Arvioitu lukuaika: 2 minuuttia

Vuosi vaihtui, mikä työaikalaissa muuttui? – Työaikalaki 2020

tyoaikalaki-kalenteri

Suomen työaikalaki on pääosin 25 vuotta vanhaa, mutta vihdoin nyt vuodenvaihteessa se koki paljon muutoksia. Koska työelämä muuttuu, oli nyt aika myös uudistaa työaikoja koskevia lakeja.

Työaikalaki 2020 on maltillinen uudistus tuoda työaikalainsäädäntöä nykypäivään ja helpottaa erityisesti koko ajan yleistyvää etätyötä.

Listaamme tässä artikkelissa pykäliä, jotka muuttuivat ja kerromme, mitä muutokset oikein tarkoittavat. Uudet työaikalakimuutokset koskevat perinteistä työsuhteessa tehtävää työtä.

Haluaisitko päättää itse työajoistasi?

Kevytyrittäjänä saat tehdä töitä juuri kuten itse haluat.
Tutustu kevytyrittäjyyteen

Uusi työaikalaki tuo joustoa asiantuntijatyöhön

Tammikuun ensimmäinen päivä voimaan tulleessa laissa säädetään muun muassa

  • uudesta joustotyöaikaa koskevasta työaikamallista,
  • lakisääteisen työaikapankin käyttöönotosta sekä
  • muutoksista liukuvaan työaikajärjestelyyn.

Lakimuutokset eivät koske kevytyrittäjiä, sillä heillä on edelleen vapaus päättää omista työtunneistaan itsenäisesti.

Uudessa laissa ei enää säädetä työajan vuosittaisesta enimmäismäärästä, vaan sääntelyn korvaa enimmäistyöaikaa koskeva säännös. Työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa neljän kuukauden ajanjakson aikana. Työnantajan on ylitöiden enimmäismäärän sijasta seurattava enimmäistyöaikojen toteutumista. Aiemmin seurattu vuosityön enimmäisaika oli 2 250 tuntia.

Työaikalaki, kello

Enimmäistyöajan lisäksi työntekijän ja työnantajan mahdollisuus sopia työajoista lavenee ja liukuvasta työajasta voidaan jatkossa sopia nykyistä väljemmin.

Erityisesti asiantuntijatehtäviin ja tietotyöhön sopiva joustotyöaika voidaan ottaa käyttöön työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella, joka voidaan tarvittaessa myös irtisanoa. Tämä edellyttää, että työntekijä voi päättää itsenäisesti vähintään puolesta työajastaan – missä ja milloin hän tekee töitä.

Toimihenkilöliitto ERTO:n edunvalvontajohtaja, varatuomari Saara Arola avaa uuden työaikalain mahdollisuuksia:

”Uuden lain mukaan työntekijän kanssa voidaan sopiva mahdollisuudesta jakaa työpäivä kahteen osaan niin, että kiinteän työajan ja liukuma-ajan välillä on katkos. Näin työntekijällä voi halutessaan olla mahdollisuus jatkaa työtä illalla vaikkapa sen jälkeen, kun lapset ovat menneet nukkumaan.”

Uuteen työaikalakiin liittyy myös työaikapankki, joka lisää mahdollisuuksia sovittaa yhteen työn ja vapaa-ajan tarpeet. Aiemmin työaikapankkien käyttöä rajoitettiin yleissitovilla työehtosopimuksilla.

Työaikapankkiin voidaan säästää enintään 180 tuntia työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia. Työaikapankin saisi jatkossa perustaa kaikilla sellaisilla työpaikoilla, joissa on käytössä liukuva työaika.

Jaksotyö uusille aloille ja yötyöhön muutoksia

Tilapäisen yötyön teettäminen on jatkossa vapaampaa, mutta säännöllinen yötyö on vastaisuudessakin sallittua vain laissa mainituilla aloilla.

Perättäisiä yövuoroja saa kirjoittaa työntekijälle enintään viisi. Pitkien yöputkien mahdollisuus on kuitenkin edelleen olemassa, sillä työntekijä voi halutessaan suostua tekemään näiden viiden vuoron päälle vielä kaksi yövuoroa.

Jaksotyöllä tarkoitetaan sitä, kun säännöllinen työaika järjestetään kolmen (120 tuntia) tai kahden viikon (80 tuntia) jaksoissa. Jaksotyöaika laajenee koskemaan uusia aloja perinteisen hoitoalan lisäksi. Uusia aloja ovat muun muassa turvallisuuspalvelut, lehdistö ja pelastustoimi.

Tietoa hankkeen etenemisestä ja taustoista sekä aiheeseen liittyvää uutisointia löydät kattavasti koottuna Eduskunnan kirjaston sivuilta.

Huomaathan, että työaikalakiin tulleet muutokset koskevat vain perinteisessä työsuhteessa olevia. Kevytyrittäjällä on vapaus päättää itse omat työaikansa ja -tuntinta, joten uusi laki ei vaikuta heidän työskentelyynsä.

Kirjoittaja: Piia Peiponen

Muita artikkeleita aiheesta Työelämä:

  • Työelämä Fintech, alustatalous ja jakamistalous – mitä ne tarkoittavat?

    UKKO.fi on esitelty monessa tapahtumassa Fintech-yrityksenä. Mitä ihmettä se Fintech sitten oikein tarkoittaa? Ja mitä tarkoittavat usein juhlapuheissa esiintyvät alustatalous ja jakamistalous? Kerron tässä artikkelissa selvällä suomen kielellä, mitä nämä trendisanat oikeasti tarkoittavat. Fintech-yritykset ovat nyt kuumia Fintech tulee sanoista Financial Technology eli suoraan suomeksi käännettynä finanssiteknologia. Fintech-yritykset ovat siis yrityksiä, jotka toimivat aloilla, joissa käsitellään rahaa. Fintech-yritykset ovat juuri…

    Lue lisää
  • Työelämä Miten valmistautua haastatteluun

    Työhaastatteluun ei voi koskaan valmistautua liian hyvin. Kukaan ei valita jos olet viisi minuuttia etuajassa odottelemassa. Kukaan ei valita, jos sinulla on liian monta todistusta mukana. Tässä artikkelissa henkilöstökonsultti Nelli-Maria Sarasmaa kertoo mitä asioita tulisi ottaa huomioon ennen työhaastatteluun saapumista: Hakemuksia, hakemuksia ja lisää hakemuksia! Vihdoin sinulle soitetaan ”Hei olit hakenut nönnönnöö -paikkaa ja haluaisin kutsua sinut haastatteluun.” Jes! No…

    Lue lisää
  • Työelämä Yhteen vai erikseen? – Yleisimmät oikeinkirjoitusmokat työelämäviestinnässä

    Kirjoitetaanko kielet isolla vai pienellä, tuleeko lopputervehdyksen jälkeen pilkku? Nuorten ja jo työelämässä olevien kirjoitustaidon on mollattu katoavan pikaviestimien ja sosiaalisen median myötä. Moni työkseen kirjoittava pinnisteleekin muistaakseen koulussa opetellut oikeinkirjoitussäännöt – toiset paremmin tuloksin ja toiset laihemmin. Onneksi nykyisin käytännössä mitään ei tarvitse osata ulkoa, sillä apu löytyy kirjoittamalla hakukoneeseen: viikon jatkoa yhteen vai erikseen. Avuksi voi myös ottaa…

    Lue lisää