Mikä on ammatinharjoittaja? – Suurin osa yrittäjistä mieltää itsensä ammatinharjoittajaksi

Ammatinharjoittaja kuvaa monen yrittäjän identiteettiä. Yrittäjät ovat oman firmansa toimitusjohtajia, toiminimiyrittäjiä, yksityisiä elinkeinonharjoittajia, joskus jopa pakkoyrittäjiä. Kaikista eniten vastaajiin vetosi kuitenkin kuvaus ammatinharjoittaja, kertoo tuore markkinatutkimus. Mutta mikä on ammatinharjoittaja? Entäs itsenäisen ammatinharjoittajan määritelmä – oletko sinäkin ammatinharjoittaja verotus-mielessä?

• Itsenäinen ammatinharjoittaja määritelmä
• Ammatinharjoittajan kirjanpito – pakollinen paha?
• Yrittäjistä 61 % ei tavoittele kasvua
• Ammatinharjoittaja verotus
• Ammatinharjoittajan työttömyysturva
• Kuka voi ryhtyä ammatinharjoittajaksi?
• Muutama vinkki tulevalle ammatinharjoittajalle

Ammatinharjoittajan määritelmä

Ammatinharjoittajalla on monta kutsumanimeä: itsenäinen ammatinharjoittaja, yksityinen ammatinharjoittaja, yksityinen elinkeinonharjoittaja ja mitä näitä nyt onkaan! Ei ihme jos ei enää ymmärrä mitä ammatinharjoittaja tarkoittaa.

Mikä ammatinharjoittaja on? Ammatinharjoittaja harjoittaa sananmukaisesti omaa ammattiaan, joten hänen työpäivänsä yrittäjänä perustuvat ennen kaikkea oman ammatilliseen osaamiseensa. Simppeliä! Usein ammattikuvat ovat vieläpä hyvin selkeitä, kuten lääkäri, puuseppä tai valokuvaaja.

Ammatinharjoittajan toiminta perustuu pääsääntöisesti yrittäjän henkilökohtaiseen ammattitaitoon. Hän on liikkeellä lähes aina itsenäisesti ja hakee pienimuotoisella toiminnallaan omia ansioita.

Samanaikaisesti yrittämiseen ei usein liity merkittäviä pääomia ja esimerkiksi tuotantovälineiden osuus on usein pientä.

Henkilökohtaisen työpanoksen osuus onkin se kaikista merkittävin seikka.

Usein ammatinharjoittaja ei työllistä myöskään muita ihmisiä. Hänellä ei myöskään ole itsellään välttämättä varsinaisia liiketiloja.

Ammatinharjoittajalla on monta nimeä

Ammattitoimintaa voi harjoittaa periaatteessa minkä tahansa yritysmuodon kautta, mutta tavallisimmin ammatinharjoittaja toimii yksityisenä elinkeinonharjoittajana.

Erityisesti Suomen verotuksessa ammatinharjoittajaa kutsutaan nimellä yksityinen elinkeinonharjoittaja. Yleiskielessä samasta asiasta puhutaan taas kutsumalla yksityisiä elinkeinoharjoittajia toiminimiyrittäjiksi.

Lisäksi yksityisistä elinkeinonharjoittajista puhutaan myös usein nimellä liikkeenharjoittaja. Kylläpä nyt menee mutkikkaaksi, mutta ei hätää, sillä me kerromme miksi näin on.

Ammatinharjoittaja vai liikkeenharjoittaja?

Aikaisemmin verottaja halusi vain termeillä erottaa liikkeen ja ammatinharjoittajat toisistaan, koska kirjanpitolaki antoi vain ammatinharjoittajille oikeuden pitää yhdenkertaista kirjanpitoa. Ero on kuitenkin poistunut kirjanpitolain uudistuksen myötä, joten se siitä. Nykyään liikkeen ja ammatinharjoittajan erottaa toisistaan vain pieni käytännön sävyero. Liikkeenharjoittajalla on usein liike eli toimipaikka, jossa hän työskentelee. Ammatinharjoittaja taas saattaa heittää keikkaa siellä täällä ilman tolpilla seisovaa toimipaikkaa.

Eli kertauksena: ammatinharjoittaja on verotuksen silmin yksityinen elinkeinonharjoittaja, johon viitataan kuitenkin yleisimmin puhekielessä nimellä toiminimi.

Ammatinharjoittajan kirjanpito koetaan pakolliseksi palveluksi

Mutta miksi ammatinharjoittaja vetoaa tekijäänsä niin paljon, että hän mieluummin ilmoittaa olevansa ammatinharjoittaja kuin yrittäjä? Siinäpä kysymys. Teetimme markkinatutkimuksen keväällä 2021 ja pyysimme tutkimuksen tekijää soittamaan sadalle yrittäjälle, joista kymmentä jututettiin hieman syvällisemmin.

Jotkut tuloksista yllättivät meidätkin, mutta muutoin saamamme tiedot heijastivat juuri sellaista yrittäjän arkea, joka meillä oli jo tiedossa.

Vastauksista opimme, että korkeintaan 15 % vastaajista koki itsensä yrityspäättäjäksi. Sen sijaan kaikista suurin ryhmä ilmoitti olevansa ihan tavallisia ammatinharjoittajia. Heidän osuutensa vastaajista oli peräti 60%. Pienillä prosenttiosuuksilla tulivat vielä mainituksi elämäntapayrittäjä ja pakkoyrittäjä.

Selvityksessä kävi myös ilmi, että ammatinharjoittaja haluaa keskittyä olennaiseen eli itse työhön.

Suuri osa yksinyrittäjistä paljasti, että aika ei tahdo millään riittää ja kallisarvoiset tunnit halutaan erityisesti käyttää siten, että aikaa ammatin harjoittamiselle jää mahdollisimman paljon.

Vastaajat kertoivat myös, että yrityksen pyörittämiselle eli myynnin tekemiselle, markkinoinnin pohdiskelulle, kirjanpidolle ja muille talousasioille ei haluttu käyttää aikaa, koska sen ei nähty olevan tuottavaa. Ammatinharjoittajan kirjanpito, laskutus ja vakuutukset nähtiin vastaajien silmissä pakollisina palveluina.

Yrittäjistä 61 % ei tavoittele kasvua

Jatketaan puhumista ammatinharjoittajista. Koska he harjoittavat toimintaansa usein oman osaamisensa kautta, ovat riskit toiminnassa usein pieniä. Samaan aikaan ammatinharjoittajat työskentelevät yksin ja itsenäisesti, joten kasvu ja sen tavoitteleminen on usein hankalaa, mikäli yrittäjä sitä edes tavoittelee.

Kun kysyimme yrittäjiltä kasvuhalujen perään, 61 % vastaajista ilmoitti olevansa tyytyväisiä nykyiseen toimintaansa, eivätkä he edes aktiivisesti kertoneet tavoittelevansa yrityksensä kasvua. Kasvusta kiinnostuneille 35 prosentille sana kasvu taas tarkoitti liikevaihdon kasvua yksinyrittäjänä. Vain muutama vastaaja todellisuudessa tarkoitti kasvulla sitä, että hän haluaisi tulevaisuudessa työllistää muitakin kuin itsensä. Neljä prosenttia ilmoitti liiketoiminnan tavoitteiden olevan ”jotain muuta”.

Nykyiseen tilanteeseen tyytyväisimmät vastaajat olivat terveysala, sekä rakennus- ja kauneusalan yrittäjät. Kasvuhakuisimpia vastaajia olivat puolestaan asiantuntija- sekä luovien alojen yrittäjät.

Moni kyselyyn vastanneista kertoi myös ryhtyneensä yrittäjäksi tilanteessa, jossa he tiesivät markkinassa olevan kysyntää ja asiakkaiden olevan jo valmiina. Yleisin syy yrityksen perustamisen olikin tilaisuus, jossa mahdollisuus harjoittaa ammattiaan yrityksen kautta oli käytännössä varma.

Vastaajat kuvailivat yrittäjäksi hyppyä usein ”sopivana tilaisuutena, joka tuli eteen”.

Päätös oli usein varsin spontaani ilman varsinaista suunnittelua. Varsinaisia riskejä ottavia yrittäjiä oli vastaajien joukossa hyvin vähän.

Vain 15% vastaajista ilmoitti tärkeimmäksi yrittämisen syyksi ”joustavat työajat” ja ”vapauden”. Tämä on varsin mielenkiintoinen tieto, mikäli huomioidaan tämän toisen artikkelin johtopäätökset. Lue myös: Sata yrittäjää ei voi olla väärässä: Parasta yrittäjyydessä on vapaus, parempi motivaatio ja rakkaus omaan työhön

Ammatinharjoittajan verotus

Toiminimiyrittäjänä toimiva ammatinharjoittaja ei saa palkkaa. Sen sijaan hän voi tehdä yksityisottoja, eli nostaa rahaa vapaasti omaan käyttöönsä. Näistä rahoista ei makseta lainkaan veroa nostettaessa.

Ammatinharjoittajan verotus (kun kyseessä toiminimiyrittäjä) tapahtuu maksamalla ennakkoveroa. Tämä tarkoittaa, että tulojen määrä pitää arvioida etukäteen ja veroa maksetaan arvioidun määrän mukaan esimerkiksi kuukausittain. Veron määrään vaikuttavat myös ammatinharjoittajan mahdolliset muut tulot.

Lisäksi ammatinharjoittajan verotus sisältää myös velvollisuuden maksaa arvonlisäveroa, mikäli on arvonlisäverovelvollinen.

Entäpä ammatinharjoittajan veroilmoitus? Ammatinharjoittajan tulee tarkistaa oma henkilökohtainen esitäytetty veroilmoitus ja täyttää lisäksi elinkeinotoiminnan veroilmoitus (lomake 5). Ammatinharjoittajan veroilmoitus eli virallisesti elinkeinotoiminnan veroilmoitus on tehtävissä sähköisesti OmaVeron kautta.

Ammatinharjoittajan työttömyysturva

Yrittäjänä tai kevytyrittäjänä toimivan ammatinharjoittajan työttömyysturvaa koskevat samat säännöt kuin muutoinkin yrittäjän työttömyysturvaa. Ammatinharjoittajan työttömyysturvaan vaikuttaa pitkälti se, onko yritystoiminta pää- vai sivutoimista.

Kuka voi ryhtyä ammatinharjoittajaksi?

Olisiko sinusta itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi?

Kaikki lähtee liikkeelle siitä mitä jo osaat, mitä olet opiskellut, mitä voit helposti opetella lisää ja minkälaisia liikeideoita sinulla.

Monet ovat lähteneet yrittäjiksi yksistään loistavaa liikeideaa jahdaten, mutta me haluamme, että myös onnistut haaveissasi. Lue artikkelimme Liikeidea – yritysideasta kohti kannattavaa toimintaa.

Kysy myös itseltäsi, oletko sisimmässäsi yritteliäs? Mitä on sisäinen yrittäjyys ja mitä yrittäjyys vaatii ovat tärkeät kokonaisuudet lukea, ennen kuin jatkat eteenpäin.

Kun pohdit yksityiseksi elinkeinonharjoittajaksi ja ammatinharjoittajaksi ryhtymistä, kaikki ammattialat ovat teoriassa sinulle avoinna. Tiettyjen ammattien harjoittamiseen tarvitset kuitenkin ammatinharjoittamisluvan, jolloin puhutaan luvanvaraisista toimialoista. Luvanvaraiset elinkeinot ovat sellaisia, joiden harjoittamista on haluttu yleisen turvallisuuden takaamiseksi säännellä laiella ja valvoa eri viranomaisten toimesta.

Näin estetään esimerkiksi se, että kuka tahansa ei pääse hyppäämään lääkäriksi, vaan varmistetaan se, että osaaminen ja koulutus ovat todella olemassa jo ihan potilasturvallisuuden takia!

Lue artikkelimme luvanvaraisista toimialoista.

Ammatinharjoittajana pääset parhaiten liikkeelle, kun haluat ensisijaisesti työllistää vain itsesi. Kenties pääset liikkeelle myös siten, ettei yritystoiminnan aloittamiseen mene paljon rahaa. Toimintasi on suhteellisen pienimuotoista, vaikkakin säännöllistä, ja harjoittamaasi työhön ei sitoudu suuret määrät euroja. Jos nyökyttelit kaikelle edellä olevalle, on seuraava luonnollinen askel usein toiminimen perustaminen ja y-tunnuksen hankkiminen.

Jos taas et halua hypätä vielä näin pitkälle, voit myös testata liikeideaasi kevyemmin kevytyrittäjänä. Kevytyrittäjä pääset heti kiinni yrittäjämäiseen työhön ja asiakashankintaan, mutta samaan aikaan sinulla ei ole omaa yritystä ja siihen liittyviä velvollisuuksia ja riskejä. Jos kevytyrittäjyys lähtee hyvin liikkeelle, asiakkaita löytyy nopeasti säännölliseksi tulovirraksi asti ja raha liikkuu hyvin, voit sitten seuraavaksi siirtyä hyvillä mielin toiminimiyrittäjäksi. Hiljaa hyvä tulee!

Vielä muutama vinkki tulevalle ammatinharjoittajalle!

Me UKKO.fi:llä olemme havainneet, että itsenäisten yrittäjien määrä on selkeästi kasvanut ja jatkaa kasvuaan. Voit aloittaa meidän kauttamme helposti sekä kevyt- että toiminimiyrittäjänä.

Ennen kuin ryhdyt rekisteröitymispuuhiin, haluamme antaa matkallesi vielä muutaman rahanarvoisen vinkin. Ensinnäkin hae ennen toiminimen perustamista starttirahaa, hyödynnä verotuksessa toiminimen veroedut, ymmärrä yrittäjän eläkevakuutuksen (YEL) sisältö ja varmista selustasi työttömyyden varalle.

Kevytyrittäjänä et voi valitettavasti hakea starttirahaa, mutta kevytyrittäjyys saattaa olla myöhemmin jopa eduksi, kun starttirahaa haetaan. Lue artikkelimme kevytyrittäjästä ja starttirahasta.
Tiesitkö muuten, että kevytyrittäjyydessä myöskin menneisyyden rahaongelmat on helppo hanskata ja aloittaminen jopa alaikäisenä on mahdollista?

UKKO.fi on saattanut matkaan jo yli 160 000 kevytyrittäjää. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on 187 000 yksinyrittäjää.

Aina kannattaa yrittää.

Lähde: Konsulttiverkkojen UKKO.fi:lle keväällä 2021 toteuttama markkinatutkimus

Lue myös

Yksityinen elinkeinonharjoittaja – mitä se oikein tarkoittaa?.

Bloggaaja Janina toimi kolme vuotta kevytyrittäjänä ennen seuraavaa siirtoa – “yrittäjyydessä kaikki oli alkuun uutta minulle”

Janika ja Minna tekivät yhteisestä intohimostaan liiketoimintaa – Näin syntyi Kahden ystävän taide

Sako sai samaan aikaan lähtöpassit kahdesta palkkatyöstä, mutta luova yrittäjyys paikkasi lopulta kaiken – ”saan tehdä mitä haluan”