Selvitimme, miksi kohuttu YEL-uudistus ei kelpaa yrittäjille

“Yrittäjän eläkelain ehdotettu muutos (nk. YEL-uudistus) on järjetön ja epäoikeudenmukainen pienyrittäjille ja etenkin yksinyrittäjille. Mikäli hallituksen esitys menee läpi, se tarkoittaa, että vähintään kymmenien tuhansien pien- ja yksinyrittäjien yrittäjätoiminta on uhattuna suhteettoman suurien YEL-maksujen takia, joiden pohjana olevan työtulon laskennallinen peruste on jo ennestään vähintäänkin kyseenalainen.”

Näin alkaa hallituksen yrittäjän eläkelain muutosta koskevan esityksen (HE 102/2022 vp) kumoamista ja uudelleenkäsittelyä vaativan nettiadressin esittelyteksti.

Sosiaali- ja terveysministeriön virkatyönä valmistelema yrittäjän eläkevakuutuksen eli YEL:n uudistus nousi puheenaiheeksi keskellä kuuminta kesää, kun hallitus oli ennen juhannusta esitellyt lakiuudistuksen eduskunnalle. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2023.

Aikataulu herätti yrittäjäpiireissä epäilyksen, että hallitus halusi viedä Suomen noin 260 000:ta yrittäjää koskevaa lakiuudistusta ”kaikessa hiljaisuudessa” eteenpäin juuri lomakauden alla.

”Hallituksen esitys tuli monelle yrittäjälle loppuvaiheessa yllätyksenä, etenkin kun ministeriö ohitti monien odottaman lausuntokierroksen ennen esityksen eduskuntaan vientiä. Uskon, että lausuntokierroksen ohittaminen oli tietoista ja se edustaa huonoa hallintotapaa.”

Näin sanoo Liisa Hanén, yrittäjä, joka elokuun puolivälissä laittoi alulle YEL-uudistusta vastustavan adressin. Tätä kirjoitettaessa adressissa on yli 66 500 allekirjoitusta. Hanén uskoo, että suurin osa allekirjoittajista on yrittäjiä, mutta että mukana on myös niitä, jotka haluavat allekirjoituksellaan osoittaa tukensa asialle.

”Luku kertoo, että asia on yrittäjille todella tärkeä. Olin ajatellut, että 10 000 allekirjoitusta on jo hyvä määrä.”

Hanén polkaisi adressin käyntiin yksin, ja sana lähti kiirimään sosiaalisen median kautta kulovalkean tavoin.

”Tiesin, että adressi on saatava mahdollisimman nopeasti pystyyn, jotta yrittäjien ääni saadaan kuuluviin. Tämän asian eteen on tehty, ja pitää edelleenkin tehdä, paljon töitä. Ei tietenkään riitä, että vain protestoidaan.”

Lue myös: Yrittäjän eläkevakuutus – YEL – Kattavasti ja selkokielisesti selitettynä

Siinä missä YEL-uudistus yllätti yrittäjät, adressin saama huomio yllätti liikuntayrittäjänä toimivan Liisa Hanénin. Median ja huolestuneiden yrittäjien yhteydenottoihin vastaaminen vie merkittävän osan päivistä.

”Yksinyrittäjillä, joita tämä YEL-uudistus erityisesti pelottaa, ei ole omaa edunvalvontaa, ja meillä on kaikkein vähiten aikaa edustaa ja huolehtia omista asioistamme päättäjien suuntaan.”

YEL-uudistus alivakuuttamisen esteeksi

Mikä sitten hallituksen esityksessä yrittäjiä hiertää?

Liisa Hanénin mukaan monikin asia, kuten se, miten STM valmisteli esityksen kuulematta yrittäjiä virallisesti sekä vaikutusarvioiden tekemättä jättäminen.

Koko YEL-uudistuksen pontimena ja erityisesti sitä koskevan keskustelun keskiössä on palkansaajille tuntematon käsite työtulo, eli peruste, jolla yrittäjän maksaman eläkevakuutusmaksun taso määritellään.

Tällä hetkellä yrittäjä itse ilmoittaa työtulonsa työeläkeyhtiölle, joka tekee vahvistamispäätöksen.

Finanssivalvonnan mukaan käytäntö mahdollistaa niin kutsutun alivakuuttamisen, koska työeläkeyhtiöiden tekemät työtulon vahvistamispäätökset ovat olleet valtaosin yrittäjien hakemusten mukaisia, ”eikä niissä ollut osoitettavissa riittävää tapauskohtaista harkintaa sääntelynmukaisen tason varmistamiseksi”. Tästä eläkeyhtiöt saivat keväällä 2022 näpäytyksen ja ovat Finanssivalvonnan mukaan sen jälkeen korjanneet toimintaansa.

Alivakuuttamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa yrittäjän vahvistettu työtulo ei vastaa työpanosta. Nykyisellään YEL-vakuutusmaksu on työtulon alarajalla, 8 261,71 euroa vuodessa, noin 160 euroa kuukaudessa. Uudistuksessa eläkeyhtiöille sälytetään aiempaa suurempi vastuu siitä, että yrittäjän ilmoittama työtulo vastaa vähintään sellaista palkkaa, jota vuositasolla maksettaisiin samanlaisen ammattitaidon omaavalle työntekijälle.

”Jos hallituksen esitys menee sellaisenaan läpi, voi yrittäjän kuukausittainen YEL-vakuutusmaksu enemmän kuin tuplaantua. Erityisesti tämä vahingoittaisi nuoria ja aloittelevia yksinyrittäjiä, joiden tulot ovat pienet.”

”Pelko on saanut monet yrittäjät harkitsemaan toimintansa lopettamista, sillä tällä kaavalla se ei olisi heille enää kannattavaa.”

Lue myös: YEL-vakuutuksen minimimaksu voi yllättävässä elämäntilanteessa jättää yrittäjän lompakon lähes tyhjäksi

Liisa Hanénin mukaan nuoret ja aloittelevat yksinyrittäjät maksavat pienintä mahdollista YEL-maksua osittain myös siksi, ettei YEL-vakuutuksen sisältöä tunneta riittävästi.

YEL-maksun suuruus heijastuu suoraan yrittäjän etuuksiin, kuten sairauspäivärahaan ja eläkkeeseen, mikä etenkin nuorille yrittäjille voi tuntua etäiseltä.

”Mutta tämä ei poissulje sitä, että vireillä olevan uudistuksen perusteet pitää arvioida uudelleen. On tehtävä tarkat laskelmat esimerkiksi siitä, mitä tapahtuu kansantaloudelle ja maaseudun palveluille, jos yksinyrittäjät päättävät lyödä hanskat tiskiin ja alkavat nostaa työmarkkinatukea."

"Tai mitä tapahtuu kulttuurialalle, jolta jo koronapandemian vuoksi katosi iso määrä yksinyrittäjiä?”

Palkansaajat samassa veneessä

Yrittäjäeläkemaksuista saatavat varat ohjataan suoraan eläkkeiden maksuun. Eläketulot eivät riitä kattamaan eläkemenoja, ja tällä hetkellä valtio maksaa erotukseksi jäävän noin 400 miljoonan euron laskun. Hanén muistuttaa, ettei valtion maksettavaksi lankeava summa ole millään muotoa yrittäjien vika.

”Systeemi on aikanaan rakennettu siten, ettei yrittäjäeläkemaksuja rahastoida, kuten palkansaajapuolella tehdään. Järjestelmää ei voi kuitenkaan korjata pakkolailla tai siten, että keinotekoisesti keksitään tapoja saada valtion kassaan lisää rahaa. Pitää myös muistaa, että yrittäjät tuovat valtiolle vuosittain arvonlisäverona yli 20 miljardin euron tulot sekä tietysti miljardeja ansio- ja pääomatuloina veronmaksajille.”

”Tuo 400 miljoonaa euroa ei edes ole valtion budjetissa kovin suuri summa, kun muistaa, että valtiovarainministeri Annika Saarikko ehdotti ’tuosta vaan’ 112 miljoonalla ylimääräistä lapsilisää”, Hanén naurahtaa.

YEL-uudistus seuraavaan hallitukseen?

Entä mitä yksinyrittäjä Liisa Hanén ja 66 000 muuta haluavat?

”Olen realisti ja ymmärrän päätöksenteon ja vaikuttamisen byrokratiaa. Vaikka esityksen kumoaminen ja uudelleenkäsittely on adressin tavoite, toivon että asiaan saataisiin ainakin aikalisä tarpeellisten selvitysten tekemistä varten. Jos oikein hyvin kävisi, käsittely menisi seuraavalle vaalikaudelle ja sitä myöten kokonaan uusiksi.”

”Haluan myös, että uudistuksen motiiveista puhutaan rehellisesti. Me yrittäjät olemme tässä eläkeasiassa palkansaajien kanssa samassa veneessä. Väestö ikääntyy molemmissa ryhmissä ja syntyvyys laskee, jolloin maksajien määrä suhteessa eläkettä nostaviin pienenee.”

Suomessa yrittäjyys on työllisten keskuudessa yleisempää kuin Pohjoismaissa ja Virossa. Viime vuosina yrityksen perustamisesta on tehty helpompaa ja houkuttelevampaa poistamalla sen esteitä, kuten vaatimus vähintään 2 500 euron osakepääomasta.

Lisäksi yrittäjiksi mielivien ja yrittäjinä jo toimivien avuksi on tullut digitaalisia ja kustannustehokkaita palveluita, kuten UKKO.fi.

Liisa Hanénia harmittaakin, että yrittäjän eläkelain muutosta koskevan esityksen valmistelu ja erityisesti siitä tiedottaminen ei näytä menneen parhaalla mahdollisella tavalla.

”Uskon, että ainakin osa valmisteluun osallistuneista on ollut vilpittömällä mielellä parantamassa yrittäjien eläketurvaa, kuten esityksen ensiriveillä sanotaan. Mutta ne keinot, jolla siihen nyt tähdätään ja millaisia seurauksia niillä voi yrittäjille, ovat saattaneet kiireen tai muun syyn vuoksi jäädä pimentoon.”

”Uudistuksesta alkoi nopeasti levitä vääriä tulkintoja, kun keskellä kesää ja lomakautta ei oikein ollut virkamiehiä vastaamassa kysymyksiin. Adressin yksi tarkoitus onkin tuoda uudistuksesta esille oikeaa tietoa ja yhteiskunnallista keskustelua.

YEL-uudistus tuo mielenosoittajat Eduskuntatalolle

Mitä adressille ja yli 66 500 allekirjoitukselle sitten lopulta tapahtuu?

Liisa Hanén on kutsunut Järkeä YELiin -mielenosoituksen Eduskuntatalolle tiistaina 6. syyskuuta. Mielenosoituksen yhteydessä Hanén luovuttaa adressin eduskunnalle.

”Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi on luvannut tulla paikalle vastaanottamaan adressimme. Uskon, että paikalle tulee muitakin kansanedustajia, ainakin opposition edustajia. Sitä en osaa sanoa, kuinka paljon hallituspuolueet haluavat naamaansa näyttää”, Hanén naurahtaa.

”Mielenosoitukseen osallistuvien yrittäjien määrää on vaikea arvioida, sillä kyse on arkipäivästä ja useimmille se tarkoittaisi palkattoman vapaan pitämistä. Tavoitteena ei muutenkaan ole saada aikaan massamielenosoitusta, vaan herättää keskustelua ja vuoropuhelua.”

Kymmenien tuhansien yrittäjien ja yrittäjiä tukevien allekirjoitusten voima jää nähtäväksi, sillä kyse ei ole kansalaisaloitteesta vaan adressista. Niiden erona on, että kuuden kuukauden sisään vähintään 50 000 kannatusilmoitusta kerännyt kansalaisaloite etenee eduskunnan käsiteltäväksi, kun taas adressin merkitys on symbolinen.

”Olemme saavuttaneet jo paljon, sillä YEL-uudistuksesta on adressin avaamisen jälkeen käyty vilkasta keskustelua. Keskustelun myötä on mahdollista, että tulevaisuudessa meillä on yrittäjyyttä aiempaa paremmin ymmärtäviä päättäjiä.”

”Mutta jos YEL-uudistus nuijitaan nyt läpi sellaisenaan tai pienin muutoksin, teen asiasta kansalaisaloitteen”, Liisa Hanén linjaa.

Lue myös:

Kevytyrittäjyys ja YEL – Nämä asiat kevytyrittäjän YEListä tulee tietää

YEL-maksun muuttaminen: miksi, milloin ja miten?