Arvioitu lukuaika: 1 minuutti

Työttömyyskorvaus

tyottomyyskorvaus

Työttömyys on kurja tilanne, joka voi kohdata ketä tahansa. Myös yrittäjä voi jäädä työttömäksi, kun yrityksen toiminta hiljenee vaikkapa vaikean globaalin taloustilanteen vuoksi. Palkansaajat korjaavat taloudellista tilannettaan työttömyyskorvauksilla, joiden piiriin yrittäjäkin voi tietyin ehdoin päästä.

Työttömälle maksettavat tuet

Työtön voi saada työttömyyspäivärahaa ja työmarkkinatukea. Työttömyyspäivärahaa maksetaan joko ansiosidonnaisena tai peruspäivärahana sen mukaan, kuinka pitkään työsuhde ennen työttömyyttä ehti jatkua. Ansiopäivärahan saaminen edellyttää lisäksi työttömyyskassaan kuulumista.

Peruspäivärahaan on oikeus jokaisella, joka on ollut töissä 8 kuukautta kahden vuoden aikana ennen työttömyyden alkamista. Niin peruspäivärahaa kuin ansiosidonnaista päivärahaakin voi saada enintään 500 päivän ajan.

Jos työssäoloehto ei täyty, jää työttömän vaihtoehdoksi työmarkkinatuki, jolla samalla pyritään tukemaan jatkotyöllistymistä. Työmarkkinatukea voivat saada kuitenkin vain ne hakijat, jotka tulevat työmarkkinoille ensimmäistä kertaa, eli lähinnä nuoret, tai sitten sellaiset henkilöt, joilla on takanaan hyvin pitkä työttömyys.

Työtön yrittäjä

Onneksi Suomessa myös yrittäjät voivat liittyä työttömyyskassaan, joten heidänkin on mahdollista saada ansiosidonnaista työttömyyskorvausta. Yrittäjien työttömyyskassaan voivat liittyä kaikki YEL- tai TyEL -vakuutetut henkilöt, jotka työskentelevät osake-, kommandiitti- tai avoimessa yhtiössä.

SYT-kassaan pääsee liittymään osoitteessa www.syt.fi.

Vaikka yrittäjäkin voi saada työttömyysturvaa, on olemassa tiettyjä asioita, jotka yrittäjää eivät kuitenkaan koske. Yrittäjä ei voi esimerkiksi lomauttaa itseään, mistä syystä työttömyysturvan lomautus- ja karenssiaikamääräykset eivät koske yrittäjiä. Myöskään työttömyysturvan lisäpäivät eivät koske yrittäjää, joten hän ei voi päästä niin kutsuttuun eläkeputkeen.

Yrittäjä hyötyy työmarkkinatuesta

Yrittäjälle on iso hyöty työmarkkinatuesta, koska sen turvin lisätyövoiman hankkiminen yritykselle on edullista. Hyöty on myös molemminpuolinen, sillä sen lisäksi, että yrittäjä saa työvoimaa, saa joku nuori tai pitkään työttömänä ollut mahdollisuuden päästä kosketuksiin työelämän kanssa.

Muita artikkeleita aiheesta Työelämä:

  • Työelämä Yhteen vai erikseen? – Yleisimmät oikeinkirjoitusmokat työelämäviestinnässä

    Kirjoitetaanko kielet isolla vai pienellä, tuleeko lopputervehdyksen jälkeen pilkku? Nuorten ja jo työelämässä olevien kirjoitustaidon on mollattu katoavan pikaviestimien ja sosiaalisen median myötä. Moni työkseen kirjoittava pinnisteleekin muistaakseen koulussa opetellut oikeinkirjoitussäännöt – toiset paremmin tuloksin ja toiset laihemmin. Onneksi nykyisin käytännössä mitään ei tarvitse osata ulkoa, sillä apu löytyy kirjoittamalla hakukoneeseen: viikon jatkoa yhteen vai erikseen. Avuksi voi myös ottaa…

    Lue lisää
  • Työelämä Kevytyrittäjän kriisiviestintä – Toimi näin, jos joudut kriisitilanteen keskelle

    Koska jokaiselle yritykselle, itsensä työllistäjälle ja kevytyrittäjälle voi tulla eteen ikävä tai kiusallinen kriisitilanne, on syytä varautua ja harjoitella tilanteessa toimimista ja siitä viestimistä jo etukäteen. Valmiiksi mietitty viestintästrategia ja suunnitelma auttavat selviytymään vakavastakin kriisistä mahdollisimman vähin kolhuin. Miksi kriisiviestintää pitäisi suunnitella ja harjoitella, miettii moni? Siksi, jotta todellisessa kriisitilanteessa viesti välittyy mahdollisimman ehjänä ja selkeänä sen vastaanottajalle. Kriisejä tai…

    Lue lisää
  • Työelämä Opas maahanmuuttajille Suomen työmarkkinoiden syövereihin

    Työpaikan löytäminen ja työn tekeminen Suomessa ei ole aina helppoa. Verohallinnon, TE-toimistojen, Kelan ja muiden työmarkkinoilla operoivien tahojen kanssa puljaaminen vaatii paljon hiljaista tietoa, jota esimerkiksi maahanmuuttajilla ei suoraan ole. Helpottaaksemme maahanmuuttajien itsensä työllistämistä tilasimme yhdysvaltalaiselta Gregory Pellechiltä oppaan, joka antaa tarvittavat pohjatiedot maassamme työskentelyyn ja UKKO.fi:n hyödyntämiseen. Oppaan ensimmäinen versio tehtiin jo vuonna 2017 ja se päivitettiin tammikuussa 2022.…

    Lue lisää