Yrittäjän sivukulut vaikuttavat siihen, mitä yrittäjälle jää todellisuudessa käteen tai kuinka paljon hän voi maksaa itselleen palkkaa.
Paljonko yrittäjä maksaa palkan sivukuluja?
Yrittäjän palkan sivukulut riippuvat yritysmuodosta, toimialasta ja useista muista tekijöistä. Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä nämä kulut ovat, jotta voit arvioida, miten paljon yrittäjänä laskuttamastasi työstä jää palkkaa käteen.
Yrittäjän työn hinta
Hinnoitellessaan omaa työtään kannattaa laskea tarkasti auki, mistä osista yrittäjän palkka ja työn hinta koostuvat ihan työtunneittain. Tämä auttaa hahmottamaan yrittäjän kulurakennetta sekä arvioimaan sitä työmäärää, joka varsinaiseen tuottavaan työhön on varattava päivässä, kuukaudessa ja vuodessa.
Tämä laskelma kannattaa tehdä jo ennen yrityksen perustamista.
Yrittäjän tekemän työn hinta koostuu paljosta muustakin kuin yrittäjän tekemästä työstä. Laskelmassa tulee huomioida pakolliset viranomais- ja sosiaalikulut, eläkkeet ja vakuutukset.
Lisäksi laskelmaan on otettava mukaan mahdolliset työtilat, materiaalit, varastokulut, työvälineet, koulutukset, lomat, sairauslomat ja esimerkiksi kirjanpitäjän palkkiot tai kirjanpito-ohjelman kulut.
Jos yrittäjä tienaa vuodessa enemmän kuin 9 423,09 euroa (2026), tarvitsee hän lähtökohtaisesti YEL-vakuutuksen. YEL eli yrittäjän eläkevakuutusta maksetaan prosenttiosuus yrittäjän itse ilmoittamasta työtulosta.
Työtulo YELiä varten kannattaa arvioida totuudenmukaisesti, koska eläkkeen lisäksi YELin perusteella määräytyy yrittäjän mahdollisen sairasvakuutuksen sekä työttömyys- ja vanhempain päivärahan määrä.
YEL-maksu on 24,4 % työtulosta (2026). Ensimmäistä kertaa yrittäjyyden aloittava saa YEL-maksun kuitenkin alehintaan ensimmäisen neljän vuoden ajan. Alennus on 22 % maksusta.
Vakuutukset
Vaikka yrittäjän ei ole pakko ottaa muita vakuutuksia YEL-vakuutuksen lisäksi, ovat monet vakuutukset tärkeitä yrittäjän toiminnan turvaamiseksi. Lisäksi jotkin toimialat vaativat yrittäjiltä tietyt vakuutukset (esimerkiksi potilasvakuutus ja liikennevakuutus).
Yrittäjälle hyödyllisiä vapaaehtoisia vakuutuksia ovat esimerkiksi tapaturma-, sairauskulu- ja henkivakuutus. Yrityksen toimintaan ja sen omaisuuteen liittyviä vakuutuksia puolestaan ovat omaisuusvakuutus, vastuuvakuutus, oikeusturvavakuutus ja keskeytysvakuutus.
Osa näistä on sidottu yrittäjän YEL-vakuutuksen työtuloon ja sen voimassaoloon.
Vakuutusmaksujen suuruus riippuu vakuutusten määrästä sekä vakuutuksia tarjoavasta yhtiöstä. Yrittäjän kannattaa aina kilpailuttaa tarvitsemansa vakuutukset.
Kannattaa myös huomata, että vakuutusyhtiön valinnassa painaa vakuutuksen hinnan lisäksi sen tarkka sisältö.
Yritysmuoto vaikuttaa sivukulujen määrään
Eri yritysmuotojen verotus muodostuu Suomessa eri tavalla, joten yrittäjän kannattaa miettiä omaa tulorakennettaan jo yritysmuotoa päättäessään.
Toiminimen verotus
Toiminimellä toimivaa yrittäjää verotetaan vähän samaan tapaan kuin palkkatyössä käyvää. Toiminimiyrittäjä ei maksa itselleen varsinaisesti palkkaa, vaan verotettava tulo määräytyy yrityksen tuloksen perusteella.
Toiminimiyrittäjän verotettava tulo jaetaan kuitenkin ansio- ja pääomatuloihin. Pääomatulo-osuuden määrä voi olla 20 % tai 10 % nettovarallisuudesta (yrittäjä voi valita alemman prosenttiosuuden verosuunnittelullisista syistä) ja loput tulosta on progressiivisesti verotettavaa ansiotuloa.
Pieniä yrittäjiä kuitenkin tuetaan verotuksessa ja mikäli liikevaihto on alle 20 000 euroa, ei yrityksen tarvitse maksaa arvonlisäveroa muutamia poikkeuksia lukuunottamatta.
Toiminimiyrittäjä on myös oikeutettu yrittäjävähennykseen joka on 5% tuloista.
Osakeyhtiön verotus jakautuu useaan osaan. Toisin kuin toiminimiyrittäjä, osakeyhtiön yrittäjä voi nostaa itselleen palkkaa, joka on tavallista ansiotuloa ja se verotetaan progressiivisesti.
Yrittäjän nostama palkka vähennetään osakeyhtiön tuloksesta. Jäljelle jäävä tulo verotetaan yhteisöveron mukaan. Yhteisövero on 20 prosenttia.
Yritystulon pääoma eli niin sanotut osingot lasketaan tämän jälkeen. Osingot yrittäjä voi nostaa itselleen, mutta myös niistä pitää maksaa veroja.
Muut yrittäjän sivukulut, jotka ottaa huomioon
Yritystoimintaan liittyy usein verojen ja vakuutusten lisäksi useita muitakin jatkuvia ja kertaluontoisia kuluja. Näitä ovat esimerkiksi puhelin ja netti, erilaiset palvelumaksut ja hankinnat. Jos yrityksellä on toimitila, myös sen kulut, kuten vuokra, sähkö ja vesi ovat yrityksen sivukuluja.
Yrityksen kulut voidaan jakaa kertaluontoisiin hankintoihin sekä jatkuviin kuluihin. Tässä lista tyypillisimmistä kuluista. Yleisesti ottaen, nämä kulut voidaan myös lähtökohtaisesti vähentää yrityksen verotuksessa.
Hankinnat
Tietokone,
kassapääte,
tarvittavat ohjelmistot ja lisenssit (voivat olla myös jatkuvia kuluja),
puhelin,
tulostin,
työpöytä ja -tuoli.
Jatkuvat kulut
Nettiyhteys,
lisenssit (voivat olla myös kertaluontoisia kuluja),
pankkimaksut,
puhelinliittymä,
kirjanpito,
markkinointikulut,
työhuoneen vuokra,
työterveyshuolto,
liiton jäsenmaksut,
työmatkat.
Kulut riippuvat tietysti yrityksen toiminnasta ja kannattaa miettiä omaan toimintaan liittyviä muitakin mahdollisia kuluja arviointia tehdessä.
Kululista saattaa tuntua pitkältä, mutta kannattaa huomioida että yrittäjä pystyy kuitenkin vähentämään verotuksessa liiketoimintaansa liittyvät kulut.
Jotta yrittäjän ajatus pysyy kirkkaana ja toiminta tuoreena, tulee hänen myös panostaa omaan osaamiseensa. Tämä tarkoittaa ajantasaisen ammattikirjallisuuden ja -lehtien hankkimista sekä osallistumista säännöllisesti erilaisiin tapahtumiin ja koulutuksiin. Nämä kulut kannattaa myös huomioida laskelmissa etukäteen.
Jos yrittäjä aikoo lomailla vuoden aikana (mikä on ilman muuta toivottavaa ja kannatettavaa), tulee hänen miettiä etukäteen loman pituus ja se, aikooko hän maksaa itselleen palkkaa loman ajalta. Loman aikana yrityksen kassakirstu ei täyty, ellei yrityksesllä ole niin sanottuja passiivisia tuloja esimerkiksi verkkokursseista tai vastaavista. Tämä kannattaa ottaa huomioon omassa budjetoinnissa.
Loman lisäksi olisi hyvä huomioida myös yrittäjän mahdollinen sairastuminen. Asioihin kun on helpompi reagoida mikäli niitä on miettinyt jo ennakkoon.
Kannattaa pohtia, onko sairasloman ajaksi tarvetta palkata sijaista. Miten liiketoiminta pyörii, jos yrittäjä itse sairastuu? Tähän tietysti vaikuttaa työn luonne ja joustavuus.
Suositeltavaa on myös varautua hiljaisempiin sesonkeihin, sillä ennakkoverot ja YEL-maksut tulee maksaa, vaikka tuloja ei yrityksellä kuluvassa kuussa olisikaan.
Kannattaa myös varmistaa ennen yrityksen perustamista oletko oikeutettu starttirahaan. Se auttaa taloudellisesti yrittäjyyden alkutaipaleella.
Mikä ennakkovero?
Ennakkovero tarkoittaa verottajan tilikauden aikana keräämiä veroja yrityksen arvioidusta tuloksesta. Nimensä mukaisesti ennakkovero maksetaan etukäteen pitkin vuotta.
Laske vuositulosi ja -työaikasi
Työpäiviä vuodessa on noin 254 ja jos työpäivän pituus on 7,5 tuntia, tulee vuosityötunteja 1905. Vähennä tästä lomapäivät sekä esimerkiksi seminaari- ja koulutuspäivät!
Muista verovähennykset!
Verovähennyksen avulla yrittäjän verotettava summa pienenee eli maksettavien verojen määrä vähenee.
Yrittäjänä voit ilmoittaa kuluneen vuoden aikana tehdyt yrityksen liiketoimintaan olennaisesti liittyvät hankinnat ja kulut omassa veroilmoituksessasi.
Kuluja ovat mm. myytäväksi ostetut tuotteet ja raaka-aineet sekä liiketoiminnan pyörittämiseen hankitut tarvikkeet
Kevytyrittäjän kulurakenne ja verotus
Kevytyrittäjyys on monessa mielessä lähellä yrittäjyyttä. Laskutuspalvelua käyttävillä kevytyrittäjillä tosin ei ole omaa y-tunnusta, vaan he toimivat yksityishenkilöinä. Tämä tarkoittaa hitusen yksinkertaisempaa verotusta ja kulurakennetta.
Kevytyrittäjä toimii laskutuspalvelun y-tunnuksen alla, joten hän ei valitettavasti voi hyödyntää alv-vähennyksiä, toisin kuin Y-tunnuksellinen yrittäjä. Toisaalta yrittäjyyden riskit ovat merkittävästi pienemmät, sillä kevytyrittämisen voi aloittaa ja lopettaa milloin tahansa eikä juoksevia kuluja ole.
Kevytyrittäjyyden aloittaminen eli laskutuspalvelun käyttäjäksi rekisteröityminen ei varsinaisesti maksa mitään, mutta toki jos töiden aloittamista varten tarvitsee tehdä hankintoja, koituu niistä kuluja.
Kevytyrittäjä maksaa laskutuspalvelulle palkkion palvelun käytöstä. Tämä palvelumaksu veloitetaan yleensä palkanmaksun yhtyedessä. Palvelumaksun lisäksi kevytyrittäjän tuloista maksetaan ennakonpidätys henkilökohtaisen veroprosentin mukana sekä tavallisesti sosiaalivakuutusmaksu, mahdollisesti myös tapaturmavakuutus- ja YEL-maksu.
Myös kevytyrittäjä voi vähentää hankkimiaan laitteita omassa henkilökohtaisessa verotuksessaan tulonhakkimiskuluina. Tämän lisäksi laskutuspalvelun palkkio ja muut maksut ovat lähtökohtaisesti verotuksessa vähennyksiin kelpaavia kuluja.
Palkansaajan tavoin voit myös saada työmatkoista verohelpotuksia, jos matkat on eritelty laskulla tai niihin liittyy asiaankuuluva kuitti.
Kuulostaako houkuttelevalta? Lue lisää kevytyrittäjyydestä verkkosivuiltamme.
Ukko on yrittäjähenkinen ja utelias tekijä, joka innostuu uuden ideoinnista, vanhan kehittämisestä ja vaikuttavasta viestinnästä. Ukko uskoo maailmaan missä jokainen haluaa olla yrittäjä.
UKKO Kevytyrittäjä
UKKO Yrittäjä
Asiakaspalvelu 
UKKO Kevytyrittäjä
UKKO Yrittäjä
