Kotitalousvähennys on merkittävä verovähennys, jonka voit saada ostaessasi työtä kotiisi tai vapaa-ajan asunnollesi. Tästä artikkelista selviää, millä edellytyksillä kotitalousvähennystä voi saada ja miten sitä voi hakea. Kerromme myös, kuinka yrittäjä hyötyy kotitalousvähennyksestä!
Miksi minun pitäisi lukea tämä artikkeli?
- Opit, kuinka suuri veroetu kotitalousvähennys on vuonna 2026
- Saat listauksen kotitalousvähennykseen oikeuttavista töistä
- Tiedät miten käyttää kotitalousvähennystä yrittäjän markkinointivalttina
Kotitalousvähennys on kotitalouksille todella merkittävä veroetu – ja siksi se auttaa myös pienyrittäjää myymään palveluitaan yksityisiin koteihin. Asiakas voi vähentää sekä yrittäjän että kevytyrittäjän laskut kotitalousvähennyksenä verotuksessaan, ja tämä voikin olla hyödyntämisen arvoinen myyntivaltti omaa palvelua markkinoidessa.
Kotitalousvähennykseen oikeuttavia töitä ovat esimerkiksi siivouspalvelut, lastenhoito tai remontointi.
Psst, toimeksiantaja! Oletko teettänyt kotitalousvähennykseen oikeuttavaa työtä ja saanut laskun UKKO Kevytyrittäjä -palvelun kautta? Voit tarkistaa kaikki kauttamme sinulle lähetetyt laskut asiakasportaalistamme.
Kotitalousvähennys 2026: määrä, omavastuu ja enimmäismäärä
Kun tilaa työtä omaan kotiin tai mökille (tai omien tai puolison vanhempien tai isovanhempien kotiin tai vapaa-ajan asunnolle), voi työn hinnan vähentää omassa verotuksessaan seuraavasti:
Huom! Vähennettävissä on työn osuus laskusta – ei siis materiaalit tai työvälineet.
Kotitalous-, hoiva- ja hoitotyö sekä perusparannus- ja kunnostustyö:
- Remontointi eli asunnon perusparannus- ja kunnostyötä yritykseltä ostettaessa voi laittaa kotitalousvähennykseen 35 % laskun arvonlisäverollisesta työn osuudesta.
- Maksimivähennyksen saa siinä tapauksessa, että yritykselle maksetussa laskussa työn osuutta on 5 000 euroa.
- Jos taas yksityishenkilö palkkaa työntekijän itse, hän voi vähentää 13 % maksamastaan palkasta sekä työnantajakulut kotitalousvähennyksessä.
- Maksimissaan 1 600 € / vuosi / henkilö kunnostus- ja remontoitityössä.
- Omavastuuosuus on 150 € vuodessa / henkilö.
Öljylämmityksestä luopuminen
- Tässäkin tapauksessa kotitalousvähennyksen saa vain työn osuudesta.
- Maksimissaan 3 500 € / vuosi / henkilö.
- Kotitalousvähennyksen omavastuuosuus on 150 € vuodessa / henkilö.
- Jos työn on ostanut yritykseltä, saa kotitalousvähennykseen laitaa 60% laskun arvonlisäverollisesta työn osuudesta.
- Jos taas yksityishenkilö palkkaa työntekijän itse, hän voi vähentää 30 % maksamastaan palkasta sekä työnantajakulut kotitalousvähennyksessä.
Pariskunnan maksimivähennys on siis 3 200 € remontoinnin, hoivan ja kotitaloustyön osalta, ja 7 000 €, kun luovutaan öljylämmityksestä.
Katsotaan kotitalousvähennystä käytännössä esimerkin avulla:
Pariskunta teetti kotiinsa keittiöremontin, jonka loppuhinnaksi tulee 13 000 euroa. Remontti kesti marraskuusta 2025 helmikuuhun 2026. Remontin hinnasta puolet maksettiin joulukuussa ja puolet helmikuussa remontin valmistuttua.
Molemmat puolisot voivat vähentää arvonlisäverollisen työn osuutta 1 600 € vuodessa eli yhteensä 3 200 €. Koska remontti alkoi ja siitä osa maksettiin vuoden 2025 puolella, voivat puolisot ilmoittaa tämän osuuden vuoden 2025 verovähennyksiin, vuoden 2026 puolella maksetun osuuden taas vuoden 2026 vähennyksiin.
Kotitalousvähennys määräytyy maksupäivän mukaan, eli kulut ilmoitetaan sen vuoden verotukseen, jolloin lasku on maksettu.
Yhteensä vähennettävää tulee siis 6 400 €.
Huomioitavaa on myös se, että saman remontin vähentäminen kahden eri vuoden puolella on luvatonta, jos remontti ei ole todellisuudessa jatkunut vuodesta toiseen. Jos edellisen esimerkin remontti olisi todellisuudessa alkanut vasta vuoden 2026 puolella ja koko remontin hinta olisi maksettu vaikkapa tammikuussa, olisi remontin vähentäminen kahden eri vuoden verotuksessa ollut siis luvatonta.
Mistä kotitalousvähennyksen voi saada?
Kotitalousvähennystä voi saada kodissa tapahtuvasta työstä. Kotitalousvähennykseen oikeuttavia töitä ovat esimerkiksi siivouspalvelu, kodinhoito, lastenhoito ja muu hoivatyö.
Lisäksi vähennettävissä ovat kunnostustyöt ja remontointi sekä esimerkiksi tietokoneiden ja muun elektroniikan asennukset. Vähennyksen voi saada myös remontista, jossa luovutaan öljylämmityksestä.
Kotitalousvähennyksen saa sekä kotona että vapaa-ajan asunnolla teetettävistä töistä.
Kotitalousvähennyksen voi saada sekä ostaessaan yritykseltä että palkatessaan henkilön suoraan itse. Eli esimerkiksi jos palkkaa kodinhoitajan, maksaa hänelle palkkaa ja huolehtii työnantajakuluista ja veroista, vähennyksiin voi laittaa 13 % siivoojalle maksamastaan palkasta sekä työnantajakulut.
Jos taas kodinhoitaja on yrittäjä tai kevytyrittäjä, voi asiakas vähentää laskulla näkyvästä työn arvonlisäverollisesta hinnasta 35 %.
Jotta tämä onnistuu, on yrittäjän kuuluttava ennakkoperintärekisteriin – tai kevytyrittäjän kohdalla hänen käyttämänsä laskutuspalvelun on kuuluttava ennakkoperintärekisteriin.
Vähennyksiin oikeuttavaa työtä tekevä puolestaan voi mainostaa kotitalousvähennystä toiminnassaan silloin, kun sen ehdot täyttyvät. Huomioitavaa on, että vähentää saa vain työn osuuden – ei siis esimerkiksi työvälineitä tai remontin materiaaleja.
Nämä työt oikeuttavat kotitalousvähennykseen
Kotitalousvähennykseen oikeuttavat työt voidaan jakaa kunnossapitoon ja remontointiin liittyviin töihin ja toisaalta kodinhoitoon ja hoivaan liittyviin töihin. Seuraavassa kerromme tarkemmin, millaiset työt oikeuttavat kotitalousvähennykseen.
Kunnossapitoa ja remontointia ovat
- keittiön, kylpyhuoneen ja muiden huoneiden remontointi
- omakotitalon kellaritilojen ja saunan remontointi
- omakotitalon sähkö-, putki- ja kaapelityöt
- ulkorakennuksen maalaus
- turvalukon asennus.
Kunnossapito- ja remonttityöt oikeuttavat kotitalousvähennykseen luonnollisesti silloin, kun remonttia tai kunnostusta teetetään kotona, mutta myös vapaa-ajan asunnon, mökin, kakkosasunnon tai kaupunkiasunnon remontointi ja kunnostus ovat kortitalousvähennykseen oikeuttavia töitä.
Sijoitusasunnon remontointi taas ei kuulu kotitalousvähennyksen piiriin.
Remontoinnin kotitalousvähennyksessä on joitain rajauksia. Yleisesti ottaen voi ajatella niin, että kotitalousvähennys koskee olemassaolevan talon tai asunnon kunnostusta ja remontointia, sen ulkopuolelle rajautuu siis uuden rakentaminen ja kodin laajentaminen.
Vaikkapa uuden ulkorakennuksen rakentaminen omakotitalon pihapiiriin ei kuulu kotitalousvähennettäviin töihin, mutta vanhan ulkorakennuksen kunnostus ja maalaus taas kuuluu. Myöskään uima-altaan tai kompostin rakennus ei kuulu kotitalousvähennyksen piiriin.
Toisena esimerkkinä omakotitalon kunnostus on kotitalousvähennykseen oikeuttavaa työtä, mutta laajennusosan rakennuttaminen vanhaan omakotitaloon tai kylmätilan, kuten kellarin tai ullakon muuttaminen asuinkäyttöön taas ei ole.
Kuten aikaisemmin todettiin, myös öljylämmityksestä luopuminen kuuluu kotitalousvähennykseen oikeuttavaan työhön, ja siitä saa vähentää muuta remontointia isomman osuuden.
Yleisesti ottaen kotitalousvähennystä ei myöskään voi hyödyntää, jos kyseiseen työhön on myönnetty jo jotain muuta tukea. Esimerkki tällaisesta tilanteesta on lämmitysjärjestelmän uusiminen tai parantaminen. Jos työhön on jo myönnetty energia-avustusta, ei se enää oikeuta kotitalousvähennykseen, mutta jos energia-avustusta ei ole myönnetty, voi työn teettäjä ilmoittaa työn kotitalousvähennykseen.
Kotitalousvähennykseen oikeuttavissa töissä on muitakin rajauksia ja tässä me mainitsemme niistä joitain. Verohallinnon sivuilta löydät taulukon josta voit tarkistaa kaikki yleisimmin kysytyt työt ja tiedon siitä, oikeuttaako työ kotitalousvähennykseen.
Hälytysjärjestelmän asennus ja huolto kuuluvat kotitalousvähennyksen piiriin, mutta järjestelmän palvelumaksut eivät. Ilmanvaihtolaitteiden puhdistus, säätö ja huolto ovat vähennykseen oikeuttavia töitä, nuohous taas ei ole.
Kotitaloustyötä ovat
- siivous
- ruuanlaitto
- pyykinpesu, silitys ja muu vaatteiden huolto
- piha-alueen ja puutarhan hoito
Asunnon siivous on aina kotitalousvähennykseen oikeuttavaa työtä, myös uuden ja vanhan asunnon siivous muuton yhteydessä. Lisäksi vähennettävää työtä on ammattijärjestäjän työ.
Tiedätkö, mitä ammattijärjestäjä tekee? Lue tästä kevytyrittäjänä ammattijärjestäjän työtä tekevän Miljan tarina.
Kotitaloustöihin kuuluvat myös tietokoneiden, tv:n ja muun tieto- ja viestintätekniikan asennus ja käyttöopastus. Erilliset kodinkoneiden, kuten jääkaapin, pakastimen, pesukoneen tai liesituulettimen, asennustyöt eivät kuitenkaan kuulu vähennetäviin töihin – jos asennustyö ei ole osa jotain isompaa vähennettävää kokonaisuutta, kuten keittiöremonttia, jolloin se taas on vähennettävää työtä.
Kotitaloustöistä vähennettäviä töitä ovat lisäksi piha-alueen hoito, kuten ruohonleikkaus, haravointi ja lumenluonti, puutarhanhoito ja istututustyö. Pihapuiden kaataminen ja harvennus sekä polttopuiden hakkuu ja kasaus kuuluvat myös vähennettäviin kotitaloustöihin, jos ne tapahtuvat piha-alueella, eivätkä liity uudisrakentamiseen.
Myös kotona järjestettäviin perhejuhliin liittyvä ruuanlaitto ja tarjoilu oikeuttavat kotitalousvähennykseen. Juhliin tilatun esiintyjän työ taas ei ole vähennettävää työtä.
Kotitaloustöistä vähennykseen puolestaan ei oikeuta esimerkiksi turva- ja vartiointipalvelut, likakaivon tyhjennys tai pianonviritys. Myöskään tavaran tai jätteiden kuljetus ei kuulu vähennyksen piiriin, mutta uusien huonekalujen kokoaminen muuton yhteydessä taas kuuluu.
Hoito- ja hoivatyötä ovat
- lasten, vanhusten ja vammaisten hoito kotona
- pukeminen, peseminen, syöttäminen ja muu huolenpito
- avustaminen, kuten kaupassa, pankissa tai apteekissa asiointi tai lemmikin ulkoilutus toisen puolesta osana laajempaa vähennykseen oikeuttavaa työtä
Hoiva- ja hoitotyöstä vähennettäviin töihin kuuluvat lastenhoito sekä apua arkiaskareissa tarvitsevan seniorin tai vammaisen henkilön avustaminen, hoiva ja hoito. Sellainen hoito- tai hoivatyö, jota terveydenhuollon ammattilaiset tekevät arvonlisäverottomasti, ei oikeuta kotitalousvähennykseen.
Lastenhoito on kotitalousvähennettävää työtä, mutta lasten kotiopetus tai lisäopetus kotona ei ole. Lasten kotiläksyissä auttaminen, kun se on osa jotain muuta vähennykseen oikeuttavaa hoiva- tai hoitotyötä, taas on vähennyskelpoista. Esimerkiksi siis, jos lastenhoitaja avustaa lapsia myös kotläksyissä, on koko hänen laskuttamansa työkokonaisuus verovähennyskelpoista.
Vähennykseen oikeuttavaan hoivatyöhön voi myös kuulua asioiden hoitamista avustettavan puolesta, jos tämä työ on osa isompaa kokonaisuutta.
Esimerkiksi jos seniori palkkaa avustajan, jonka tehtäviin kuuluu sekä avustaa kotona esimerkiksi pukeutumisessa ja peseytymisessä että käydä seniorin puolesta kaupassa ja apteekissa, on avustajan koko palkka kotitalousvähennettävää.
Katso taulukko yleisimmistä kotitalousvähennykseen oikeuttavista töistä Vero.fi-sivulta.
Kotitalousvähennys laajenee fysio- ja toimintaterapiaan 1.1.2024
Vuodesta 2024 alkaen kotitalousvähennystä voidaan hakea myös kotona tuotetusta fysioterapiasta tai toimintaterapiasta. Vähennyksen voi saada, mikäli hoitoa antaa laillistettu fysio- tai toimintaterapeutti, yrityksellä on oikeus tuottaa palveluita ja se kuuluu ennakkoperintärekisteriin.
Fysio- ja toimintaterapian kulut ilmoitetaan hoiva- ja hoitotyön kohdassa, mikä tarkoittaa sitä, että vuodesta 2024 lähtien niihin liittyviä kuluja voi vähentää maksimissaan 1 600 € / vuosi / henkilö.
Kuka saa kotitalousvähennystä?
Yksinkertaisesti sanottuna kotitalousvähennykseen on oikeutettu se henkilö, joka maksaa kotitalousvähennykseen oikeuttavan työn.
Rajauksena on kuitenkin se, että työ tulee olla suoritettu joko maksajan omassa asunnossa, vapaa-ajanasunnossa tai vaihtoehtoisesti hänen vanhempiensa, isovanhempiensa tai appivanhempiensa kotona.
Esimerkiksi omille vanhemmille kustannettu siivouspalvelu on siis vähennettävissä maksajan verotuksessa.
Vähennystä voi saada luonnollinen henkilö – se tarkoittaa yksityishenkilöä. Yritykset tai yhdistykset eivät voi kotitalousvähennystä hakea. Jos siis esimerkiksi yrittäjä teettää omassa kodissaan vaikkapa remontin, hän voi vähentää 35 % laskun työn osuudesta omassa henkilökohtaisessa verotuksessaan – ei yrityksensä verotuksessa.
Kotitalousvähennys myönnetään vain työn osuudesta
On hyvä muistaa, että kotitalousvähennyksen saa vain tehdystä työstä. Niinpä esimerkiksi työn suorittamiseen tarvittavat työvälineet eivät valitettavasti ole kotitalousvähennys kelpoisia kuluja.
Käytännössä esimerkiksi remonttia tehdessä kotitalousvähennyksen saa siis remonttihenkilölle maksetusta palkasta, mutta ei tapeteista, kaakeleista tai muista remonttiin käytetyistä tarvikkeista.
Kotitalousvähennys on pienyrittäjän ystävä – hyödynnä vähennysmahdollisuus markkinoinnissasi!
Kun yrittäjä tai kevytyrittäjä myy palveluitaan yksityiselle henkilölle ja työ suoritetaan asiakkaan kotona tai vapaa-ajan asunnolla, täyttyvät kotitalousvähennykseen oikeuttavat ehdot yleensä välittömästi. Yrittäjän on hyvä tuntea, kuinka kotitalousvähennys toimii, sillä se toimii myös markkinointivalttina.
Myös kevytyrittäjän asiakas voi laittaa laskun kotitalousvähennykseen. UKKO.fi:n kevytyrittäjät toimivat yrityksen, UKKO Yrittäjyyspalvelut Oy:n kautta, eli asiakas voi vähentää 35 % työn arvonlisäverollisesta hinnasta omassa verotuksessaan. Kotitalousvähennystä haettaessa ilmoitetaan tällöin laskutuspalvelun Y-tunnus, joka näkyy kevytyrittäjän lähettämällä laskulla.
Kotitalousvähennys on pienyrittäjän asiakkaalle hyvin merkittävä veroetu, joten sitä kannattaa hyödyntää omien palveluiden markkinoinnissa. Asiakkaat voivat rohkaistua ostamaan, jos esimerkiksi yrittäjän verkkosivuilla tai somekanavissa on huomautettu, että palvelun voi vähentää verotuksessa.















