Osakeyhtiön verosuunnittelu – näin sinulle jää eniten rahaa käteen

Yrityksenkin on mahdollista suunnitella omaa toimintaansa niin, että käteen jää mahdollisimman paljon rahaa: tätä kutsutaan verosuunnitteluksi. Käytännössä yrittäjä suunnittelee ja ennakoi hankintoja ja tulojen jakautumista siten, että maksettujen verojen määrä on yrittäjän kannalta sopiva.

Osakeyhtiön verotus mahdollistaa tällaisen ennakoinnin ja verosuunnittelun esimerkiksi toiminimeä paremmin. Osakeyhtiöyrittäjä voi itse valita, kuinka paljon palkkaa hän nostaa. Näin hän pystyy säännöstelemään tuloverojensa määrää ja estämään veroprosenttinsa nousun. Toiminimiyrittäjälle taas kaikki yrityksen tulot ovat automaattisesti veron alaista tuloa.

Verosuunnittelua vai veronkiertoa?

Verosuunnittelu on helppo sekoittaa veronkiertoon ja välillä rajaa näiden välillä voikin olla vaikea erottaa. Osakeyhtiöyrittäjän on hyvä olla perillä verotuksensa kiemuroista ja siitä, mikä on sallittua verosuunnittelua, mikä taas ei.

Kun perusteista on perillä, yrittäjän ei tarvitse olla huolissaan siitä, että vahingossa lipsahtaisi verosuunnittelusta veronkierron puolelle. Siksi avaammekin tässä artikkelissa, mitkä ovat tehokkaimmat verosuunnittelun keinot ja mikä on sallittua verosuunnittelua.

Mitä verosuunnittelu tarkoittaa?
Verosuunnittelu on Verohallinnon hyväksymää toimintaa, jonka tarkoituksena on minimoida maksamiensa verojen määrä. Käytännössä verosuunnittelun keinot ovat sellaisia, joissa valitaan useammista vaihtoehdoista veronmaksajalle edullisin.

Mitä on aggressiivinen verosuunnittelu?

Aggressiivinen verosuunnittelu hyödyntää tavanomaisten verosuunnittelun keinojen lisäksi erilaisia verotuksen porsaanreikiä. Tämäkin on laillista, mutta se voidaan nähdä epäeettisenä kikkailuna. Aggressiivista verosuunnittelua voi olla esimerkiksi yritystoiminnan tai sen osien siirtäminen kevyemmän verotuksen maihin tai keinotekoiset, monimutkaiset yhtiörakenteet.

Mitä on veronkierto?

Veronkierto eroaa verosuunnittelusta siinä, että vaihtoehdoista ei enää vain haluta valita edullisinta mahdollista vaihtoehtoa, vaan laista ja säännöksistä pyritään aktiivisesti löytämään järjestelyjä, joilla verojen maksulta voidaan välttyä jopa kokonaan.

Siinä, missä verosuunnittelussa pyritään hyödyntämään laillisia veroetuja mahdollisimman tehokkaasti, veronkierrossa taas havitellaan etuja, jotka eivät oikeasti kuuluisi veronkiertäjälle.

Veronkiertoon voi lukeutua esimerkiksi sellainen toimi, jossa jokin kauppa jaetaan useampaan osaan vain siksi, että veroja voitaisiin maksaa vähemmän.

Veronkierron tunnistaa siitä, että toimenpiteen ainoa tarkoitus on verojen välttäminen. Verosuunnittelussa sen sijaan harjoitetaan normaalia liiketoimintaa ja valitaan tarjolla olevista vaihtoehdoista verotuksellisesti edullisin.

Verosuunnittelu yritystä perustaessa

Jo yritystä perustettaessa kannattaa kiinnittää huomio verotukseen. Ensimmäinen askel on yritysmuodon valinta, sillä esimerkiksi eri suuruisilla tuloilla eri yritysmuodoilla on verotuksen kannalta erilaiset hyötynsä.

Jos suunnittelemasi yritystoiminta on hyvin pienimuotoista, ei osakeyhtiö välttämättä ole paras ratkaisu, vaikka se mahdollistaakin verosuunnittelun tehokkaamman hyödyntämisen kuin esimerkiksi toiminimi. Pienillä yritystuloilla tuloveroprosenttisi ei nouse taivaisiin, vaikka kaikki kevytyrittäjän ja toiminimiyrittäjän yritystoiminnan tulot vaikuttavatkin suoraan tuloverotukseesi.

Jos taas liiketoiminta on säännöllistä, sinulla on jo valmiiksi tiedossa muutamia asiakkaita, joita laskuta kohtuullisen isoilla summilla, voi osakeyhtiö olla oikea vaihtoehto.

Esimerkiksi vuonna 2022 kuuden tuhannen euron kuukausituloilla tuloveroprosentti oli noin 38,5 ja tulojen noustessa kahdeksaan tuhanteen euroon, veroa oli maksettava jo suurin piirtein 42 % eli lähes puolet tuloista.

Yritystä perustaessa kannattaa siis tehdä vähän laskutoimituksia ja tarkistaa, mille tasolle ennakoit tulojesi asettuvan. Jos yritystoimintasi on sivutoimista ja teet myös palkkatyötä, muista laskea palkkatyön ja yrittäjyyden tulot yhteen, sillä ne molemmat vaikuttavat maksettavan tuloveron määrään.

Toinen tärkeä pohdinta yritystä perustettaessa on se, liitytkö arvonlisäverorekisteriin. Sivutoimisen yrittäjän, jonka yrityksen kautta tienaamat tulot jäävät alle 15 000 euron, ei ole pakko liittyä ALV-rekisteriin.

Kuitenkin pienelläkin liikevaihdolla arvonlisäveron keräämisestä voi olla hyötyä veroetujen kannalta: kuuluessasi rekisteriin, voit vähentää yrityksellesi tekemiesi ostojen arvonlisäverot verottajalle tilitettävästä ALV-potistasi.

Viimeinen asia, joka kannattaa huomioida yritystoiminnan ensimmäisenä vuotena on arvio tuloista. Ensimmäisenä yritysvuonna ei kannata verosuunnittelun kannalta olla liian optimistinen tuloarvionsa suhteen. Verottaja lähettää ennakkoverolaskun tuloarvion perusteella. Vaikka liian suuren veron saakin myöhemmin takaisin, on se merkittävä menoerä aloittavalle yrittäjälle.

Palkka vai osinko?

Usein kuulee neuvon, että osakeyhtiöyrittäjän kannattaa nostaa yhtiöstään palkkaa sen verran, ettei hänen tuloveronsa nouse yli 26 prosentin. Käytännössä tämä tarkoittaa kuukausitasolla noin 2800-2900 euron palkkaa. Tämä on ihan hyvä suuntaviiva sille, mikä on verotuksen kannalta järkevää.

Palkan nostamisessa omasta osakeyhtiöstä on hyvä muistaa myös, että palkanmaksu on osakeyhtiölle vähennyskelpoinen meno. Tämä tarkoittaa, että oman palkkansa voi merkitä kirjanpitoon ja se pienentää yrityksen maksamaa veropottia.

Palkan lisäksi yrittäjä voi jakaa osinkoa itselleen ja mahdollisille muille osakkaille. Osinkoa verotetaan kevyemmin kuin palkkaa: osingosta pidätetään aina sama ennakonpidätys, joka on 7,5 %. Jos osinkoa maksetaan yli 150 000 euroa, ennakkoa pidätetään yli menevältä osalta 28 %. Lue tarkemmin osingosta tästä artikkelistamme.

Verovapaat korvaukset ja luontoisedut yrittäjälle

Verovapaita korvauksia ovat esimerkiksi kilometrikorvaukset ja päivärahat. Kun yrittäjä ajaa asiakkaan luokse, tekemään hankintoja tai hoitamaan muita yritystoimintaan liittyviä toimenpiteitä, voi hän nostaa kilometrikorvauksia. Jos työmatka kestää koko päivän tai yön yli, voi hän hyödyntää myös päivärahat ja ateriakorvaukset työmatkan ajalta.

Kilometrikorvaukset, päivärahat ja ateriakorvaukset ovat yrittäjälle verovapaata tuloa. On siis fiksua verosuunnittelua hyödyntää ne, kun se on mahdollista.

Luontoiseduilla taas tarkoitetaan ”työsuhde-etuja”, joita osakeyhtiöyrittäjä voi tarjota itselleen. Tätä mahdollisuutta ei kevytyrittäjällä tai toiminimiyrittäjällä ole ollenkaan. Osakeyhtiöyrittäjä voi kuitenkin tarjota itselleen esimerkiksi puhelinedun, autoedun, lounasedun tai liikunta- ja kulttuuriedun.

Luontoisetujen hyödyntäminen kannattaa verotuksen kannalta, sillä nekin ovat yritykselle vähennyskelpoisia kuluja. Jotkut edut, kuten polkupyöräetu ja työsuhdematkalippu voivat olla kriteerien täyttyessä jopa kokonaan verovapaita!

Myös yritysmuodon vaihtaminen voi olla verosuunnittelua

Joskus hyvää verosuunnittelua voi olla myös yritysmuodon vaihtaminen. Saatat aloittaa kevytyrittäjänä tai toiminimiyrittäjänä, kun yritystoimintasi tulot ovat vasta verrattain pieniä.

Tällöin vaakakupissa voi painaa myös yritystoimintasi pyörittämisen helppous: kun toiminta on sivutoimista, ei ole aina järkevää perustaa suoraan osakeyhtiötä vaan säästää omia hermojaan joko työskentelemällä kokonaan ilman Y-tunnusta tai yksinkertaisen toiminimen kautta.

Kun tulosi ja tarpeesi vaikkapa hankinnoille kuitenkin kasvavat, ensimmäinen askel voi olla kevytyrittäjyyden vaihtaminen toiminimeen. Toiminimiyrittäjä voi tehdä enemmän verovähennyksiä kuin kevytyrittäjä ja siksi muutos voi olla verosuunnittelun kannalta järkevä.

Kun toiminimen tulot ja liiketoiminta kasvaa entisestään, yrittäjä voi huomata tuloveroprosenttinsa kasvavan hyvin suureksi.

Kun veroja maksaa 30 tai 40 prosenttia tuloistaan, voi olla verosuunnitelmallista päivittää toimimimi osakeyhtiöksi, jolloin voi maksaa itselleen vain sen verran palkkaa kuin oikeasti tarvitsee ja välttyä näin tuloveroprosentin jyrkältä nousulta, vaikka yrityksen tulot kasvaisivatkin.