Selätä stressi työssäsi – hallitse arkesi
Varmasti monella muullakin on näin kesän kynnyksellä tunne, että maailma pitää saada valmiiksi ennen kesälaitumille kirmaamista.
Työtehtäviä kuitenkin ilmaantuu työpöydälle sitä mukaan, kun TO DO -lista lyhenee toisesta päästä. Projektit venyvät ja viivästyvät, mutta silti sijainen pitää perehdyttää ja asiakkaat tehdä tyytyväisiksi. Omaa työhön paluutakin pitäisi miettiä etukäteen – kirjoittaa vaikka muistilista ja piirtää tervetulotoivotus itselle.
Moni kokee stressiä toki muulloinkin kuin vain lomakauden lähestyessä; Suomessa neljännes työntekijöistä kokee työstressiä ja yrittäjistä viikoittain jopa joka toinen. Kokosimme tähän artikkeliin hieman tietoa stressistä sekä hyväksi havaittuja konkreettisia vinkkejä stressin taltuttamiseksi tai ainakin suitsimiseksi.
Kaikki stressi ei ole pahasta
Eri ihmiset stressaavat eri asioista. Toiselle stressiä aiheuttaa lähestyvä deadline, tietyntyyppinen työtehtävä tai hankala asiakas, kun toista nämä eivät hetkauta lainkaan. Erilaiset työtehtävät, työjärjestelyt tai työtavat stressaavat monia, mutta stressin määrä vaihtelee yksilöiden kesken. Myös sama henkilö voi kokea tietyn tehtävän stressaavana toisena hetkenä, muttei toisena. Ihmisten yksilöllinen stressiherkkyys siis vaihtelee ajankohdan ja elämäntilanteen mukaan.
Pieni kiire arjessa ei monia haittaa ja joku saattaa siitäkin saada vain lisää energiaa omaan työhönsä. Stressi voi sopivassa määrin olla myös voimavara, joka nostaa vireystilaa ja valmistaa meitä tulevaan.
Pitkään kestänyt stressi taas voi saada voimaan pahoin sekä fyysisesti että henkisesti. Itse stressikokemus on psykologinen, mutta sen monet vaikutukset yksilöön ovat fyysisiä. Krooninen stressi vaikuttaakin haitallisesti monella tapaa. Stressitilasta voivat kertoa esimerkiksi päänsärky, huimaus, sydämentykytys, pahoinvointi, hikoilu ja flunssakierre. Se myös vanhentaa, laittaa suoliston sekaisin ja heikentää yöunia. Stressiin saattaa liittyä myös muita psyykkiisiä oireita kuten ärtymystä, jännittyneisyyttä, ahdistuneisuutta, muistiongelmia ja vaikeuksia tehdä päätöksiä.
Stressiä voivat aiheuttaa muun muassa alituinen kiire, sopimaton työ tai työttömyys, melu, liiallinen vastuu, perheongelmat tai äkilliset elämänmuutokset. Monia kevytyrittäjiä ja muita itsensä työllistäjiä saattaa lisäksi stressata työnteon yksinäisyys sekä tukiverkoston ja kollegoiden fyysinen puute. Onneksi nykyisin on olemassa paljon erilaisia yhteisiä työtiloja, jaettuja työhuoneita ja co-working toimistoja, joissa yksinyrittäjäkin voi kokea yhteenkuuluvuutta ja muodostaa itselleen työyhteisön.
Vinkkejä stressin helpottamiseen ja ennaltaehkäisyyn
Hyväksy stressi.
Sopivina annoksina stressi saattaa olla jopa sinulle ja työsuorituksellesi hyväksi. Stressin aiheuttamat kropan reaktiot saattavat auttaa sinua pysymään tarkkaavaisena tiukoissa tilanteissa.
Positiivisesta ajattelusta voi olla hyötyä stressaavissa tilanteissa. Aina välillä kannattaa myös ottaa aikaa stressiä aiheuttavien huolien kohtaamiseen. Kun sinulla on aikaa ajatella ja puida näitä streessavia asioita, on mahdollista, jopa todennäköistä, että ongelmat ja huolet asettuvat oikeaan mittakaavaan. Tämä auttaa muistamaan, että elämässä on paljon muutakin sisältöä murehtimisen ja stressaamisen sijaan.
Opettele sanomaan ei.
Sinulla ei voi aina olla aikaa kaikkeen. Asiakkaasi arvostavat varmasti paljon enemmän sitä, että teet sovitut tehtävät huolella, kuin että teet niin paljon työtä kuin mahdollista. Opettele delegoimaan ja ulkoistamaan tehtäviä, joihin sinulla itselläsi ei ole aikaa.
Opettele myös kieltäytymään tehtävistä, joita et ehdi tehdä tai jotka aiheuttavat sinulle ylitsepääsemätöntä stressiä. Suomalaisiin on usein sisäänrakennettu ahkera työmentaliteetti, ja sen vuoksi saattaakin tuntua vaikealta kieltäytyä tarjotusta työstä. Mikäli oma aika tai mielenkiinto ei riitä tarjolla olevaan projektiin, on kohteliaasti kieltäytyminen kuitenkin juuri oikea tapa toimia. Olemme jo aiemmin kirjoittaneet siitä, kuinka kieltäydyt työstä, joka ei jostain syystä sovi sinulle juuri kyseisellä hetkellä.
Tunnista sesongit.
Ole selvillä oman alasi sesongeista ja kysyntäpiikeistä. Opettele myös ymmärtämään oman toimintasi, esimerkiksi markkinointisi, vaikutuksia palvelusi kysyntään. Varaudu näihin parhaan kykysi mukaan jo etukäteen ja tyhjennä kalenterisi kaikesta sellaisesta, jonka voit huoletta siirtää myöhemmäksi.
Kiire ja oman palvelun suosio saattavat kuitenkin yllättää kokeneenkin kevytyrittäjän. Tällöin on hyvä priorisoida työt, kieltäytyä kaikkein epärelevanteimmista työtarjouksista ja mahdollisuuksien mukaan pyytää kollegoja tai yrittäjätuttavia jakamaan taakkaa.
Aseta tavoitteita ja aikatauluja.
Omia töitä kannattaa suunnitella järjestelmällisesti; näin pysyt kärryillä siitä, mitä on tehtävä seuraavaksi ja mitkä työt odottavat vuoroaan. Aseta päiviisi pieniä tavoitteita ja rakenna kalenterisi päivä- ja viikkonäkymä niiden perusteella. Muista jättää tilaa yllätyksille!
Ole järjestelmällinen – näin voit säästää aikaa projektin tai työtehtävän myöhemmissä vaiheissa. Merkitse huolella ylös missä, milloin ja kenen kanssa kutakin työtehtävää teet. Merkitse myös arvioitu kesto, jotta tiedät siirtyä seuraavaan työtehtävään, kun edelliseen työhön liittyvä aika päättyy.
Valitse itsellesi paras tapa työskennellä. Hallitsetko paremmin omaa aikaasi, jos et koko aikaa vilkuile sähköpostiasi tai someasi? Jos näin on, järjestä päiviisi säännölliset hetket, jolloin tarkistat maililaatikkosi ja somen ilmoitukset. Katso myös muut vinkkimme ajanhallintatyökalujen hyödyntämiseen.
Pyydä apua.
Kun huomaat alkavasi kuormittua, pysähdy toteamaan, että et ole sillä tiellä, jolla haluaisit olla. Jos siis tuntuu, ettet jaksa, uskaltaudu puhumaan asiasta jonkun kanssa. Puhu parhaalle ystävälle, kollegalle, puolisolle tai työterveyden asiantuntijalle. Se, että et jaksa työssäsi näkyy varmasti ennemmin tai myöhemmin myös muillle; on siis parempi keskustella asiasta ajoissa jonkun kanssa ja tunnustaa tosiasiat.
Etsi keskustelukumppaniksesi kohtalontovereita! Stressaantuneita yrittäjiä on tutkimusten mukaan Suomi pullollaan. Kaikki voittavat, kun voitte yhdessä jakaa toistenne taakan ja vaihtaa ajatuksia stressistä, uupumuksesta ja niistä selviytymisestä.
Kuuntele itseäsi.
Toisille stressiä voi aiheuttaa se, ettei ehdi vaikkapa liikkua tarpeeksi. Riippuu täysin yksilöstä, mikä kullekin toimii stressin helpottajana ja mikä sen lisääjänä. Tärkeintä on, että teet sitä, mikä juuri sinua rentouttaa eniten. Muista, että vapaa-ajan ei tarvitse olla suorittamista. Pidä kuitenkin hyvää huolta fyysisestä hyvinvoinnistasi. Vaikka stressin poistaminen onnistuisikin nopeimmin riehakkaalla alkoholinhuuruisella illalla, on todennäköistä, että seuraavana päivänä stressi on tallella ja sen lisäksi fyysinen olo on myös kehno.
Muista huolehtia siitä, että sinulla on riittävästi vapaa-aikaa ja aikaa, jolloin pääset kokonaan irti työstä. Katso omaa hyvinvointiasi kokonaisvaltaisesti ja tee sen eteen parhaita mahdollisia päätöksiä.
Ota arkeen tavaksesi tauottaa työpäiväsi ja huolehdi palautumisestasi jokaisena päivänä. Kun pienet yksityiskohdat ovat kunnossa, voit siirtyä pikkuhiljaa huolehtimaan myös isommista kokonaisuuksista.
Koita tasapainottaa työsi suhteessa muuhun elämääsi. Jaa aikaa ja energiaa tasaisesti kaikille elämäsi osa-alueille. Työn vastapainoksi tarvitaan riittävästi lepoa ja muuta vaihtelevaa, työstä poikkeavaa tekemistä. Älä missään nimessä tunne omantunnon tuskia lomailusta tai pitkistä lounaista!
Mitkä ovat omat parhaat vinkkisi stressin hallitsemiseksi? Jaa ne alla! Meidän vinkkimme itsensä työllistäjille on ulkoistaa paperityöt ja niistä huolehtiminen laskutuspalvelulle.
Kirjoittaja Piia Peiponen on viestinnästä innostuva somenautiskelija ja lempeä kieliniuho, jota kiinnostavat muuttuva työ ja työelämä. Inspiraation lähteinä kirjoituksiin ja elämään toimivat ilmiöt ja ihmiset.