Perttu Jämsén & Sitra: Työelämän muutos ei ole mörkö, seuraa omaa polkuasi
Vuorosana-blogisarjassamme UKKO.fi saa kylään työelämän eri sidosryhmien edustajia. Blogeissa kulloinkin ajankohtainen tai mielenkiintoinen vieras kertoo ajatuksiaan kevytyrittäjyyteen, yrittäjyyteen ja työelämään liittyen.
Tällä kertaa olemme saaneet blogiin vieraaksi Sitran Perttu Jämsénin, joka Uusi työelämä ja kestävä talous -aihealueen asiantuntijana tuntee niin työelämän nykyiset, menneet kuin tulevatkin tuulet. Hänen kanssaan keskustelemmekin nykytyöelämästä, osaamisen kehittämisestä ja itsensätyöllistäjän työmarkkinoista.
Perttu Jämsén, millainen muutos työelämässä on nyt tapahtumassa?
Työelämä muuttuu jatkuvasti monilla eri mittareilla, mutta tietysti jotkut työn muutostrendeistä ovat merkittävämpiä kuin toiset. Työn ja talouden muutosten ennakointi on haastavaa, mutta silti sitä kannattaa tehdä. Näin voimme paremmin varautua tulevaisuuteen ja ohjata muutoksia sen sijaan, että joutuisimme pelkästään reagoimaan niihin.
Ehkä merkittävin työn muutosta ajava megatrendi liittyy teknologian kehittymiseen. Teknologian hyödyntäminen on ollut talouskasvun ja muutoksen ajuri käytännössä koko teollisen kehityksen ajan.
Teknologian avulla parantunut työn tuottavuus on tuonut mukanaan myös mahdollisuuden runsaampaan vapaa-aikaan. Olemme lisäksi päässeet eroon monista vaarallisista, tylsistä ja muista epätyydyttävistä työtehtävistä. Teknologian kehitys on siis työelämän näkökulmasta pelannut enimmäkseen meidän pussiimme.
Toinen työhön ja työelämään vaikuttava trendi on eliniän pidentyminen. Elämme nykyään terveempinä ja pidempään kuin koskaan ennen, mikä osaltaan on kytköksissä myös teknologian kehitykseen. Kun työkyky säilyy, teemme töitä yhä vanhemmalle iälle. Kun tähän ynnätään se, että teknologia muuttaa työnteon tapoja entistä nopeammalla tahdilla, on meidän myös uudistettava osaamistamme yhä tiheämmissä sykleissä.
Pitkään vallalla ollut malli, jossa nuoruuden jälkeen samaa työtä tehtiin seuraavat 40–50 vuotta, on jatkossa todellisuutta yhä harvemman kohdalla. Jo nyt on suhteellisen yleistä, että työikäinen suomalainen on vaihtanut alaa työuransa aikana.
Tarve osaamisen uudistamiselle siis kasvaa, ja on todennäköistä, että muutokset työurilla lisääntyvät edelleen. Osalle ihmisistä muutos näyttäytyy väistämättä uhkana, mutta toistaiseksi katoavien työtehtävien tilalle on syntynyt aina uusia. Kehottaisin tutkimaan työelämän muutostrendejä positiivisin mielin, omaa osaamista ja sen kehittymistä reflektoiden.
Onko keskustelussa työelämän murroksesta jotain sinua häiritseviä piirteitä?
Uhkien kautta puhuminen on korostunut julkisessa työelämäkeskustelussa liiaksi. Tiivistettynä julkisen keskustelun kuuluttama pääviesti on lähes luokkaa ”Varokaa, kaikki loppuu!”. Voisimme keskustella enemmän siitä, millaisia mahdollisuuksia uuden työn muodot ihmisille tarjoavat. Työn muuttumisen myötä ihmisillä on ainakin tulevaisuudessa entistä paremmat mahdollisuudet tehdä työtä, joissa inhimilliset vahvuudet korostuvat.
Jo 1970-luvulla oltiin huolissaan siitä, että työt loppuvat. Kokonaiset ammatit eivät kuitenkaan häviä yhdessä yössä. Jotkin työtehtävät muuttuvat kuitenkin syvällisesti tai poistuvat ajan myötä kokonaan. Yhä edelleen lähes jokaisen työhön kuuluu kuitenkin työvaiheita, jotka eivät ole automatisoitavissa nyt eivätkä tulevaisuudessa.
Maksimaalista tehokkuutta tavoiteltaessa ihmisen taitoja joskus aliarvioidaan. Jopa Teslan toimitusjohtaja Elon Musk on myöntänyt tehneensä näin. Kuten myös Musk totesi, toisinaan ihminen on paras osaaja, konetta taitavampi ja muuntautumiskykyisempi. Tätä näkökulmaa ei nykykeskustelussa muisteta aina nostaa esille.
Sanotaan, että työpaikat vähenevät, mutta toisaalta myös väitetään, että työtä kyllä riittää. Mitä mieltä sinä olet?
Haluaisin ajatella, että työtä riittää myös tulevaisuudessa. On jopa hieman absurdi ajatus, että omat innovaatiomme syrjäyttäisivät meidät itsellemme mielekkäistä tehtävistä. Avain työssä menestymiseen on kuitenkin nyt ja tulevaisuudessakin osaaminen. Kunhan varmistamme, että kykenemme Suomessa tuottamaan huippuosaamista sekä työelämässä että koulutuksessa, niin kysyntää suomalaiselle työlle varmasti löytyy.
Mielestäni kaikki toiminta, joka tuo työtä tekemisen piiriin, on hyvästä. Uusien työteon muotojen myötä esimerkiksi alanvaihtajat voivat entistä vaivattomammin kokeilla uusia urapolkuja tai harrastajat tehdä intohimostaan sivutoimen. Kevytyrittäjyys on yksi hyvä vaihtoehto tällaisen uramuutoksen toteuttamiseen.
Kuinka uudet työnteon tavat kuten kevytyrittäjyys voivat tukea osaamisen kehittämistä ja elinikäistä oppimista?
Kevytyrittäjyyden ja muiden uusien työnteon tapojen myötä voi olla entistä helpompi päästä toteuttamaan ja kehittämään omaa intohimoa. Tekemisen myötä kokemusta tulee lisää, osaamista kertyy ja ammattitaito kehittyy.
Kuva: Miikka Pirinen
Eli kyllä, kevytyrittäjyys tukee osaltaan osaamisen kehittämistä ja elinikäistä oppimista. Uskaltaminen ja kokeileminen ovat avainsanat – juuri näihin kevytyrittäjyys luo hyvät edellytykset.
Sivutoiminen kevytyrittäjyys kerryttää varmasti paljon uutta osaamista. Kuten muukin yrittäjyys, vaatii se kuitenkin omaa aktiivisuutta, markkinointia ja oman tuotteen tai palvelun jatkuvaa kehittämistä.
Miten jokaisen kannattaa mielestäsi varautua työelämän muutokseen? Mihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota?
Kannattaa seurata omaa alaa ja katsoa, ketkä ovat edistyksellisimmät alan toimijat, ja miten he tekevät asioita eri tavalla kuin muut. Sitä kautta saa hahmotettua kuvaa siitä, mihin oma ala on menossa ja millaista osaamista jatkossa tarvitaan.
Toinen tärkeä tekijä on oman sisäisen motivaation ylläpitäminen. Muutoksissa pärjäävät parhaiten ne, joilta löytyy sisäistä paloa uuden oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen. Jos oman työn ja toimialan muutokset inspiroivat, säilyy kipinä oman osaamisen kehittämiseen kuin itsestään.
Monessa ammatissa myös joustavuus on lisääntynyt. Työelämän joustoja hyödyntämällä voi usein tehdä omasta työpäivästä mukavamman ja tuottavamman.
Voit lukea lisää työelämän muutoksesta Sitran verkkosivuilta: Miltä työelämä näyttää 20 vuoden kuluttua ja millainen olisi uusi ja älykäs työn markkina?
Kirjoittaja on Sitran Perttu Jämsen.