Sankariyrittäjä ei ole Supermies tai Ihmenainen – hyvinvointi on yrittäjän salainen ase

Sankariyrittäjä herää puoli neljältä aamulla, joogaa tunnin ja käy tämän jälkeen töihin. Töitä tehdään yhdeksään asti illalla ja sitten nukutaan tehokkaasti. Onko tämä järkevää?

Sankariyrittäjä taitaa olla samanlainen fiktiivinen hahmo kuin Supermies tai Ihmenainen. Kuulostaahan tuo monelle varmasti todella houkuttelevalta konseptilta, mutta ei ikävä kyllä inhimilliselle ihmiselle onnistu muuten kuin lyhyitä aikoja kerrallaan.

Vaikka työ olisi kuinka innostavaa tahansa, perustuu ihmisen jaksaminen siihen, että palautumisaikaa ja -mahdollisuuksia on riittävästi.

Meillä ihmisillä on kyllä kyky venyttää jaksamisemme rajoja, emmehän muuten olisi varmaankaan ihmiskuntana tähän päivään saakka selvinneet. Eli hätätilassa, tai muun merkittävän tarpeen tullen, pystymme lyhentämään uniaikaamme ja olemaan aktiivisia ja valppaita hyvinkin pitkiä aikoja kerrallaan. Mutta tämä venymisen kykymme on meissä olemassa kuitenkin vain erityisiä tilanteita, yleensä hätätilanteita varten.

Jos sitä aletaan hyödyntää jatkuvasti unohtaen lepo- ja muu palautumisaika, huonosti käy. Kehon stressitilasta tulee pitkäaikainen, krooninen tila, jolloin stressihormoni kortisoli alkaa tehdä tuhojaan aivojen toiminnassa ja myös sen rakenteissa. Pitkittynyt stressi vaikuttaa negatiivisella tavalla myös muuhun hormonaaliseen toimintaan, kuten insuliiniin, melatoniiniin, kasvu- ja sukupuolihormoneihin.

Lisäksi kehon immuunijärjestelmän toiminta hiipuu. Tämän seurauksena sankariyrittäjä alkaa vähitellen nukkua huonommin, muisti alkaa heikentyä, keskittyminen käy vaikeammaksi, ärtyisyys ja kyynisyys nostavat päätänsä joka käänteessä ja elämästä nauttimisen kyky heikentyy.

Joogan säännöllisestä harrastamisesta kuitenkin voi kehua sankariyrittäjää. Jooga auttaa hallitsemaan kehon stressireaktioita, tasapainottaa autonomisen hermoston toimintaa ja tutkitusti vaikuttaa parantavasti sydämen rytmin vaihteluun suhteessa hengitykseen.

Sankariyrittäjän kyky kestää stressiä toki hiukan vahvistuu joogan avulla, mutta siitä huolimatta tasapainoinen elämänrytmi eli aktiivisuuden ja palautumisen sekä hereillä olon ja nukkumisen balanssi ovat yrittäjän ja ihmisen jaksamisen kulmakivet.

Yksinyrittäjä on yrityksensä tärkein voimavara – itsestä huolehtiminen tärkeää

Yksi merkittävimmistä tekijä yksinyrittäjän mielenterveydelle on varmaankin juuri yrittäminen yksin. Yksinyrittäjällä on suuri vapaus tehdä yritystoiminnastaan omannäköinen; samalla yrittäjällä on kuitenkin kaikki vastuu yrityksen toiminnasta.

Kun kaikki sujuu hyvin, tämä ei yleensä ole ongelma, mutta kiireisinä aikoina tai haasteita kohdatessa yksinyrittäjän kuormitus kasvaa ja venymiskykyä koetellaan.

Paineiden kasvaessa hyvien ratkaisumallien löytäminen hankaloituu, sillä stressi häiritsee päätöksentekoa. Näin noidankehä onkin valmis.

Yrittäjän toimeentulo riippuu usein miltei kokonaan yritystoiminnan menestyksestä ja sen vuoksi yrittäjä tekee yrityksensä eteen erittäin paljon töitä. Työ vie suuren osan yrittäjän hereillä oloajasta ja sen vuoksi muut, mielekkäät tekijät elämässä saattavat jäädä vähälle huomiolle tai kokonaan tekemättä ajanpuutteen vuoksi. Yrittäjälle ei välttämättä jää kovin paljoa aikaa huomioida perhettään ja muita tärkeitä ihmissuhteitaan. Myös huolenpito omasta kunnosta ja jaksamisesta saattaa jäädä väliin.

Paineiden ja kiireiden lisääntyessä yrittäjälle kertyy huolta, stressiä ja yksinäisyyttä. Nämä puolestaan ovat riskitekijöitä ihmisen mielenterveydelle; uupumus, masennus ja ahdistus ovat valitettavan tuttuja monelle yrittäjälle.

Suomessa tehdyn selvityksen mukaan suomalaiset yrittäjät hakevat tukea mielenterveyden haasteisiinsa usein vasta kovin myöhäisessä vaiheessa, jolloin hoidon ja kuntoutuksen vaikuttavuus on vähäisempää. Yrittäjät jäävätkin työkyvyttömyyseläkkeelle useammin kuin perinteisessä palkkatyössä olevat henkilöt.

Työstä irrottautumalla voi vaalia terveyttä

Vastuusta on aika ajoin hyvä irrottautua. Yrittäjän onkin tärkeä löytää erilaisia keinoja jättää ajatus vastuun kantamisesta hetkeksi taakse ja vaalia sen sijaan omaa terveyttä. Jos tämän onnistuu yhdistämään sellaiseen kokemukseen, jossa joku toinen huolehtii hetken yrittäjästä, on kehon ja mielen huolto taattua. Mukavia tapoja hemmotella itseä voi olla vaikka käyminen hieronnassa, kampaajalla, ohjatussa rentoutuksessa tai joogassa, jalkahoidossa tai vaikkapa vesijumpassa.

Liikunnan hyvää tekevää vaikutusta ei voi koskaan korostaa liikaa.

Jos stressitaso on ollut pitkään korkealla, on tärkeää muistaa pitää liikunta rauhallisena; liian raskas liikunta saattaa vain pahentaa kehon kuormitusta.

Myöhään illalla kovalla intensiteetillä liikkuminen tekee myös hallaa unelle – unen aikana tapahtuva palautuminen heikkenee silloin huomattavasti.

Nukkuminen on avain hyvinvointiin

Nukkuminen on hyvinvoinnille äärimmäisen merkittävä tekijä. Vaikka kaikki muu toimisi hyvin, käy jossain vaiheessa väistämättä huonosti, jos yrittäjällä on jatkuvasti univaje.

Hyvälaatuisen unen varmistaa parhaiten muutaman yksinkertaisen asian huomioiminen arjessa.

• Säännöllinen rytmi sekä nukkamaan menossa että heräämisessä.
• Riittävä tauot päivän aikana.
• Kofeiinin ja alkoholin välttäminen iltaisin.
• Kuormittavan liikunnan harrastaminen muulloin kuin ilta-aikaan.

Useimmilla ihmisillä on taipumus vähätellä omaa unen tarvettaan. Unitutkijoiden mukaan kannattaa lisätä yksi tunti siihen unimäärään, jonka arvioit tarvitsevasi, niin silloin olet todellisuudessa lähellä ideaalia unentarvettasi.

Kesken päivää tekemisen tauottaminen on tärkeää unen kannalta. Jo muutaman minuutin hengähdystauko tekee hyvää. Käytä tauko syviin venyttelyihin, ohjaa katse pois tietokoneelta ja hengitä syvään.

Hidastettu hengitys, jossa minuutin aikana hengitetään vain 5–6 kertaa, laskee sykettä ja verenpainetta. Hengitysharjoitukseen voi myös yhdistää venyttelyn tai vaikkapa rauhoittavan mielikuvaharjoituksen.

Erilaiset rentoutusharjoitukset ja tietoinen läsnäolo eli mindfulness ovat myös hyviä tapoja irrottautua tekemisistä ja ajattelujen tavanomaisista radoista. Niiden avulla saa myös kehon ylivirittynyttä tilaa laskemaan. Tapoja on monenlaisia, tärkeintä kuitenkin on, että tauko irrottaa tavanomaisesta tekemisestä ja rauhoittaa. Uutisten lukeminen tai somen selailu eivät tässä mielessä yleensä ole lainkaan parhaita tapoja viettää palauttava tauko.

Hyvinvointi koostuu monesta eri palasta

Ravinnon monipuolisuus on yksi hyvinvoinnin kiistattomista kulmakivistä. Nälkä on myös yksi kehollinen stressitekijä. Ruokailla kannattaa aina nälän tullessa, näin voi pitää kehon stressikuormaa hiukan keveämpänä.

Mielen saa pidettyä virkeänä tekemällä asioita eri tavalla. Esimerkiksi uusien kulkureittien käyttäminen ja uuden harrastuksen aloittaminen ovat hyviä tapoja saada ajatukset pois työasioista. Tällainen arkipäivän luovuus parantaa tutkitusti aivojen ja ajattelun joustavuutta sekä vähentää stressiä.

Viimeinen, muttei suinkaan vähäisin pala hyvinvoinnissa ovat muut ihmiset. Yksinyrittäjän kannattaakin verkostoitua muiden alueen tai alan yrittäjien kanssa. Toisten yrittäjien kanssa keskustellessa nousee monesti esiin hyviä vinkkejä käytännön asioihin. Samalla saa vertaistukea ja voi tuntea yhteenkuuluvuuden tunnetta, kun on yhtenä joukossa, joka ymmärtää yrittäjän todellisuutta.

Hyvien ihmissuhteiden vaaliminen on tärkeää muillakin elämänaloilla. Olemme kaikki sosiaalisia olentoja ja kaipaamme enemmän tai vähemmän toisten ihmisten kanssa jaettua aikaa: hauskanpitoa, henkilökohtaisten asioiden jakamista, tukea ja kannustusta.

Mistä palasista mielenterveys koostuu?

Mielenterveys koostuu lukuisista erilaisista palasista, joita on lyhyesti kuvattu tässä kappaleessa. Mielenterveyttä on kyky innostua ja nauttia monenlaisesta tekemisistä, ihmissuhteista ja saavutuksista. Mielenterveyteen kuuluu myös kyky rauhoittua ja tyyntyä sekä tuntea luottamusta ja turvallisuutta.

Keskeistä on myös osata säädellä omia ja ymmärtää muiden tunteita. Oman itsen tunteminen ja arvostaminen on tässä olennaista. Hyvän itsetunnon rinnalla on myös erilaisuuden arvostaminen ja muiden ihmisten hyväksyminen.

Luottamus omaan osaamiseen ja oppimiseen on yksi osa mielenterveyttä. Kuten myös muutoksiin ja haasteisiin luovasti sopeutumisen taito. Resilienssiksikin tätä kutsutaan.

Sopiva uskallus ja spontaanius ovat mahdollisia terveelle mielelle. Samoin kokonaisvaltainen heittäytyminen ja läsnäolo ihmissuhteissa ja elämän eri tilanteissa. Kompromissien tekeminen ei pitäisi olla vaikeaa, kun huomioi myös muiden ihmisten tarpeet.

Pimeys voi vaikuttaa hyvinvointiin

Valo on ihmiselle tärkeä ”ravintoaine”. Pimenevä syksy sekä talviaika on monelle yrittäjällekin hieman raskaampaa aikaa kuin valoisa kesä.

Pimeisiin aamuihin saa valoa tekemällä aamutoimet (kuten vaikkapa se sankariyrittäjän joogaharjoitus) kirkasvalolampun ääressä.

Kirkasvalolaite on lamppu, josta saa vähintään 10 000 luxia valaistusvoimakkuutta. Lampun lähellä olisi hyvä olla puolisen tuntia aamuisin. Etäisyys lamppuun on tärkeä, sillä silmiin tuleva valon voimakkuus vähenee, mitä kauempana lampusta on.

Kirkasvalo varhain aamulla säännöllisesti käytettynä tutkitusti parantaa ajattelun ja muistin toimintoja sekä vähentää pimeän vuoden ajan tuottamaa raskasta kehollista kokemusta.

Se parantaa myös unen laatua sekä helpottaa heräämistä. Valveillaolo tuntuu myös helpommalta kuin muuten pimeään vuodenaikaan.

Ole armollinen itsellesi! Yrittäjänkään ei tarvitse jaksaa kaikkea

Jos omat voimat meinaavat loppua, on tärkeää analysoida joko itsekseen tai mielellään jonkun toisen kanssa, minkälaiset tekijät omassa tai yrityksen toiminnassa ovat liian kuormittavia. Kun kartoitus on tehty, täytyy näihin tekijöihin puuttua, jotta palautuminen voi alkaa.

Apua on varmasti aina saatavilla ja sitä kannattaa hakea mieluummin liian aikaisin kuin myöhään. Myöhäisessä vaiheessa hoitoon hakeutuminen viivyttää tai jopa estää toipumisen.

Armollisuus itseä kohtaan on tärkeää kaikille ihmisille, myös yrittäjille. Armollisuudessa on paljon samaa kuin itsemyötätunnossa. Armollisuudella ei tarkoiteta välinpitämättömyyttä, vaikka monet itselleen vaativat ihmiset kokevatkin sen negatiivisena ”millään ei ole mitään väliä”-asenteena.

Todellisuudessa armollisuudella tai itsemyötätunnolla tarkoitetaan sitä, että epäonnistumisten, virheiden ja huonojen päivien kohdalla pystyy löytämään itseään kohtaan ystävällisen asenteen. Tämän myötä on helpompi kannustaa itseä eteenpäin sekä hyväksyä epäonnistumiset osana inhimillistä elämää. Epäonnistumisista voi silloin ottaa opikseen, mutta niihin ei tarvitse jäädä kiinni. Mitä kriittisempi on itselleen, sitä suurempi riski on jäädä negatiivisesti jumiin itsesyytöksiin, jotka taas jatkuessaan voivat luoda ajattelun ja tunteiden negatiivisia kehiä.

10 ohjetta oman itsen tuntemiseen

Omaa elämää kannattaa tarkastella säännöllisesti hieman etäämmältä, muutaman kuukauden välein voi olla sopiva jakso. Katsele kaikessa rauhassa elämäsi tärkeitä asioita, kuten

• työtäsi ja omaa tunnelmaasi töissä,
• kuinka paljon ja minkä laatuista aikaa vietät läheistesi kanssa,
• kuinka paljon ja minkä laatuista aikaa käytät sinulle mieluisiin asioihin,
• miten nukut.

Käy alla oleva kymmenen kohdan lista läpi ja tarkasta, onko muutosta tapahtunut verrattuna edellisen tarkistuspisteen vastauksiisi. Ole vastauksissasi rehellinen. Ainoastaan siten pystyt hyvissä ajoin tunnistamaan, jos tilanteesi on menossa hyvinvointisi kannalta huonompaan suuntaan. Tunnistamalla tilanteen, voit ajoissa alkaa tehdä korjaustoimenpiteitä.

1. Opi tunnistamaan omien ajatuksiesi sävyt.
   Ovatko ajatuksesi usein negatiivispainotteisia, kärsimättömiä, kriittisiä? Jos vastaat kyllä, olet ajattelullasi luomassa itsellesi todellisuutta negatiivisempaa maailmaa.
   Opettele sanomaan ”Kyllä, tämä on nyt näin”. Jos asia kaipaa muutosta, pystyt kyllä muuttamaan sitä ilman mielesi vahvaa negatiivista kaikua. Löydät muutoksen mahdollisuuksia mielestäsi huomattavasti helpommin ollessai myönteisessä tilassa.
2. Huomaa, miten hengityksesi kulkee.
   Jos hengityksesi on usein melko pinnallista, olet luultavasti stressaantunut tai ahdistunut. Tee kaikkea kehoasi rauhoittavaa toimintaa sekä hengitysharjoituksia, jotta hengitys tulee syvemmäksi ja auttaa sinua voimaan paremmin.
3. Tutki omaa kykyäsi rauhoittua.
   Jos sinun on usein vaikeaa rauhoittua, olet luultavasti liian kuormittunut. Levottomuus on kuormittuneisuuden tyypillinen oire.
4. Tunnista oma intosi tarttua ja suorittaa loppuun työtehtäviä.
   Jos töihin tarttuminen on sinulle helppoa, olet vielä turvallisilla vesillä hyvinvointisi tasapainon suhteen.
5. Keskity palautumiseesi.
   Palautuminen vaikeutuu ja hidastuu kuormittumisen lisääntyessä. Kiinnitä siis huomiota siihen, miten nopeasti palaudut. Palautumisen hidastuminen on yksi varhaisvaiheen merkkejä hyvinvoinnin heikkenemisestä.
6. Kiinnitä huomiosi myönteisiin asioihin.
   Kielteisiin asioihin huomion kiinnittäminen kertoo huonosta hyvinvoinnin tilasta ja lisäksi vielä huonontaa entisestään hyvinvointisi tasapainoa. Negatiivisiin asioihin ja tunteisiin takertuminen kapeuttaa ja ankeuttaa elämää.
   Toisaalta taas myönteisiin asioihin huomion kiinnittäminen kertoo paremmasta hyvinvoinnin tasapainosta ja myös parantaa sitä. Myönteisillä tunteilla onkin iso voima sekä kehon että mielen hyvinvoinnin vahvistajina.
7. Huomioi, otatko asiat usein henkilökohtaisesti.
   Huonovointinen ihminen keskittyy negatiivisella tavalla enemmän itseensä kuin muihin ihmisiin. Hän ei huomioi toisia kovin helposti ja tulkitsee muiden tekemiset ja sanomiset todennäköisemmin negatiivisesti kuin positiivisesti.
8. Kiinnitä huomiota ääniin.
   Äänistä ärsyyntyminen on usein merkki hyvinvoinnin heikentyneestä tilasta.
9. Pohdi omaa hyväntuulisuutesi tasoa.
   Jos jaksat olla hyväntuulinen ja huumorintajuinen, on hyvinvointisi luultavasti edelleen melko hyvällä mallilla.
10. Jätä voimavaroja muuhunkin kuin työhön.
    Löytyyhän sinulta voimavaroja vielä töiden jälkeenkin muihin aktiviteetteihin? Jaksathan vastata muiden odotuksiin ajankäytöstäsi ja huomiostasi?

Haluatko oppia omasta hyvinvoinnista lisää? Hienoa! Tässä joitakin opuksia ja lähteitä, joiden avulla pääset alkuun.

Yrittäjien eläkevakuutuksia tarjoavat eläkevakuutusyhtiöt tarjoavat yrittäjille monenlaista tietoa ja koulutustakin hyvinvointiin liittyen. Katso esimerkiksi Varman sivut.

Biohakkerin käsikirjat (Jaakko Halmetoja, Teemu Arina, Olli Sovijärvi) kertovat työstä, unesta, stressistä, ravinnosta, mielestä ja liikunnasta.

Uniterveyskirja – nuku hyvin, voi hyvin (Markku Partinen, Anne Huutoniemi) on ensimmäinen suomalainen ja kaiken kattava tietokirja unesta.

Oivamieli.fi-sivustolta löytyy monia näkökulmia hyvinvointiin sekä harjoituksia rentoutumiseen ja tietoiseen läsnäoloon.

Blogi julkaistu ensi kerran 22.11.2018.

Kirjoittaja Anna-Kaisa Turpeinen on psykologi ja Gestralt-psykoterapeutti. Anna-Kaisa on yksi Mielipalvelut Oy:n perustajista. ”Psykoterapeuttina teen töitä sekä yksilöiden että ryhmien kanssa. Olen kartuttanut jo pitkästi kokemusta sekä työterveyshuollon psykologina että nuorten aikuisten ja aikuisten mielenterveystyössä. Työnohjaajana olen toiminut eri ammattiryhmille sekä yksilöllisesti että työyhteisöille.”

Lue myös

Jonna jätti asiantuntijatyön toimistossa ja nauttii nyt ulkoilmasta luksustelttailua tarjoavana yrittäjänä

Sako sai samaan aikaan lähtöpassit kahdesta palkkatyöstä, mutta luova yrittäjyys paikkasi lopulta kaiken – ”saan tehdä mitä haluan”

Reija Eva palasi kolmatta kertaa yrittäjäksi: Päätin, että enää en voi luottaa tulevaisuuttani muiden käsiin

Sisäinen yrittäjyys on asenne, joka saa yrityksen kukoistamaan