Pipsa Luodelahti & AYT: Kevytyrittäjän työttömyysturva – mitä, miksi ja miten

Vuorosana-blogisarjassamme UKKO.fi saa kylään työelämän eri sidosryhmien edustajia. Blogeissa kuulemme vieraidemme ajatuksia erilaisista kevytyrittäjiä koskettavista aiheista.

Tällä kertaa olemme saaneet Vuorosana-blogiin vieraaksi AYT:n eli Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassan markkinointivastaavan Pipsa Luodelahden, jonka kanssa keskustelemme työttömyyskassoista, niiden toiminnasta ja merkityksestä, erityisesti kevytyrittäjän näkökulmasta.

(AYT ja SYT sulautuivat toisiinsa 1.1.2020 ja jatkavat SYT:n nimellä.)

 

Mitä työttömyyskassat tekevät?

Suomessa työttömyysturva jakautuu kahteen osaan: perusturvaan ja ansioturvaan.

Kansaneläkelaitos vastaa perusturvan maksamisesta ja työttömyyskassat puolestaan ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan eli ansiopäivärahan maksamisesta työttömille työssäoloehdon täyttäneille jäsenilleen.

Työttömyyskassan jäseninä on joko palkansaajia tai yrittäjiä. Me AYT-kassassa vakuutamme yrittäjiä, joiksi myös kevytyrittäjät katsotaan. Päivärahan maksamisen lisäksi kassat tarjoavat työttömyysturvaneuvontaa sekä ottavat osaa työttömyysturvan kehittämiseen.

Kuka voi liittyä yrittäjien työttömyyskassaan?

AYT-kassan jäseneksi voi liittyä henkilö, joka toimii yrittäjänä ja jonka eläkevakuutuksen (YEL, MYEL tai TyEL) perustana oleva vahvistettu vuosityötulo on vuonna 2018 vähintään 12 576 euroa (2019: 12 816 euroa). Työttömyysturvalain mukaan yrittäjiä ovat lisäksi tietyt yrityksessä työskentelevät osaomistajat ja yrittäjän perheenjäsenet (ks. Kuka voi liittyä?).

Pelkkä yrityksen tai sen osan omistaminen ei kuitenkaan yksistään tee henkilöstä yrittäjää. Jos tekee kokoaikaisesti palkkatyötä ja yritystoiminta tai kevytyrittäjyys on sivutoimista, kannattaa työttömyysvakuutus useimmiten järjestää palkansaajakassan kautta.

AYT-kassan jäsenet ovat monen ikäisiä ja useilla eri aloilla toimivia yrittäjiä eri puolilta Suomea. Jäsenemme toimivat esimerkiksi yksityisinä elinkeinonharjoittajina, yhtiöiden omistajina tai osaomistajina tai työskentelevät perheidensä omistamissa yrityksissä.

Miksi kevytyrittäjän kannattaa liittyä kassaan?

Suhdanteiden vaihtelut vaikuttavat kaikkiin yrittäjiin, myös kevytyrittäjiin. Vastaan voi yhtäkkiä tulla vaihe, jolloin yritystoiminta ei olekaan kannattavaa. Työttömyyden riski voi koskettaa ketä vain. Myös työuupumus, muutokset perhesuhteissa tai muutto toiselle paikkakunnalle voivat olla tilanteita, joissa yritystoiminnan jatkaminen ei ole mahdollista.

Päätoimisen kevytyrittäjän, jonka toiminta on mittavaa ja mahdollisesti säännöllistäkin, kannattaa ehdottomasti liittyä yrittäjien työttömyyskassaan, jotta hän vakuuttaa itsensä työttömyyden varalta. Päätoiminen kevytyrittäjä voi kuulua palkansaajakassaan ainoastaan ns. jälkisuoja-ajan eli enimmillään 18 kuukautta. Jälkisuojalla tarkoitetaan oikeutta saada päivärahaa samalla tavoin kuin se olisi maksettu edellisessä kassassa, jos yritystoiminta lopetetaan jälkisuoja-ajan kuluessa. Jälkisuoja alkaa kulua yritystoiminnan alkamispäivästä lähtien. Palkansaajakassan jäsenenä kevytyrittäjä ei voi myöskään kerryttää työssäoloehtoa.

Kassan jäsenyys on järkevä ja edullinen keino hallita yritystoiminnan jatkuvuuteen liittyviä riskejä, turvata tulevaisuus ja myös ainoa tapa vaikuttaa työttömyysajan tuloihin.

Vuoden 2017 toukokuusta alkaen kevytyrittäjät ovat kuuluneet yrittäjän eläkevakuutuksen (YEL) piiriin, joten myös kevytyrittäjät voivat liittyä yrittäjien työttömyyskassan jäseniksi, jos YEL-vakuutuksen työtulo on vähintään 12 816 euroa (2019).

Mitä jäsenmaksulla saa?

Kassan jäsenenä saa työttömyysturvaa itselleen. Koska kukin kassan jäsen päättää työtulon suuruuden, josta itsensä vakuuttaa, voi jokainen valita päivärahan määrän itse. Vakuutustaso on kuitenkin korkeintaan lakisääteisen eläkevakuutuksen vuosityötulon suuruinen.

Kassan jäsenmaksu määräytyy valitun työtulon perusteella. AYT-kassan jäsenmaksu on vähennyskelpoinen henkilökohtaisessa tuloverotuksessa.

Milloin päivärahaa saa?

Työttömyyskassa maksaa päivärahaa jäsenilleen, jotka ovat täyttäneet työssäoloehdon ja jotka TE-toimisto on todennut työttömiksi.

Yrittäjän työssäoloehto täyttyy, kun yrittäjä tai kevytyrittäjä on ollut vähintään 15 kuukautta AYT-kassan jäsen ja toiminut saman ajan yrittäjänä siten, että eläkevakuutustulo on ollut vähintään laissa säädetyn alarajan suuruinen. Vuonna 2019 yrittäjän työssäoloehtoon laskettavaa aikaa karttuu, kun eläkevakuutuksen perusteena on vähintään 12 816 euron suuruinen vuosityötulo.

Työttömyyden puolestaan määrittelee työ- ja elinkeinoviranomainen, joka antaa kassalle henkilön työttömyydestä sitovan lausunnon. Jotta TE-viranomainen voi todeta työttömäksi, on henkilön ilmoittauduttava työnhakijaksi TE-toimistoon ja yritystoiminnan tulee olla kokonaan lopetettu tai henkilön oman työllistymisen yrityksessä olla päättynyt (ks. Milloin yrittäjä on työtön?).

Kuinka moni yrittäjä kuuluu työttömyyskassaan? Entä moniko kevytyrittäjä?

Yrittäjiä on AYT-kassassa noin 8000. Kevytyrittäjistä meillä ei ole tarkkaa lukua, mutta määrä kuitenkin kasvaa koko ajan. Päätoiminen yrittäjyys kevytyrittäjänä lisääntyy jatkuvasti, joten kassaan liittyminen tulee yhä useammalle ajankohtaiseksi.

Kuinka siirtymä palkansaajakassasta yrittäjäkassaan toimii?

Kun kevytyrittäjä siirtyy yritystoimintansa alkuvaiheessa palkansaajakassasta AYT-kassaan, hän voi siirtää aiemmin kerryttämänsä päivärahaoikeuden mukanaan. Jos hän jäisi työttömäksi ennen kuin on jäsenenämme ehtinyt kerryttää yrittäjän työssäoloehdon ja on toiminut yrittäjänä alle 18 kuukautta, hän saisi meiltä yrittäjyyttä edeltäneeseen palkkatuloon perustuvaa työttömyyspäivärahaa.

Lisäksi jos kevytyrittäjä siirtyy palkansaajakassasta AYT-kassaan kolmen kuukauden sisällä yrittäjäksi ryhtymisestä, ansioturvaan ei tule katkosta. Liittymisen tulee myös tapahtua kuukauden sisällä edellisestä kassasta eroamisesta. Päätoimisen kevytyrittäjän ei kannata jäädä palkansaajakassan jäseneksi, sillä jo ansaittu päivärahaoikeus palkansaajakassan jäsenenä päättyy, kun yritystoiminta on kestänyt yli 18 kuukautta.

Jos ei ole ehtinyt tai muistanut liittyä heti uuteen kassaan, kannattaa liittyminen tehdä niin pian kuin mahdollista, jotta katkos jää mahdollisimman lyhyeksi.

Jos AYT-kassaan liityttyä henkilö päättääkin palata takaisin palkkatyöhön, voi jäsenyyden vaihtaa takaisin palkansaajakassaan menettämättä aiemmin kerrytettyä päivärahaoikeutta. Tulee kuitenkin muistaa, että AYT-kassan jäsenyys täytyy tuolloin pitää voimassa palkansaajakassaan liittymiseen saakka.

Vaikka yrittäjäksi ryhtyvällä on luonnollisesti alussa paljon kaikkea mietittävää ja muistettavaa – tosin kevytyrittäjällä huolehdittavaa esimerkiksi paperitöiden osalta on vähemmän – on omat sosiaaliturva-asiat kuitenkin äärimmäisen tärkeää hoitaa heti yrittäjyyden alkuvaiheessa kuntoon.

Kuinka yrittäjien ansiosidonnainen päiväraha lasketaan?

Yrittäjän päiväraha määritellään AYT-kassasta valitsemasi työtulon perusteella. Kassaan valittu työtulo voi olla enintään saman suuruinen kuin lakisääteisen eläkevakuutuksesi (YEL, MYEL tai TyEL) vuosityötulo. Työttömyyspäivärahan määrittelyyn otetaan mukaan ne kuukaudet, joina vahvistettu eläkevakuutustulosi on ollut vähintään laissa säädetyn alarajan suuruinen (vuonna 2019 12 816 euroa). Eli mitä suurempi eläkevakuutus, sitä suurempi mahdollinen työtulo, ja sen myötä myös ansiosidonnainen päiväraha.

Sekä eläkevakuutustulo että AYT-kassan työtulo ilmoitetaan vuosityötulona. Päivärahaa laskettaessa vuosityötulo muutetaan ensin kuukausituloksi ja kuukausitulosta päiväpalkaksi, josta päiväraha lasketaan (ks. Yrittäjäpäivärahan suuruus).

Jos valitsemasi työtulo on vaihdellut, päiväraha määritellään työttömyyttä edeltäneen 15 kuukauden työtulojen kuukausikeskiarvon perusteella. Tai jos työttömäksi jäädessäsi et ole AYT-kassan jäsenenä ehtinyt täyttää yrittäjän työssäoloehtoa ja jos palkansaajakassasta siirtynyt jälkisuojaoikeus on voimassa, perustuu työttömyyspäiväraha yrittäjyyttä edeltäneeseen palkkatuloosi.

Voiko yrittäjien kassaan liittyä, jos on sekä palkansaaja että yrittäjä? Entä jos työtulo jää alle 12 816 euron?

Kyllä voi, jos eläkevakuutus yrittäjyydestä on vähintään 12 816 euroa. Päiväraha kuitenkin määritellään ainoastaan yritystoiminnan tulon perusteella.

Alhainen työtulo voi olla haaste kassaan liityttäessä. Jos esimerkiksi kevytyrittäjän YEL-vakuutuksen vahvistettu työtulo on alle 12 816 euroa, ei AYT-kassaan liittyminen ole mahdollista.

Mitä muuta haluat sanoa kevytyrittäjille?

Haluamme toivottaa kaikki kevytyrittäjät sydämellisesti tervetulleiksi AYT-kassaan!

On äärimmäisen tärkeää huolehtia omasta sosiaaliturvasta. Jos siis olet ryhtymässä kevytyrittäjäksi ja olet palkansaajakassan jäsen, muista kartoittaa oma tilanteesi huolellisesti, jotta varmistat työttömyysturvasi katkottomuuden.

Toivon, ettei kukaan hyppää benji-hyppyä ilman köyttä. Samoin toivon, ettei kukaan aloita yritystoimintaa ilman työttömyysvakuutusta.

Suomen kielen ohella meiltä saa palvelua ruotsiksi ja englanniksi. Lisäksi verkkosivuiltamme löytyy tietoa myös viron ja venäjän kielillä.