Yrittäjän palkan sivukulut: mitä ovat työnantajan eli yrittäjän palkan sivukulut?

Paljonko yrittäjä maksaa palkan sivukuluja?

Kysymys on hieman monitulkintainen, sillä yrittäjä ei välttämättä saa yrityksestään palkkaa – mahdollisten työntekijöiden palkkojen sivukulujen määrä taas riippuu työntekijöiden määrästä sekä muun muassa työntekijöiden iästä.

Koitamme avata tällä sivulla asiaa molemmista näkökulmista. Kerromme, mitä kaikkea yrittäjän tulee ottaa huomioon kattaakseen toimeksiannoillaan oman työnsä hinnan.

Yrittäjän työn hinta

Hinnoitellessaan omaa työtään kannattaa yrittäjän laskea tarkasti auki oman työnsä hinta ihan työtunneittain. Tämä auttaa hahmottamaan yrittäjän kulurakennetta sekä arvioimaan sitä työmäärää, joka varsinaiseen tuottavaan työhön on varattava päivässä, kuukaudessa ja vuodessa.

Jos yrittäjä ei ole vielä liikaa oman liikeideansa pauloissa, kannattaa tämän kaltainen laskelma tehdä jo ennen yrityksen perustamista.

Yrittäjän tekemän työn hinta koostuu paljosta muustakin kuin yrittäjän tekemästä työstä. Laskelmassa tulee huomioida pakolliset viranomais- ja sosiaalikulut, eläkkeet ja vakuutukset. Lisäksi laskelmaan on otettava mukaan mahdolliset työtilat, materiaalit, varastokulut, työvälineet, koulutukset, lomat, sairauslomat ja esimerkiksi kirjanpitäjän palkkiot tai kirjanpito-ohjelman kulut.

YEL

Jos yrittäjä tienaa vuodessa enemmän kuin 8 063,57 euroa (2021), tarvitsee hän lähtökohtaisesti YEL-vakuutuksen. YEL eli yrittäjän eläkevakuutusta maksetaan prosenttiosuus yrittäjän itse ilmoittamasta työtulosta. Työtulo YELiä varten kannattaa arvioida totuudenmukaisesti, koska eläkkeen lisäksi YELin perusteella määräytyy yrittäjän mahdollisen sairasvakuutuksen sekä työttömyys- ja vanhempain päivärahan määrä.

Alle 53-vuotiaat maksavat työtulostaan YEL-maksuja 24,1 %, samoin kuin yli 63-vuotiaat. 53–62-vuotiailla YEL-maksu on korotettu 25,6 %, mutta eläkettä kertyy tämän myötä 0,2 prosenttiyksikköä nuorempia ja vanhempian enemmän. Ensimmäistä kertaa yrittäjyyden aloittava saa YEL-maksun kuitenkin alehintaan ensimmäisen neljän vuoden ajan. Alennus on 22 % maksusta.

Vakuutukset

Vaikka yrittäjän ei ole pakko ottaa muita vakuutuksia YEL-vakuutuksen lisäksi, ovat monet vakuutukset miltei elinehto yrittäjän toiminnan turvaamiseksi. Lisäksi jotkin toimialat vaativat yrittäjiltä tietyt vakuutukset (esimerkiksi potilasvakuutus ja liikennevakuutus).

Yrittäjälle vapaaehtoisia, mutta oikeastaan melko hyödyllisiä vakuutuksia ovat muun muassa tapaturmavakuutus, sairauskuluvakuutus ja henkivakuutus. Yrityksen toimintaan ja sen omaisuuteen liittyviä vakuutuksia puolestaan ovat omaisuusvakuutus, vastuuvakuutus, oikeusturvavakuutus ja keskeytysvakuutus.

Osa näistä on sidottu yrittäjän YEL-vakuutuksen työtuloon ja sen voimassaoloon.

Vakuutusmaksujen suuruus riippuu vakuutusten määrästä sekä vakuutuksia tarjoavasta yhtiöstä. Yrittäjän kannattaa aina kilpailuttaa tarvitsemansa vakuutukset.

Kannattaa myös huomata, että vakuutusyhtiön valinnassa painaa vakuutuksen hinnan lisäksi sen tarkka sisältö.

Yritysmuoto vaikuttaa sivukulujen määrään

Eri yritysmuotojen verotus muodostuu Suomessa eri tavalla, joten yrittäjän kannattaa miettiä omaa tulorakennettaan jo yritysmuotoa päättäessään.

Toiminimi

Toiminimellä toimivaa yrittäjää verotetaan vähän samaan tapaan kuin palkkatyössä käyvää. Toiminimiyrittäjä ei maksa itselleen varsinaisesti palkkaa, vaan verotettava tulo määräytyy yrityksen tuloksen perusteella.

Toiminimiyrittäjän verotettava tulo jaetaan kuitenkin ansio- ja pääomatuloihin. Pääomatulo-osuuden enimmäismäärä on 20 % nettovarallisuudesta ja loput tulosta on progressiivisesti verotettavaa ansiotuloa.

Pieniä yrittäjiä kuitenkin tuetaan verotuksessa ja mikäli liikevaihto on alle 15 000 euroa, ei yrityksen tarvitse maksaa arvonlisäveroa muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Jos liikevaihto ylittää tilikaudella 15 000 euroa, mutta on alle 30 000 euroa, on yrittäjä oikeutettu arvonlisäveron alarajahuojennukseen, jolloin hän saa osan maksamistaan arvonlisäveroista takaisin.

Toiminimiyrittäjä on myös oikeutettu yrittäjävähennykseen joka on 5% tuloista.

Toiminimestä voit lukea lisää verkkosivuiltamme.

Osakeyhtiö

Osakeyhtiön verotus jakautuu useaan osaan. Toisin kuin toiminimiyrittäjä, osakeyhtiön yrittäjä voi nostaa itselleen palkkaa, joka on tavallista ansiotuloa ja se verotetaan progressiivisesti.

Osakeyhtiön tuloksesta vähennetään tämä yrittäjän nostama palkka, jolloin jäljelle jää verotettava tulo, joka verotetaan yhteisöveron mukaan. Yhteisövero on vuonna 2020 20 prosenttia.

Yritystulon pääoma eli niin sanotut osingot lasketaan tämän jälkeen. Osingot yrittäjä voi nostaa itselleen, mutta myös niistä pitää maksaa veroja.

Mitä muita kuluja yrittäjän tulee huomioida?

Oman työn hinnoittelun arvoa määrittäessä kannattaa huomioon ottaa myös kaikki muut mahdolliset kulut, jotka koituvat yritystoiminnasta.

Tähän liittyvät kulut voi jakaa kertaluontoisiin hankintoihin sekä jatkuviin kuluihin. Tässä lista tyypillisimmistä kuluista. Yleisesti ottaen, nämä kulut voidaan myös lähtökohtaisesti vähentää yrityksen verotuksessa.

Hankinnat

• Tietokone,
• kassapääte,
• tarvittavat ohjelmistot ja lisenssit (voivat olla myös jatkuvia kuluja),
• puhelin,
• tulostin,
• työpöytä ja -tuoli.

Jatkuvat kulut

• Nettiyhteys,
• lisenssit (voivat olla myös kertaluontoisia kuluja),
• pankkimaksut,
• puhelinliittymä,
• kirjanpito,
• markkinointikulut,
• työhuoneen vuokra,
• työterveyshuolto,
• liiton jäsenmaksut,
• työmatkat.

Kulut riippuvat tietysti yrityksen toiminnasta ja kannattaa miettiä omaan toimintaan liittyviä muitakin mahdollisia kuluja arviointia tehdessä. Kululista saattaa tuntua pitkältä, mutta kannattaa huomioida että yrittäjä pystyy kuitenkin vähentämään verotuksessa liiketoimintaansa liittyvät kulut.

Jotta yrittäjän ajatus pysyy kirkkaana ja toiminta tuoreena, tulee hänen myös panostaa omaan osaamiseensa. Tämä tarkoittaa ajantasaisen ammattikirjallisuuden ja -lehtien hankkimista sekä osallistumista säännöllisesti erilaisiin tapahtumiin ja koulutuksiin. Nämä kulut kannattaa myös huomioida laskelmissa etukäteen.

Jos yrittäjä aikoo lomailla vuoden aikana (mikä on ilman muuta toivottavaa ja kannatettavaa), tulee hänen miettiä etukäteen loman pituus ja se, aikooko hän maksaa itselleen palkkaa loman ajalta. Loman aikana yrityksen kassakirstu ei täyty, ellei yrityksesllä ole niin sanottuja passiivisia tuloja esimerkiksi verkkokursseista tai vastaavista. Tämä kannattaa ottaa huomioon omassa budjetoinnissa.

Loman lisäksi olisi hyvä huomioida myös yrittäjän mahdollinen sairastuminen. Asioihin kun on helpompi reagoida mikäli niitä on miettinyt jo ennakkoon. Kannattaa pohtia onko tarvetta palkata sijaista sairasloman ajaksi vai kuinka bisnes pyörii yrittäjän sairasloman ajan? Tähän tietysti vaikuttaa työn luonne ja joustavuus.

Suositeltavaa on myös varautua hiljaisempiin sesonkeihin, sillä ennakkoverot ja YEL-maksut tulee maksaa, vaikka tuloja ei yrityksellä kuluvassa kuussa olisikaan.

Kannattaa myös varmistaa ennen yrityksen perustamista oletko oikeutettu starttirahaan. Se auttaa taloudellisesti yrittäjyyden alkutaipaleella.

Mikä ennakkovero?

Ennakkovero tarkoittaa verottajan tilikauden aikana keräämiä veroja yrityksen arvioidusta tuloksesta. Nimensä mukaisesti ennakkovero maksetaan etukäteen pitkin vuotta.

Laske vuositulosi ja -työaikasi

Työpäiviä vuodessa on noin 254 ja jos työpäivän pituus on 7,5 tuntia, tulee vuosityötunteja 1905. Vähennä tästä lomapäivät sekä esimerkiksi seminaari- ja koulutuspäivät!

Muista verovähennykset!

Verovähennyksen avulla yrittäjän verotettava summa pienenee eli maksettavien verojen määrä vähenee.

Yrittäjänä voit ilmoittaa kuluneen vuoden aikana tehdyt yrityksen liiketoimintaan olennaisesti liittyvät hankinnat ja kulut omassa veroilmoituksessasi.

Kuluja ovat mm. myytäväksi ostetut tuotteet ja raaka-aineet sekä liiketoiminnan pyörittämiseen hankitut tarvikkeet

Kevytyrittäjän kulurakenne

Kevytyrittäjyys on monessa mielessä lähellä yrittäjyyttä. Laskutuspalvelua käyttävillä kevytyrittäjillä tosin ei ole omaa y-tunnusta, vaan he toimivat yksityishenkilöinä. Tämä tarkoittaa hitusen yksinkertaisempaa verotusta ja kulurakennetta.

Kevytyrittäjä toimii laskutuspalvelun y-tunnuksen alla, joten hän ei valitettavasti voi hyödyntää alv-vähennyksiä, toisin kuin yrittäjä. Toisaalta hänen riskinsä yrittäjyyden suhteen ovat merkittävästi pienemmät, sillä kevytyrittämisen voi aloittaa ja lopettaa milloin tahansa eikä juoksevia kuluja ole.

Kevytyrittäjyyden aloittaminen eli laskutuspalvelun käyttäjäksi rekisteröityminen ei varsinaisesti maksa mitään, mutta toki jos töiden aloittamista varten tarvitsee tehdä hankintoja, koituu niistä kuluja.

Kevytyrittäjä maksaa laskutuspalvelulle palkkion palvelun käytöstä. Palkkio menee tavallisesti automaattisesti palkan laskennan yhteydessä. Palvelun komission lisäksi kevytyrittäjän tuloista maksetaan ennakonpidätys henkilökohtaisen veroprosentin mukana sekä tavallisesti sosiaalivakuutusmaksu, mahdollisesti myös tapaturmavakuutus- ja YEL-maksu.

Myös kevytyrittäjä voi vähentää hankkimiaan laitteita omassa henkilökohtaisessa verotuksessaan tulonhakkimiskuluina. Tämän lisäksi laskutuspalvelun komissio ja muut maksut ovat lähtökohtaisesti verotuksessa vähennyksiin kelpaavia kuluja.

Palkansaajan tavoin voit myös saada työmatkoista verohelpotuksia, jos matkat on eritelty laskulla tai niihin liittyy asiaankuuluva kuitti.

Kuulostaako houkuttelevalta? Lue lisää kevytyrittäjyydestä verkkosivuiltamme.

Lue myös

Oman työn hinnoittelu – 7 vinkkiä joilla tienaat enemmän