Yrittäjän työttömyysturva 2024: Työttömyysturva kevytyrittäjälle

Millainen on yrittäjän tai kevytyrittäjän työttömyysturva? Entä miten onnistuu yrittäjyys tai kevytyrittäjyys työttömänä? Monella on käsitys, ettei yrittäjällä ole juuri minkäänlaista työttömyysturvaa. Todellisuudessa yrittäjänkin toimeentulo on työttömyyden kohdatessa turvattu – hän vain joutuu huolehtimaan sen kertymisestä itse.

Yrittäjän työttömyysturvan koukerot voivat näyttää alkuun monimutkaisilta, mutta tässä artikkelissa olemme selvittäneet oleelliset kohdat ymmärrettävästi.

Yrittäjällä ja kevytyrittäjällä on kaikki vapaus ja vastuu omista teoistaan ja siksi edelleen monella on virheellisesti sellainen pinttynyt käsitys, ettei heillä ole lainkaan työttömyysturvaa.

Tässä artikkelissa ei vedetä mutkia suoriksi, vaan oiotaan väärinkäsityksiä ja koitetaan kertoa kattavasti yrittäjän työttömyys- ja sosiaaliturvan yksityiskohdista. Aivan artikkelin lopusta löydät myös koronapäivityksen, sillä pandemian aikana työttömyysturvaa on tehostettu tilapäisesti.

Yrittäjän työttömyysturva on tärkeä aihe, jonka vuoksi olisikin hyvä olla perillä siitä jo ennen yrittäjäksi ryhtymistä. Yrittäjän työttömyysturva poikkeaa hieman palkansaajan työttömyysturvasta, sillä yrittäjä on itse vastuussa työttömyysturvansa suuruudesta.

Yrittäjiä ja kevytyrittäjiä kohdellaan työttömyysturva-asioissa samalla tavalla. Kevytyrittäjän työttömyysturvan kohdalla tärkeintä onkin ymmärtää, että vaikka työskentelet UKKO.fi-laskutuspalvelun kautta ilman y-tunnusta, olet silti ansioitunut yrittäjäksi asti lainsäädännön silmissä.

Kun tässä artikkelissa kirjoitetaan jatkossa yrittäjistä, sillä viitataan sekä kevyt- että toiminimiyrittäjiin. Olit sitten kumpi tahansa, lue tämä artikkeli ja ymmärrä, millaisista askeleista työttömyysturvasi rakentuu.

1. Pää- vai sivutoiminen yrittäjä?
2. Millainen yrittäjän työttömyysturva on?
3. Millainen on sivutoimisen toiminimi- ja kevytyrittäjän työttömyysturva?
4. Millainen on päätoimisen toiminimi- ja kevytyrittäjän työttömyysturva?
5. Miten YEL-eläkevakuutusmaksu vaikuttaa työttömyyden kohdalla?
6. Yrittäjän ansiosidonnainen määräytyy työtulon mukaan
7. Jos jäät työttömäksi
8. Yrittäjän puolison työttömyysturva
9. Miten korona muutti työttömyysturvaa?
10. Työttömyysturvan muut parannukset, jotka ovat voimassa 30.6.2021 asti
11. Muutoksia myös opiskeluun ja starttirahaan

1. Pää- vai sivutoiminen yrittäjä?

Moni aloittaa yrittämisen kokeilemisen kevytyrittäjänä, koska se mahdollistaa riskittömän, helpon ja sujuvan tavan kokeilla sitä, löytyykö omalle työlle asiakkaita. Jos kevytyrittäjä kuitenkin päätyy laittamaan pillit pussiin ja jää työttömäksi, sanelee seuraavaa vaihetta se, onko työtä tehty pää- vai sivutoimisesti. Sama koskee toiminimiyrittäjiä.

Päätöksen yrittäjyytesi pää- tai sivutoimisuudesta tekee aina TE-toimisto, joka käyttää mittarina työhön käytettyä aikaa.

Jos olet palkansaaja ja teet sivussa pientä työtä esimerkiksi villasukkia kutomalla tai viikonloppuisin keikkailemalla, olet todennäköisesti sivutoiminen yrittäjä. Jos taas työmääräsi on TE-toimiston mielestä niin iso, ettet pystyisi ottamaan sen rinnalle kokoaikaista työtä muualta, yrittäjyytesi katsotaan mitä todennäköisesti päätoimiseksi. Työn vaatimalla ajalla on siis todella väliä, eikä sillä mitä töillään todella tienaa.

Sivutoimisena kevytyrittäjänä tai yrittäjänä laskuttaessa onkin hyvä merkitä aina laskuun käytetyt työtunnit – näin ne on merkitty muistiin ja helppo löytää soviteltua työttömyysetua hakiessa.

Sukella syvemmälle aiheeseen artikkelissa Sivutoiminen yrittäjä – mitä se tarkoittaa?

 

2. Millainen yrittäjän työttömyysturva on?

Suomessa työttömyysturva on jaettu kahtia. Nämä kaksi osaa ovat perusturva ja ansioturva.

Kela maksaa perusturvaa ja työttömyyskassat puolestaan huolehtivat ansiopäivärahan maksamisesta. Ansiopäivärahaa maksetaan työttömille kassojen jäsenille. Kuten palkansaajat, myös yrittäjät voivat olla työttömyyskassojen jäseniä.

Työttömäksi jäävälle yrittäjälle voidaan maksaa siis yleisesti hänen tilanteestaan riippuen kolmea erilaista työttömyysetuutta, jotka ovat:

• peruspäiväraha
• ansiopäiväraha
• työmarkkinatuki

Peruspäivärahan maksaa työttömälle yrittäjälle Kela.

Työttömyyskassa taas maksaa ansiosidonnaista päivärahaa, joka maksetaan Kelan peruspäivärahan päälle.

Kun työttömän perus- ja ansiosidonnaisen päivärahan maksun maksimiaika eli 400 päivää tulee täyteen, saa työtön tämän jälkeen Kelasta työmarkkinatukea.

Seuraavaksi tarkastellaan lähemmin, millaisia työttömille maksettuja etuuksia sivu- ja päätoimisen yrittäjän on mahdollista saada ja missä vaiheissa tämä tapahtuu.

3. Millainen on sivutoimisen toiminimi- ja kevytyrittäjän työttömyysturva?

Jos käyt palkkatöissä ja yrität yrittäjänä sivutoimisesti, kuvio on usein harvinaisen selvä. Silloin kuulut mitä todennäköisemmin johonkin alasi palkansaajakassaan ja saat sieltä ansiopäivärahaa. Oikeus ansiosidonnaiseen täyttyy, kun sivutoiminen yrittäjä on työskennellyt palkansaajana yhteensä kuuden kuukauden ajan ja tehnyt palkkatöitä vähintään 18 tuntia viikossa.

Jos taas et ole tehnyt palkkatöitä riittävästi sivutoimisen yrittäjyyden ohessa, ansiopäivärahaa ei saa kassasta. Yrittäjä ei saa ansiopäivärahaa, koska työssäoloehto ei ole täyttynyt. Hän voi kuitenkin hakea Kelalta työmarkkinatukea.

Sivutoiminen yrittäjä voi työttömyyden aikana jatkaa osa-aikaisia töitään, mutta samaan aikaan työt vähentävät maksetun etuuden määrää. Tällöin puhutaan tilanteesta, jossa sivutoiminen yrittäjä saa soviteltua päivärahaa toimeentulonsa tueksi.

Jos siis olet päätoiminen yrittäjä tai kevytyrittäjä, voit liittyä yrittäjäkassaan. Sivutoimisen yrittäjän ja kevytyrittäjän taas kannattaa yleensä kuulua palkansaajien työttömyyskassaan.

Artikkeli jatkuu vertailun jälkeen.

4. Millainen on päätoimisen yrittäjän ja kevytyrittäjän työttömyysturva?

Päätoimiset yrittäjät saavat myös tukea työttömyyden varalle, mutta tällöin oma selusta täytyy turvata itse erinäisillä toimenpiteillä. Tällä tarkoitetaan sitä, että päätoiminen yrittäjä on liittynyt ajoissa maksavaksi yrittäjäkassan jäseneksi ja huolehtinut YEL-vakuutuksensa riittävälle tasolle.

Jotta yrittäjäkassaan voi liittyä, on yrittäjyyden oltava päätoimista – käytännössä kriteerinä on, että yrittäjä maksaa yrittäjän eläkevakuutusta eli YEL-maksua. Yrittäjäkassan sivuilla voit testata sovitko yrittäjäkassan jäseneksi.

Kassan jäseneksi liittyminen voi olla järkevä tapa hallita yritystoiminnan jatkuvuuteen liittyviä riskejä. Se on myös ainoa tapa vaikuttaa omiin tuloihin työttömyysaikana. Suhdanteiden vaihtelut koskettavat kaikkia ja esimerkiksi muutto, perhesuhteet tai työuupumus voivat luoda tilanteen, jossa yritystoiminnan jatkaminen ei ole mahdollista tai kannattavaa.

Työttömyyskassan maksaman ansiopäivärahan määrä perustuu yrittäjän vahvistettuun YEL-työtuloon. Jos edellä olevat asiat eivät ole kunnossa, päätoiminen yrittäjä putoaa työttömyyden sattuessa suoraan Kelan työmarkkinatuelle, eli kaikista laihimmalle toimeentulolle. Oman selustansa työttömyyden varalle saa kuitenkin kuntoon kahdella eri tavalla.

1. Olet liittynyt Yrittäjäkassaan ja ollut sen jäsen vaaditun yli 15 kuukauden ajan siten, että olet myös samalla ottanut YEL-vakuutuksen minimissään 14 803 euron työtulolle.
2. Et ole kassan jäsen tai YEL-vakuutusmaksuja maksanut, mutta sinulla on jokin erillinen vakuutus otettuna työttömyyden varalle.

Yrittäjäkassan vaatimaa 15 kuukauden jäsenyyttä ei yrittäjän tarvitse kavahtaa. Yrittäjä voi nimittäin jälkisuojaoikeudella saada turvaa vanhasta palkansaajakassastaan.

Jos yrittäjä liittyy yrittäjäkassaan suoraan palkansaajakassasta, eikä ole työttömäksi jäädessään täyttänyt yrittäjän työssäoloehtoa, yrittäjäkassa maksaa työttömyyspäivärahaa, joka on määritelty yrittäjyyttä edeltäneen palkkatulon perusteella. Tätä kutsutaan jälkisuojaoikeudeksi ja se on voimassa enintään 15 kuukautta yritystoiminnan aloituspäivästä. Sen edellytyksenä on, että yrittäjä on liittynyt yrittäjäkassaan kolmen kuukauden sisällä palkansaajakassasta eroamisesta.

Esimerkki:

Kuvitellaan, että Anna ryhtyy päätoimiseksi yrittäjäksi oltuaan kolme vuotta ensin palkkatöissä. Hän liittyy yrittäjäkassan jäseneksi kolmen kuukauden kuluessa yrittäjyyden aloittamisesta. Kymmenen kuukauden kuluttua Anna huomaa, ettei hänen yritystoimintansa kannata ja hän jää työttömäksi. Anna saa nyt ansiosidonnaista viimeisimmän palkkatyön palkan mukaan, koska palkansaajakassan jäsenyys on yhä voimassa jälkisuojaoikeudella. Annan ei siis tarvitse kantaa huolta siitä, että yrittäjäkassan 15 kuukauden vaatima työssäoloehto ei ole ehtinyt täyttyä. Palkansaajakassan jälkisuojaoikeus on uusien yrittäjien kohdalla voimassa 18 kuukautta.

Kuten yrittäjänkin kohdalla, myös kevytyrittäjän mukana siirtyy yrittäjäkassaan vaihdettaessa palkansaajakassassa kerrytetty päivärahaoikeus. Jos palkansaajakassasta siirtyy yrittäjäkassaan kolmen kuukauden sisällä (kevyt)yrittäjäksi ryhtymisestä, ansioturva ei katkea.

Päätoimisen kevytyrittäjän ei kannata jäädä palkansaajakassan jäseneksi, sillä ansaittu päivärahaoikeus palkansaajakassan jäsenenä päättyy, kun yritystoiminta on kestänyt yli 18 kuukautta.

Myös palkansaajakassaan palaaminen onnistuu ilman päivärahaoikeuden menetystä, kunhan yrittäjäkassan jäsenyys on voimassa siihen asti, kun palkansaajakassaan liitytään uudelleen.

5. Miten YEL-eläkevakuutusmaksu vaikuttaa työttömyyden kohdalla?

Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että mitä korkeampi YEL-työtulo, sitä parempi työttömyysturva yrittäjällä on. Päätoimiselta kevytyrittäjältä vaaditaan YEL-vakuutuksen ottaminen, jos seuraavat ehdot täyttyvät.

Päätoimiselta kevytyrittäjältä vaaditaan YEL-vakuutuksen ottaminen, jos seuraavat ehdot täyttyvät.

• työtulosi arvo on yli 9 010,28 vuodessa (2024) ja
• toiminta kestää minimissään 4 kuukautta.

Huomioithan, että alle 14 803 euron YEL-työtulolla (minimityötulo 9 010,28 euroa) olet oikeutettu ainoastaan Kelan perusturvaetuuksiin eli peruspäivärahaan tai työmarkkinatukeen.

Jos työssäoloehtosi on täyttynyt, niin voit olla oikeutettu peruspäivärahaan, joka on samansuuruinen kaikille YEL-työtulosta riippumatta. Jos työssäoloehtosi ei ole täyttynyt, niin voit olla oikeutettu työmarkkinatukeen. YEL-työtulo on arviosi työpanoksestasi. Jos siis tienaat yli 30 000 euroa vuodessa, mutta olet ilmoittanut YEL-työtuloksesi reilut 13 000 euroa, saat tukea tämän summan mukaan, etkä todellisten tulojen perusteella.

Lue lisää YEL-vakuutuksista artikkeleista Yrittäjän eläkevakuutus YEL kattavasti ja selkokielisesti selitettynä ja YEL-vakuutuksen minimimaksu voi yllättävässä elämäntilanteessa jättää yrittäjän lompakon lähes tyhjäksi.

Katso alla olevista esimerkkiarvioista, miten YEL-työtulosi vaikuttaa mm. peruspäivärahaan. Voit myös tutustua Varman YEL-laskuriin klikkaamalla tästä.

6. Yrittäjän ansiosidonnainen määräytyy työtulon mukaan

Yrittäjän päivärahan määrää siis hänen oma päätöksensä. Yrittäjä ilmoittaa kassalle työtulon eli arvion siitä, kuinka paljon maksettaisiin kuukausipalkkaa työntekijälle, joka tekisi hänen työnsä. Tämä työtulo ei voi olla suurempi kuin yrittäjän YEL-työtulo, ja se määrittää myös kassan jäsenmaksun suuruuden.

Mitä suurempi työtulo, sitä isompi ansiosidonnainen – ja sitä korkeampi jäsenmaksu.
Koska ansiosidonnainen työttömyysturva määräytyy työtulon mukaan, on työtulo hyvä määritellä mahdollisimman realistisesti. Yläkanttiin arvioituna työtulo kasvattaa yrittäjän YEL- ja kassamaksuja, alakanttiin asetettuna taas heikentää hänen työttömyysturvaansa.

Jos kevytyrittäjä on tehnyt työtä päätoimisesti ilman kassan jäsenyyttä, YEL-vakuutusta tai muuta erillistä vakuutusta, hän saa työttömäksi ilmoittautuessaan ainoastaan työmarkkinatukea Kelasta, mikä on ilman korotuksia suuruudeltaan 37,21 euroa päivältä (2024). Peruspäivärahaa Kelasta saa silloin, jos työssäoloehto on täynnä.

Kertauksena vielä. Kun aloitat kevytyrittäjyyden tai perustat yrityksen, varmista:

• Oletko pää- vai sivutoiminen yrittäjä? Liity tämän mukaan yrittäjän tai palkansaajan työttömyyskassaan. Jos tilanne muuttuu suuntaan tai toiseen, päivitä jäsenyytesi!
• Jos olet päätoiminen yrittäjä, tarkista YEL-tulosi ja kassaasi ilmoittamasi työtulo säännöllisesti. Ne vaikuttavat suoraan työttömyysturvaasi.

7. Jos jäät työttömäksi

Kun joutuu työttömäksi, yrittäjäksi katsotaan kuka tahansa, joka tekee ansiotyötä ilman työsopimusta. Niin Y-tunnuksella yrittävät, freelancerit kuin laskutuspalveluita hyödyntävät kevytyrittäjätkin kuuluvat tähän joukkoon. TE-toimisto arvoi ja päättää, onko työnhakija heidän silmissään yrittäjä ja tämä määrittää onko haettavissa palkansaajan vai yrittäjän työttömyysetuus.

Työttömäksi joutuessaan, yrittäjän on aina siis ensimmäisenä otettava yhteys TE-toimistoon. Jos hakija on työskennellyt yrittäjämäisesti ilman työsopimusta, arvioi TE-toimisto, onko hakija kenties yrittäjä. Sen jälkeen voidaan vielä tarkastella yrittäjyyden sivu- ja päätoimisuutta. Jos yritystoiminta nimittäin jatkuu työttömyyden aikana sivutoimisena, voi yrittäjä saada soviteltua päivärahaa.

1. Ole ensimmäisenä yhteydessä TE-toimistoon. Siellä arvioidaan, oletko päätoiminen yrittäjä ja oikeutettu työttömyyskorvaukseen. Kysy neuvoa TE-toimistolta matalalla kynnyksellä esimerkiksi jättämällä yhteydenottopyyntö verkkopalvelussa.
2. Mikä sinut katsotaan yrittäjäksi, selvitetään vielä, voitko saada työttömyysetuutta. Voit auttaa asiaa näin:
– Poista yrityksesi verottajan rekistereistä
– Lakkauta YEL-vakuutuksesi.
– Tarkista, onko työssäoloehtosi täyttynyt.
3. Jos ehdot täyttyvät, voit ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi.
4. Hae työttömyyskorvaus ohjeiden mukaan Kelasta tai työttömyyskassastasi.
5. Ilmoita kassaan tai Kelaan kaikki mahdolliset työkeikkasi. Satunnaisten keikkojen tekeminen ei poista työttömyyskorvaustasi kokonaan, mutta voi pienentää sitä.

Yrittäjyyden aloittaminen työttömänä

Kevytyrittäjiä on käsitelty työttömyysturvalaissa yrittäjinä vuoden 2016 alusta lähtien. Kuten yllä on todettu, tämä ei missään nimessä tarkoita, etteivätkö kevytyrittäjät voisi saada työttömyysetuuksia.

Jos työtön työnhakija keikkailee kevytyrittäjänä, arvioi TE-toimisto yritystoiminnan eli keikkailun pää- ja sivutoimisuuden. Työmarkkinoiden käytettävissä oleminen on oleellista työttömyysetuuksien saamiseksi. Kannattaa siis jo laskulle kirjoittaa näkyviin työhön käytetyt tunnit – näin työhön käytetyn ajan toteennäyttäminen on helppoa.

Kevytyrittäjänä tienattu tulo voi toki vaikuttaa etuuksien määrään, sillä ne sovitellaan ansaittujen tulojen mukaan. Ansioiden määrä ei kuitenkaan vaikuta TE-toimiston sivu- ja päätoimisuustulkintaan. Muista kuitenkin ilmoittaa saamasi tulot etuuden maksajalle eli Kelalle tai omalle liitollesi.

Työttömyysturvalakia muutettiin vuonna 2018, jolloin työttömänä aloitetun yritystoiminnan sivu- tai päätoimisuutta ei enää arvioida ensimmäisen neljän kuukauden aikana yritystoiminnan aloittamisesta. Yritystoiminnan ja kevytyrittäjyyden aloittamisesta pitää kuitenkin aina ilmoittaa TE-toimistolle, ja neljän kuukauden päästä sen työllistävyys arvioidaan.

Lue tästä lisää: Yrityksen perustamisesta työttömänä sekä Kevytyrittäjän työttömyysturva 2018.

Työtön työnhakija on tämän neljän kuukauden ajan oikeutettu työttömyysetuuteen. Jos yritystoiminta tänä aikana tuottaa jotakin, maksetaan työttömyysetuutta soviteltuna.

Neljän kuukauden jälkeen yritystoiminnan pää- ja sivutoimisuuden arvioi TE-toimisto. Jos yritystoiminta arvioidaan sivutoimiseksi, mahdollisuus työttömyysetuuteen säilyy. Jos taas yritystoiminta arvioidaan päätoimiseksi, oikeus työttömyysetuuteen päättyy. Arvioinnissa hyödynnetään “tietoa yritystoiminnan todellisesta työmäärästä neljän ensimmäisen kuukauden ajalta”.

8. Yrittäjän puolison ja perheen työttömyysturva

Yrittäjän puolison ja perheenjäsenten työttömyysturvaan tehtiin parannuksia 1.7.2019 alkaen. Uudistuksen myötä yrittäjän puoliso sekä muut samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet, kuten aikuiset lapset, jotka työskentelevät yrittäjän omistamassa yrityksessä, mutta eivät henkilökohtaisesti omista ollenkaan osuutta yrityksestä, katsotaan uudistuksen myötä työttömyysturvassa palkansaajiksi – aimmin heidät olisi katsottu yrittäjiksi.

Yrittäjän puoliso tai kotona asuva aikuinen lapsi voi huoletta liittyä palkansaajien työttömyyskassaan, jotta hänen työskentelynsä perheenjäsenen yrityksessä kerryttää palkansaajan työssäoloehtoa. Perheenjäsenen kohdalla on kuitenkin oltava tarkkana, että palkka on työehtosopimuksen mukainen ja työtunteja kertyy riittävästi työssäoloehdon täyttymiseksi.

Työssäoloehto on näiden yrittäjän perheenjäsenten kohdalla 52 kalenteriviikkoa. Työaikaan ja palkkaan sovelletaan yleisiä säännöksiä, jolloin yleisenä sääntönä pidetään, että työaika tulisi olla vähintään 18 tuntia viikossa ja palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen.

Tämä uudistus ei koske niitä, jotka omistavat edes 1 %:n puolisonsa yrityksestä. Heidät luokitellaan edelleenkin työttömyysturvassa yrittäjiksi.

Tämä on tärkeä uudistus monille yrittäjille, sillä aiemmin yrittäjän perheenjäsen, joka työskenteli yrityksessä, katsottiin tiettyjen ehtojen täyttyessä työttömyysturvalaissa yrittäjäksi. Tämä sulki yrittäjän perheenjäsenen normaalin työttömyysturvan ulkopuolelle, vaikka hänellä ei olisi lainkaan omistusta yrityksessä. Nykyinen uudistus kannustaa palkkaamaan lisää perheenjäseniä yritykseen ja siten työllistää ja kerryttää sosiaalivakuutusmaksuja ja verotuloja.

Juttu on julkaistu 14.8.2019 ja se on päivitetty 03.01.2024.

Kirjoittajat: Ronja Norja, Jenna Heino ja Saana Sarmela

Tiesithän, että olemme koonneet kevytyrittäjän sosiaaliturvan keskeisimmät tahot ja käsitteet yksiin kansiin? Lataa Kevytyrittäjän sosiaaliturvaopas!

Lue myös:

Pipsa Luodelahti & AYT: Kevytyrittäjän työttömyysturva – mitä, miksi ja miten

Sivutoiminen yrittäjyys – Kuka on sivutoiminen yrittäjä työttömyysturvalaissa?

YEL-vakuutuksen minimimaksu voi yllättävässä elämäntilanteessa jättää yrittäjän lompakon lähes tyhjäksi

Työttömyyskorvaus – työttömälle maksettavat tuet