Toiminimen verovähennykset: Kaikki kuluista ja vähennyksistä

Miksi toiminimen verovähennykset ovat niin merkittäviä?

Toiminimen verovähennykset ovat tärkeä etu yritystoiminnassa, ja yrittäjän kannattaakin hyödyntää kaikki mahdolliset verovähennyskelpoiset toiminimen kulut.

Verovähennyksellä tarkoitetaan verotettavasta tulosta vähennettävää todellisia kuluja vastaavaa rahamäärää. Näin ollen verovähennyksen avulla verotettava summa pienenee, mikä myös vähentää maksettavien verojen määrää. Toiminimen kulujen verovähennyksen saamisessa yrittäjän tulee muistaa, että kaikki kuitit ja tositteet tulee toimittaa joko kirjanpitäjälle tai kirjanpitosovellukseen liiketoimintaan liittyvistä menoista.

Tässä artikkelissa käymme muistinvirkistykseksi läpi tyypillisiä toiminimen toiminimen kuluja, jotka ovat verovähennyskelpoisia. Älä hukkaa jopa tuhansien eurojen säästöä!

Tässä artikkelissa on lueteltu yleisesti toiminimen kulut jotka ovat vähennyskelpoisia, mutta myös yrittäjän toimialaan erityisesti liittyviä menoja voi vähentää. Esimerkiksi rakennusalan yrittäjä tarvitsee toimintaansa hyvin erilaisia välineitä kuin vaikkapa kosmetologi. Maalaisjärjellä pääsee kuitenkin pitkälle, kun miettii, mitkä hankinnat liittyvät omaan yritystoimintaan. Jos olet epävarma, voit kuitenkin aina kysyä kirjanpitäjältäsi, tai UKKO-asiakkaana asiakaspalvelumme asiantuntijoilta.

Verovähennyskelpoiset toiminimen kulut – mitä kaikkea voi lisätä?

Esimerkiksi alla seuraavat toiminimen kulut voivat olla verovähennyskelpoisia:

• Toimistotarvikkeet, työkalut ja pienhankinnat
• Tietokoneohjelmistot, lisenssit ja muut verkkopalvelut
• Markkinointi- ja mainoskulut
• Edustuskulut
• Työhuonevähennys
• Auto- ja matkakulut
• Kirjanpitokulut – myös UKKO-palvelumaksut!
• Ammattikirjallisuus ja lehdet
• Ammattiliiton jäsenmaksut
• Korkomenot
• Koulutusmenot
• Mainoslahjat
• Neuvottelukulut
• Työvaatteet
• Työterveyshuolto

Käymme alempana tarkemmin läpi, mitä kaikkea nämä toiminimen kulut tarkemmin sisältävät.

Toimistotarvikkeet, työkalut ja pienhankinnat

Pääsääntöisesti verovähennyksiksi lasketaan vain sellaiset toiminimen kulut, jotka liittyvät tulon hankintaan ja säilyttämiseen. Näitä kuluja ovat esimerkiksi myyntiyrityksessä kaikki myytäväksi ostettavat tuotteet ja tuotantoyrityksessä kaikki myytävien tuotteiden raaka-aineet ja valmistukseen tarvittavat koneet ja laitteet.

On olemassa muitakin liiketoiminnan pyörittämisen kuluja, joita yrittäjä voi laittaa verovähennyksiksi. Näitä ovat muun muassa yrityksen perustamiskulut, toimistotarvikkeet sekä käyttöomaisuus ja työkalut.

Lain mukaan kerralla toiminimen kuluiksi voidaan vähentää hankintahetkellään sellainen käyttöomaisuus, jonka:

1. arvioitu käyttöikä on enintään kolme vuotta, tai
2. hankintameno on korkeintaan 1200 euroa (alv 0 %), jolloin kyseessä on pienhankinta.

Pienhankintoja saa verovuoden aikana vähentää enintään 3600 euron arvosta. Ylimenevästä osasta tehdään kaluston poisto, eli hankintahinta jaetaan niille vuosille, joiden ajan omaisuus on yrityksesi käytössä.

Esimerkiksi, jos olet hankkinut 500 eurolla matkapuhelimen, 800 eurolla tietokoneen ja 500 eurolla kassakoneen. Saat vähentää pienhankintana kerralla 1800 euroa.

Toiminimen verovähennykset kattaa lisenssit ja muut verkkopalvelut

Moni toiminimiyrittäjä hankkii liiketoimintaa varten erilaisia tietokoneohjelmistoja sekä lisenssejä. Esimerkiksi graafikolle on tärkeää, että hänellä on käytössään hyvä kuvankäsittelyohjelmisto, freelance-toimittajalle taas hyvä tekstinkäsittelyohjelma on liiketoiminnalle hyödyksi. Myös nämä voidaan vähentää toiminimen kulujen verotuksessa. Sama koskee myös esimerkiksi domain- ja palvelinmaksuja.

Verotuksessa on myös mahdollista vähentää puhelimeen ja nettiliittymään kohdistuvat kustannukset. Tässä kannattaa kuitenkin olla tarkkana, sillä usein yrityskäytön lisäksi omaa puhelinta käytetään henkilökohtaisten asioiden hoitamiseen. Tämän voi kuitenkin ratkaista ottamalla liittymät yrityksen nimelle, jolloin yrittäjän ei tarvitse eritellä henkilökohtaista käyttöä.

Markkinointi- ja mainoskulut

Toiminimiyrittäjällä on oikeus vähentää markkinointikulunsa verotuksessa. Esimerkiksi jos yrittäjä ilmoittaa tarjoamistaan palveluista lehti-ilmoituksen avulla tai jos hän ostaa digitoimistolta hakusanamainontaa, luokitellaan nämä verovähennyskelpoisiksi markkinointikuluiksi. Myös urheiluseuralta hankittu mainospaikka katsotaan verovähennyskelpoiseksi.

Myös mainostilaisuuksista koituvat toiminimen kulut katsotaan vähennyskelpoisten kulujen joukkoon. Esimerkiksi messut ovat hyvä esimerkki mainostilaisuudesta.

Edustuskulut

Verohallinnon ilmaisun mukaan edustuskuluiksi katsotaan sellaiset asiakkaisiin tai liikekumppaneihin kohdistuvat menot, jotka aiheutuvat vieraanvaraisuudesta tai muusta huomaavaisuudesta. Käytännössä näitä ovat esimerkiksi edustusmatkakulut, ravintolamenot, tarjoilut tai tilavuokrat. Edustuskulut ovat kuitenkin aina suunnattu yrityksen ulkopuolelle, eli esimerkiksi firman pikkujouluja ei lasketa näihin.

Ero markkinointikulujen ja edustuskulujen välillä on, että markkinointikuluista voidaan vähentää arvonlisävero kokonaan ja ne ovat verotuksessa sataprosenttisesti vähennyskelpoisia, kun taas edustuskuluissa arvonlisäveroa ei voi vähentää ollenkaan ja verotuksessa ne ovat vähennyskelpoisia vain 50-prosenttisesti.

Lue tarkemmin: Edustuskulut ja neuvottelukulut kirjanpidossa – tiedätkö näiden eron?

Työhuone ja toiminimen verovähennykset

Kaikilla yrittäjillä ei ole erillisiä toimitiloja, jolloin töitä tehdään omassa asunnossa. Tällöin yrittäjä on oikeutettu toiminimen verovähennyksiin joko työtilan todellisten kulujen tai Verohallinnon vahvistaman euromääräisen työhuonevähennyssumman mukaisesti. Kaavamainen työhuonevähennys on 920 euroa/vuosi (2023).

Moni yrittäjä laskee toiminimen verovähennykset työtilan todellisten kulujen mukaan, vaikka tämä vaatii hieman enemmän aikaa ja työtä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että verotuksessa voidaan vähentää oman asunnon käytön todelliset kustannukset, kuten vuokra-, lämmitys-, sähkö- ja myös siivouskulut suhteutettuna työhuoneen tai -tilan pinta-alaan.

Myös sivutoiminen yrittäjä, joka työskentelee osan ajasta kotona, voi saada työhuonevähennyksen.

Lue lisää työhuonevähennyksestä.

Auto- ja matkakulut

Jos toiminimiyrittäjän matkakulut liittyvät yrityksen liiketoimintaan, voidaan ne silloin hyväksyä toiminimen kulujen verovähennyksiksi.

Oman auton käytöstä elinkeinotoimintaan liittyy muutama huomioon otettava asia. Kun omaa autoa käytetään elinkeinotoimintaan, täytyy myös katsoa, kuinka paljon auto on liiketoiminnan käytössä suhteessa muuhun käyttöön, kuten henkilökohtaisiin ajoihin. Tehdyistä ajoista kannattaa tehdä huolellinen selvitys ajopäiväkirjaan.

Verottaja katsoo auton kuuluvan yksityishenkilön nimiin, jos vain alle puolet vuoden aikana tehdyistä ajoista on elinkeinotoiminnan ajoa. Tällöin verotettavasta tuloksesta vähennetään kilometrikorvaukset yrittäjän oman auton käytöstä työajoihin.

Mikäli yrittäjän autolla ajamista kilometreistä yli puolet on työajoja, kulkuneuvo katsotaan yrityksen omaisuudeksi. Näin ollen kirjanpitoon merkitään autosta syntyvät kulut, kuten muun muassa polttoaineet, poistot, vakuutukset ja huollot. Verotuksessa yksityiskäytön osuus oikaistaan pois.

Verohallinnon ohjeistuksien mukaan työpaikan ja kodin välisiä kilometrejä ei kuitenkaan katsota työajoiksi. Työmatka puolestaan määritellään Verohallinnon sivuilla: ”tilapäinen matka, jonka teet työhön liittyvien työtehtävien takia.” Näin ollen työmatkaksi voidaan katsoa esimerkiksi keikkaluonteisesti tapahtuvat ajot asiakkaiden luo tai vaikkapa koulutusmatkat.

Autokulujen arvonlisäveron vähentämisessä on myös merkitystä sillä, onko käytössä pakettiauto vai henkilöauto. Näistä rajoituksista sekä autokulujen vähennyksistä kannattaa lukea lisätietoja Verohallinnon sivuilta.

Lue myös aiempi kirjoituksemme: Kilometrikorvaus 2024 – yrittäjän muistilista

Kirjanpitokulut

Mikäli yrittäjä tekee kirjanpidon itse, voi hän laittaa toiminimen verovähennyksiin ohjelmasta aiheutuvat kulut. Ulkopuolisen kirjanpidon kulut ovat luonnollisesti myös verovähennyksiin kuuluvia kuluja ja esimerkiksi UKKO-palvelumaksut voi siis laittaa suoraan kirjanpitoon.

Vaikka kirjanpito olisi ulkoistettu, on yrittäjän hyvä olla itsekin perillä kirjanpidon perusteista, kuten tässä artikkelissa kerrotuista verovähennyksistä. Ammattitaitoinen kirjanpitäjä – tai kokonainen tiimi asiantuntijoita, kuten UKKO-palvelussa – on yrittäjälle usein korvaamaton apu, mutta yrittäjä on kuitenkin aina viimekädessä itse vastuussa kirjanpidostaan. Siksi on hyvä pitää perustiedot itselläkin hanskass, vaikkapa lukemalla Yrittäjyyskoulun artikkeleita.

Ammattikirjallisuus ja lehdet

Toiminimen verovähennyksiin voi laittaa myös omaa ammattitaitoa ylläpitävää kirjallisuutta ja lehtitilauksia. Ammattilehtien tilaukset voi vähentää vaikka ne tulisivat kotiosoitteesi.

Toiminimen verovähennykset ja vakuutukset

Yrittäjän eläkevakuutus eli YEL-vakuutus on myös vähennyskelpoinen kulu. YEL-vakuutuksen voi laittaa joko yrityksen kuluksi tai vähentää sen omassa henkilökohtaisessa verotuksessa. Samoin myös tapaturmavakuutuksen vakuutusmaksut voi vähentää verotuksessa.

Ammattiliiton jäsenmaksut

Jos yrittäjä kuuluu oman toimialan järjestöön tai liittoon, voi hän vähentää näiden jäsenmaksut. Kuitenkaan muiden järjestöjen tai seurojen jäsenmaksut eivät ole verovähennyskelpoisia. Esimerkiksi jääkiekkoseuran jäsenmaksua ei luokitella yrityksen kuluksi.

Korkomenot

Pääsääntöisesti elinkeinotoimintaan liittyvät korkomenot voidaan myös vähentää verotuksessa.

Koulutusmenot

Joskus yrittäjä saattaa tarvita oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen koulutusta. Koulutukset voidaan katsoa koulutusmenoiksi ja siten oikeuttavat toiminimen verovähennyksiin. Kuitenkaan uuteen ammattiin valmistavia koulutuksia ei katsota verovähennyskelpoisiksi.

Ovatko mainoslahjat toiminimen verovähennyskelpoiset kulut?

Mainoslahjat, jotka ovat varustettu yrityksen logolla tai muulla tunnisteella, ovat toiminimen verovähennyskelpoisia kuluja. Mainoslahjan arvo saa olla enintään 50 euroa ja lahja annetaan usein samanlaisina ja samanaikaisesti usealle eri vastaanottajalle. Esimerkiksi asiakkaille annettava joululahja on tällainen.

Neuvottelukulut

Neuvottelukulut ovat myös vähennyskelpoisia. Neuvottelukuluja ovat esimerkiksi yrityksen sisäiset palaverit, lounas tilintarkastajan tai konsultin kanssa, pienehköt tarjoilut sekä pikkujoulut henkilöstön kanssa, jossa tarjoilu ollut kohtuullista.

Jos aiot vähentää tällaisia kuluja verotuksessa, tulee sinun pitää huolta siitä, että sinulla on dokumentteja, jotka kertovat tilaisuuden luonteen, sekä sen kenen kanssa ja miksi tilaisuus on järjestetty. Tarkka dokumentointi on tärkeää, koska ilman kunnollista todistusaineistoa tulkitaan yrityksesi neuvottelukulujen helposti olevankin edustuskuluja, jolloin saat vähentää verotuksessa pienemmän summan kuin alun perin suunnittelit.

Lisätietoja neuvottelukuluista ja edustuskuluista.

Työvaatteet

Toiminimen kulut, jotka ovat verovähennyskelpoisia -otsikon alle mahtuvat myös työvaatteet, mikäli niitä ei voi käyttää muualla kuin töissä. Jos vaatteita voidaan pitää vapaa-ajalla, ne ovat elantomenoja ja näin ollen verovähennyskelvottomia. Tässä ovat poikkeuksena vaatteet, jotka katsotaan markkinointikuluiksi. Markkinointikulua ovat muun muassa työvaatteet, joihin on painettu yrityksen logo.

Esimerkiksi rakennusalalla työskentelee henkilö, jolla on huomiovärityksellä varustetut vaatteet, turvajalkineet sekä kuulosuojaimet, suojakypärä ja lasit. Nämä kaikki ovat toiminimen verovähennyskelpoisia kuluja, koska ne ovat työturvallisuuslaissa määritelty työnantajan velvollisuuksiin.

Puolestaan et voi laittaa ostamaasi pikkutakkia tai jakkupukua verovähennyksiin, sillä ne luokitellaan vaatteiksi, joita voit käyttää myös työajan ulkopuolella.

Työterveyshuolto

Toiminimiyrittäjä voi tietyillä edellytyksillä vähentää myös työterveyshuollosta aiheutuneet kustannukset verotuksessa. Edellytyksenä vähennykselle on, että yrittäjä on laatinut työterveyshuollon suunnitelman ja hänellä on sopimus työterveyshuollon palveluntarjoajan kanssa. KELA korvaa tietyn enimmäismäärän henkilöä kohden. Loput yrittäjä voi vähentää verotuksessa.

Lue lisää: Vieraskynä: Työterveyshuolto ja hyvinvointisuunnittelu helpottavat yksinyrittäjän arkea!

Kaikkea ei voi vähentää verotuksessa

HUOM! Nämä menovat eivät kuitenkaan ole toiminimen verovähennyskelpoisia kuluja

Kukaan yrittäjä ei voi vähentää verotuksessa seuraavia kuluja:

• sakot, seuraamusmaksut tai muut vastaavat sanktiot
• palkka, jonka olet maksanut puolisollesi tai verovuonna enintään 14 vuotta täyttäneelle lapselle
• oman työn arvoa tai rahan nostoja yrityksen kassasta tai pankkitililtä (toiminimiyrittäjä ei voi maksaa itselleen palkkaa)

Toiminimen verovähennykset eivät ole aina pässinlihaa

Yllä mainittuihin verovähennyksiin liittyvä lainsäädäntö sisältää paljon poikkeuksia, joten toiminimen verovähennysten kelpoisuus kannattaa aina varmistaa vielä Verottajan sivuilta tai kirjanpidon asiantuntijalta. Myös muiden yrittäjien kokemukset voivat auttaa. Muista kuitenkin, että yrittäjänä sinä itse olet aina viime kädessä vastuussa omista veroasioistasi.

Yrittäjän velvollisuuksiin kuuluu myös säilyttää kaikki toiminimen verovähennyksiä koskettavat dokumentit ja kuitit, kuuden vuoden ajan. Mikäli Verottajan tekemä verotarkastus sattuisi kohdalle, on kirjattujen vähennysten perusteet helppo todentaa.

UKKO-palvelu säilöö kuittisi näppärästi sähköiseen kuittivarastoon, eikä niitä tarvitse pinota kaapin perälle tilaa viemään. UKKO Toiminimiyrittäjyys tuo lisäksi helpotusta useisiin pienyrittäjien ongelmakohtiin, kuten kirjanpidon kiemuroihin, vero- ja alv -ilmoituksiin sekä laskutukseen. Lue lisää täältä.

Miten toiminimen verovähennykset käytännössä toimivat?

Toiminimiyrittäjän tuloja verotetaan hänen henkilökohtaisena tulonaan eli toiminimen tuloksesta maksetaan veroa samaan tapaan kuin palkkatulosta – oman veroprosentin mukaan. Yrittäjän etuna on kuitenkin se, että hän voi vähentää verotuksessaan liiketoimintaansa liittyviä menoja. Mitä tahansa yritystoimintaan liittyviä kuluja tai hankintoja yrittäjälle kertyykin, kannattaa ne laittaa kirjanpitoon.

Verovähennyksistä puhutaan paljon, mutta se, miten toiminimen verovähennykset oikeasti käytännössä toimivat, voi olla monelle uudelle yrittäjälle epäselvää ja kirjanpidon käytännöt hankalia selvittää.

Toiminimen verovähennys tarkoittaa käytännössä sitä, että vähennyskelpoinen kulu miinustetaan koko vuoden verotettavasta tulopotista. Verotettavan tulon määrä siis pienenee, jolloin tuloveroa maksetaan pienemmästä summasta.

Toiminimen verovähennyksiin kuuluu sekä kaavamaisia vähennyksiä että todellisiin kustannuksiin perustuvia vähennyksiä. Kaavamaiset vähennykset tarkoittavat sitä, että verottaja on määritellyt jonkin tietyn summan, jonka voi automaattisesti vähentää tietyn kulun kohdalla vuosittain. Tällainen on esimerkiksi aiemmin mainittu työhuonevähennys, jonka voi suoraan valita veroilmoitusta täyttäessään.

Todellisiin kustannuksiin perustuvat vähennykset taas toimivat niin, että meno lisätään kirjanpitoon ostokuitin kera. Tällaisia vähennyksiä voivat esimerkiksi aiemmin listatut työvälineiden hankinnat, kirjanpitokulut tai yrityksen vakuutusmaksut. Silloin verotettavasta tulosta vähennetään se summa, jonka yrittäjä on todellisuudessa käyttänyt esimerkiksi uuden tietokoneen ostamiseen.

Voit lukea lisää veroilmoitukseen merkittävistä kaavamaisista vähennyksistä verottajan sivuilta.

Miten toiminimen kulu lisätään kirjanpitoon?

Yritystoimintaan liittyvän kulun lisäys kirjanpitoon on melko yksinkertaista. Toiminimen kirjanpito tehdään yleensä yksinkertaisena ja maksuperustaisena, mikä tarkoittaa, että jokainen tulo ja meno kirjataan vain kerran – kahdenkertaisessa se merkitään aina kahdesti ja se onkin jo vähän monimutkaisempaa – ja aina sille kuukaudelle, jolloin meno tai tulo on lähtenyt yrittäjän tililtä tai tullut sinne.

Toiminimen kulu siis lisätään toiminimen kirjanpitoon niin, että kirjanpito-ohjelmaan tai exceliin merkitään kulun summa sille päivämäärälle, jolloin hankinta tehtiin tai vaikkapa vakuutusmaksu maksettiin. Kulusta merkitään, mikä hankinta tai maksu oli kyseessä, päivämäärä sekä summa. Yksinkertaisimmillaan voisit merkitä kulun excel-taulukkoon näin: 24.5.2023 Tietokoneen osto -1050e.

Ostokuitti kulusta tulee laittaa talteen. Kuitit tulee säilyttää joko fyysisesti tai sähköisesti kuusi vuotta, joten varma säilytyspaikka on syytä keksiä heti, kun yritystoiminnan aloittaa.

UKKO-palvelussa toiminimiyrittäjä säilyttää kuitit sähköisesti, eikä kuittivarastoa tarvitse pitää pöytälaatikossa. Kulun lisäys on tehty palvelussa käyttäjälle erittäin helpoksi, sillä kuitti lisätään kuvana, josta järjestelmämme lukee automaattisesti kaikki tarvittavat tiedot. Yrittäjän tehtäväksi jää vain tarkistaa, että tiedot tulivat oikein ja kertoa, miten kulu liittyy yritystoimintaan. Lue tästä tarkemmin, miten meno lisätään UKKO-palveluun.

Kertavähennys vai poisto?

Olet voinut kuulla, että kirjanpidossa voi tehdä myös ”poistoja”, kun yritykselle hankitaan jotain isompaa ja kalliimpaa, esimerkiksi auto tai muu kallis kone tai laite. Tämä tarkoittaa sitä, että suuren hankinnan tehdessään yrittäjä ei voikaan lisätä sitä kirjanpitoon yhdellä kertaa, vaan vähentää sen verotuksessaan useamman vuoden aikana pienemmissä erissä.

Niin kutsutut pienhankinnat voidaan vähentää kerralla. Verottaja on määritellyt pienhankinnan yksittäiseksi kuluvaksi käyttöomaisuudeksi, jonka (veroton) hankintahinta on vuonna 2023 enintään 1200 euroa. Tällaisia ovat käytännössä esimerkiksi matkapuhelin, tietokone tai muu työväline. Pienhankintoja voi vähentää vuonna 2023 yhteensä 3600 euron edestä vuodessa. Verottaja päivittää maksimisummia säännöllisesti.

Esimerkiksi rakennusalan yrittäjä voi ostaa vuoden aikana uuden puhelimen 900 eurolla, porakoneen 300 eurolla ja turvakengät 120 eurolla. Nämä kaikki hän voi vähentää verotuksessaan pienhankintoina, sillä jokainen niistä maksaa alle 1200 euroa ja yhteenlaskettuna hankinnat ovat 1320 euroa.

Jos taas kyseessä on isompi hankinta, on se merkittävä kirjanpitoon poistoina, jolloin se vähentää verotettavaa tuloa useamman vuoden ajan. Yleensä poistoksi merkitään hankinta, jonka hinta ylittää 1200 euroa tai jonka käyttöiäksi arvioidaan yli kolme vuotta.

Poistot merkitään kirjanpitoon sen mukaan, kuinka monta vuotta hankittua työkalua tai -välinettä arvioidaan käytettävän. Hankitusta omaisuudesta voi merkitä poistoksi enintään 25% vuodessa. Lisätietoa poistojen merkitsemisestä ja verovähennyksistä saat täältä verottajan sivuilta.

Esimerkiksi rakennusalan yrittäjällä poistoina merkittäisiin hänen yritystoimintaansa varten ostamansa käytetty pakettiauto. Sanotaan, että pakettiauton ostohinta oli 6000 euroa. Hankintavuonna kirjanpitoon voidaan merkitä poistona 25% hankintahinnasta eli 1500 euroa.

Kaikki alkaa tositteesta

Aina kun kirjanpitoon merkitään meno, siitä täytyy olla tosite. Tosite tarkoittaa yleensä kuittia tai muuta dokumenttia, josta selviää, mihin rahaa on käytetty. Tositteen avulla selviää, miten yrityksen rahoja käytetään ja jokaisesta ostoksesta ja maksusta pitäisi löytyä tosite.

Tositteesta tulee löytyä tietyt tiedot, jotta se kelpaa kirjanpitoon selvittämään sitä, mihin yrityksen rahoja on käytetty. Tositteessa tulisi olla:

• Päivämäärä
• Ostoksen hinta
• Arvonlisäverokanta sekä arvonlisäveron määrä
• Kuvaus tuotteesta tai palvelusta
• Ostopaikka eli esimerkiksi sen yrityksen y-tunnus, josta hankinta on tehty

Jos kuitista löytyvät nämä tiedot, ollaan hyvässä tilanteessa. Yrittäjän tulee näiden tietojen lisäksi vielä merkitä kirjanpitoon – tai omaan kirjanpitopalveluunsa tai kertoa kirjanpitäjälleen – miten kulu liittyy hänen yritystoimintaansa. Selitys voi olla esimerkiksi ”uusi puhelin yrityksen käyttöön” tai ”yrittäjän YEL-vakuutuksen maksu”. Selityksen ei siis tarvitse olla sen seikkaperäisempi, kunhan siitä selviää, miten kulu liittyy yritystoimintaan. Jos yrittäjällä on käytössä UKKO-palvelu, talousasiantuntijamme ottaa kyllä yhteyttä, mikäli selitys tai tosite ei jostain syystä kelpaa kirjanpitoon.

Tässä esimerkkejä siitä, mikä tosite voi olla:

• vuokrasopimus
• vakuutuskirja
• velkakirja
• ajopäiväkirja
• lasku
• tiliote

Ote omasta verkkopankista ei yksinään riitä tositteeksi kirjanpitoon. Lue tästä lisää menon lisäämisestä UKKO-palveluun.

Lue myös:
Kevytyrittäjän verovähennykset
Mitä ovat yrittäjän palkan sivukulut?
Kulukorvaukset – mitä saa vähentää?

Artikkeli on julkaistu alun perin 17.11.2020. Sitä on päivitetty 14.6.2024.