Onnistuneen yhteistyön ainekset – näin loistat tiimeissä!

Nykyisin vain melko harvassa ammatissa vietetään kaikki työpäivät oman toimiston suljetun oven takana istuen ja päätöksiä yksin miettien. Tiimityö ja verkostotyöskentely ovat levinneet oikeastaan alalle kuin alalle – ja niiden merkitys tulee kasvamaan lähivuosina entisestään.

Näihin työmuotoihin tarvitaan sosiaalisten taitojen lisäksi muitakin tiettyjä työtaitoja, joista kerromme tässä kirjoituksessa!

Erilaisia yhteistyökuvioita ja tiimejä muodostetaan niin organisaatioiden sisällä kuin firman sidosryhmienkin kesken. Ihannetapauksessa tiimiin saadaan koottua monimuotoisesti osaajia ja asiantuntijoita, jotka yhdessä yltävät uskomattomiin tuloksiin.

Aina tiimityöskentely ei kuitenkaan suju kuin Strömsössä.

Jäsenet eivät välttämättä tule toimeen toistensa kanssa, ja erilaiset työtavat voivat aiheuttaa pattitilanteita. Tiimissä saattaa esiintyä myös päsmäröintiä tai passivisuutta, jotka ovat omiaan kiristämään jäsenten hermoja ja haittaamaan työskentelyä.

Hyvät tiimityötaidot ovat kuitenkin kenen tahansa opeteltavissa, ja käytännön harjoittelu tekee mestarin. Mitä enemmän tiimi- ja verkostotyöskentelyä siis pääsee erilaisten ihmisten kanssa tekemään, sen sujuvammin se käy.

Avaamme, mitä seikkoja näissä työmuodoissa “aloittelijankin” kannattaa erityisesti huomioida!

Mitä hyötyjä tiimityö voi tuoda jäsenille ja organisaatiolle?

Tiimit ovat loistava tapa tuoda yhteen erilaista osaamista. Projekteissa voidaan kaivata hyvinkin monipuolista osaamista ja tietoa, ja tiimin jäsenet kootaan yhteen työn tavoitteita silmällä pitäen.

Työskentely yhdessä luo tilaa erilaisille näkemyksille ja uusille ideoille, ja tiimiläiset voivat oppia toisiltaan paljon.

Jäsenten monipuolinen tietämys ja kokemukset saavat aikaan sen, että asioita voidaan tarkastella erilaisista näkökulmista. Organisaation toiminnan kehittämiseen pyrkivissä projekteissa olisi hyvä olla mukana jäseniä niin organisaation sisältä kuin sen ulkopuolelta; näin saadaan mukaan arvokasta ”laatikon ulkopuolista” ajattelua.

Tiimi voikin olla mainio ideariihi; siinä saattaa syntyä ideoita, joita kukaan työyhteisössä ei olisi osannut hoksata yksinään!

Työtehtävät ja vastuut tulisi jakaa tiimeissä niin, että jokainen pääsee hyödyntämään omaa kompetenssiaan parhaansa mukaan. Se parantaa tehokkuutta ja tuotteliaisuutta tuoden samalla mielekkyyden tunnetta työskentelyyn!

Tiimien kokoaminen on lisäksi organisaation työntekijöille loistava mahdollisuus tutustua ja lähentyä toistensa kanssa! Tuttuus luo suureenkin työyhteisöön mukavaa ja luottamuksellista ilmapiiriä, mikä tekee työnteosta jälleen helpompaa.

Kaiken kaikkiaan toimiva tiimityö siis parantaa töiden laatua ja tehokkuutta sekä tuo niin organisaatiolle kuin tiimin jäsenille uutta, tärkeää tietoa.

Ota oikea asenne…

Yhteistyö toisten ihmisten kanssa vaatii aina oikeanlaisen asenteen. Jotkut ihmiset nauttivat yksin työskentelystä, ja heille tiimeissä toimiminen voi tuntua välttämättömältä pahalta.

Oli oma toimenkuva kuinka itsenäinen tahansa, on yhdessä työskentelystä silti vaikea välttyä kokonaan.

Jos et siis tiimityöstä pahemmin välittäisikään, ota siihen kuitenkin oikea suhtautuminen; muista, että yhteisellä työskentelyllä pyritään aina nimenomaan toiminnan parantamiseen! Alla muutama pointti, jotka tiimi- tai verkostotyöhön ryhtyessä kannattaa pitää mielessä.

Omaksu itseohjautuva asenne. Tiimeissä isoimmat, kaikkia koskevat päätökset tehdään pääasiassa yhdessä – mutta jäsenten on uskallettava myös ajatella omilla aivoillaan ja ottaa tarvittaessa ohjat. Ole siis itseohjautuva: tutki, suunnittele, ehdota ja tee ratkaisuja!

ottaa ohjat ja toimia itsenäisesti. Ole aktiivinen, tutki, kysy, tee ratkaisuja ja ehdotuksia!

Ole ymmärtäväinen ja joustava. Me ihmiset olemme luonteinemme ja tapoinemme hyvin erilaisia, ja tämä tekee yhteisestä työskentelystä välillä hankalaa. Siinä tulisi kuitenkin suhtautua erilaisuuteen avoimesti ja hyväksyvästi.

Verkostomainen työskentely ei myöskään ole aina erityisen tarkkaan ohjailtua, joten epäselvyyksiä ja aikatauluongelmia saattaa ilmetä. Näihin kannattaa varautua jo etukäteen ja ottaa asioiden selvittelylle aikaa.

Tunnista taitosi ja ota ne käyttöön. Tiedosta se, mikä on nimenomaan sinun erityisosaamistasi, ja hyödynnä sitä yhteisessä työskentelyssä. Kerro myös muille, missä olet hyvä ja millaisia vastuita otat mielelläsi vastaan; näin he osaavat tarvittaessa jakaa niitä sinun tehtäväksesi.

Kysy, jos et tiedä. Meillä on tapana häpeillä, jos emme tiedä tai osaa jotakin. Toisinaan yritämme myös piilotella tätä “puutetta” muilta. Tämä voi kuitenkin johtaa melkoiseen soppaan, jossa väärinkäsityksiä syntyy, työn eteneminen hidastuu ja sen laatu heikkenee.

Kaikkea ei tarvitsekaan tietää tai osata, eikä siinä ole mitään noloa. Muista, että jos olet epävarma jostain, on aina parempi varmistaa ja kysyä muiden apua! Näin asiat tulevat kertaheitolla selvitettyä ja tekeminen voi jatkua.

…ja varmista, että muutkin ottavat

Oletko ollut – tai oletko tälläkin hetkellä – tiimissä tai verkostossa, jossa yhteinen toiminta tökkii? Asioita kannattaa lähteä selvittämään juuria myöten; miettikää yhdessä, mikä tiimissänne toimii ja mikä taas mahdollisesti kaipaisi kehittämistä.

Tavoitteellisuus ja sitouttaminen. Yhteistyötä tehdessä on olennaista, että työn halutut tavoitteet ovat selvät kaikille osapuolille – miten työtä voisikaan tehdä tarkoituksenmukaisesti, jos ei tiedetä, mihin sillä varsinaisesti pyritään? Kirkastakaa siis projektin päänmäärä ja varmistakaa, että se on selkeä kaikille.

Vastuiden jako. Tunnistat toivottavasti jo omat taitosi ja tiedät sen, millaisia tehtäviä ottaisit mieluiten omalle vastuullesi. Sama olisi selvitettävä projektin muiden osapuolien kohdalla.

Jos esimerkiksi Erkki pitää taustatiedon etsimisestä ja analysoinnista, kannattaa tällaiset tehtävät antaa hänen vastuulleen. Mikäli Riikka taas on sosiaalinen ja nauttii ihmisten kanssa keskustelusta, saattaa puhelinsoittojen tekeminen olla hänelle mieluinen tehtävä!

Tukekaa toisianne. Jälleen: ihmiset eivät aina kehtaa myöntää, jos eivät tiedä jotain, tai kysyä apua. Varmistakaa tasaisin väliajoin, että asiat ovat selviä kaikille ja auttakaa, jos joku ei ymmärrä jotain.

Elämäntilanteet saattavat niin ikään joskus jarruttaa työskentelyä. Mikäli siis joku projektin osapuolista on kovin kiireinen, tekee töitä liian hitaasti, tai tuntee, ettei osaa jotakin, helpottakaa hänen taakkaansa mahdollisuuksien mukaan. Jos tilanne vaatii, sopikaa vastuiden jaosta uudelleen.

Sisäinen viestintä. Onko kommunikointi tiiminne tai verkostonne sisällä toimivaa? Ilmapiirin tulisi olla turvallinen ja avoin; tällöin viestintäkin voi olla rehellistä ja dialogista. Tiedon on kuljettava esteettömästi, eikä sitä saa pimittää yhdeltäkään jäseneltä.

Miettikää myös, millaiset viestintävälineet tai -keinot palvelevat tarkoituksianne parhaiten! Projekteja varten on yleensä kannattavaa perustaa oma WhatsApp- tai Slack-kanavansa, sillä ne sopivat hyvin kiireelliseen keskusteluun. Kiireettömät asiat taas voi hoitaa hyvin sähköpostitse.

Yhteistyötaidot ovat osa itsensä työllistäjän brändiä!

Yksinyrittäjänä, kevytyrittäjänä, freelancerina tai muuna itsensä työllistäjänä toimiminen on varsin itsenäistä puuhaa. Yhteistyö- ja sosiaaliset taidot ovat kuitenkin näissäkin töissä avainasia – niillä itsensä työllistäjä saa sekä tehtyä asiakashankintaa että ylläpidettyä suhteitaan!

Työllistymisen kannalta se, että itsensä työllistäjä hoitaa hommansa laadukkaasti, ei yleensä vielä riitä. Hänen on myös osattava tuoda itseään tykö ja omattava hyvät vuorovaikutustaidot, jotta toimeksiantaja päätyisi valitsemaan juuri hänet.

Hyvillä yhteistyötaidoilla itsensä työllistäjä varmistaa, että hänet valitaan töihin jatkossakin!

Puskaradiollakin on mahtava voima, ja itsensä työllistäjän on pidettävä tämä mielessään. Jos hän vakuuttaa positiivisesti yhdenkin toimeksiantajansa, on hänen todennäköisesti helpompi työllistyä myös jatkossa. Hän saattaa jopa saada suoria yhteydenottoja uusilta toimeksiantajilta – ja mikäs sen mukavampaa!