Näyttelijä Hannele Lauri on UKKO.fin tuore kevytyrittäjä: Osaamistaan ei saa myydä liian halvalla, eikä toisaalta saa olla ylihintainen
Kuudella vuosikymmenellä näytellyt legendaarinen Hannele Lauri on ollut urallaan yritteliäs, mutta yrittäjänä hän ei ole koskaan työskennellyt – paitsi nyt Ukko.fi:n kevytyrittäjänä. Yksi syksyinen maanantai-iltapäivä UKKO.fi:n toimistolla muutti kaiken, kun vastassa oli konkari ja iki-ihana asiakaspalvelun Paula.
Vaaleat kutrit taipuvat sivulle ja päälaella koreilevat metsänvihreät aurinkolasit. Mustassa pörröpaidassa lukee Paris. Ykköskerroksen aulassa odotteleva Hannele Lauri on helppo tunnistaa, kun UKKO.fi:n asiakaspalvelun Paula palaa lounaalta ja huomaa hänet jo vartomassa.
”Hei, sä olet tulossa meille. Mä olen tänään sun personal trainer!”
Lauri vastaa heittoon käheällä naurullaan ja nousee ylös.
Perässä viidenteen kerrokseen pupeltaa myös Laurin ykkösrakas, 17-vuotias Nancy-koira, joka on tullut emäntänsä kanssa Nurmijärveltä asti. Jos Lauri katoaa hetkeksikin näkyvistä, Nancy liikuttuu uikuttamaan.
Heti toimiston lasiovista sisään päästyään näyttelijä haluaa kohentaa meikkiään, sillä ajomatka on ollut pitkä, ja valokuvaajakin on jo vastassa. Viimeisen päälle huoliteltu ulkonäkö on ollut näyttelijälle aina tärkeää.
”Ei tarvitse teititellä. Hanna vaan”, hän ohjeistaa vastaanottokomiteaa.
Ulkona paistava syysaurinko tekee kirkkaan valkoisia laikkuja ympäri toimistoa, jonka käytäville Lauri viedään seuraavaksi kierrokselle.
”Ja tämän verran mustaa kahvia”, Lauri sanoo näyttäen sormillaan vajaan desilitran mittaa.
Hyvä asiakaspalvelu. Sitä Lauri arvostaa, sillä onhan hän asiakaspalvelijana vanha tekijä itsekin. Nuoruudessaan hänellä oli tapana avustaa mummoaan Tampereen kesätorilla, jossa myytiin vihanneksia, marjoja ja kukan taimia.
Tuoreessa Panu Rajalan kirjoittamassa elämäkerrassa Hannele, näyttelijä kerrotaan seuraavanlaisesti:
Intuitio ja ihmistuntemus kehittyivät torikaupassa, ja hän oppi näkemään asiakkaista kuka mitäkin etsi ja tarvitsi. Siitäkin oli hyötyä teatterityössä.
”Ensinnäkin asiakas huomioidaan, etteivät myyjät juttele siellä keskenään ja asiakas tuli, mutta tulkoot tänne, jos on kysyttävää”, Lauri kuvailee makuaan asiakaspalvelusta.
”Mutta en myöskään pidä sellaisista yli-innokkaista myyjistä. Että on balanssi siinä, ettei heti hyökätä, että täällä olisi tämmöistä ja tämmöistä. Vähän pitää kuunnella ostajaa, että mitä se etsii ja minkälaista. Ja tietysti kohteliaisuus ja ystävällisyys.”
Paula ja Lauri istuutuvat toimistoesittelyn jälkeen vierekkäin ja alkavat yhdessä tutustua kevytyrittäjyyden saloihin. Juuri tätä hetkeä varten Lauri on saapunut UKKO.fi:n vieraaksi.
Paula avaa läppärinsä ja näyttää, miten helppoa rekisteröityminen on.
Kunnes.
”Nyt se pyytää sen salasanan, jota mä en muista. Saamarin saamari. Mitäs nyt, kun ei ole sähköpostin salasanaa?”, Lauri nauraa ja lisää, että ainoa jokseekin auttava taho on vielä nukkumassa.
”Vaihdettaisiinko me se salasana ja kirjoitetaan se ylös paperille”, Paula keksii paikata.
Seuraavaksi Paula näyttää vielä palvelua esitellen, miten kätevästi lasku luodaan.
”Sitten tarvitaan (asiakkaan) y-tunnus.”
”Mikä se on?”
”Se on yritystynnus, mutta ei se mitään. Ongelma ei ole lainkaan tämän näköinen. Sen voi etsiä netistä”, Paula opastaa kärppänä.
Välillä puhutaan lapsista ja lapsenlapsista, sitten taas keskitytään itse asiaan.
Jos Hannele Lauri ei olisi ryhtynyt näyttelijäksi, hän saattaisi olla nyt Suomen legendaarisin yrittäjä.
”Välillä on tullut mieleen, kun nämä näyttelijän palkat ei niin isoja ole, että voi että, miksi en ruvennut kauppiaaksi!” Lauri sanoo ja nauraa jälleen.
Mummolla (viipurilaisittain mammalla) oli tapana sanoa Laurille, että kyllä sie näytellä osaat, mutta kauppias sinä olet.
Kirjassa Lauri paljastaa, että mikäli Teatterikorkeakoulun ovet eivät olisi auenneet ensiyrittämällä, hän olisi todella uskonut lähtevänsä yrittäjäksi ja perustanut kaupan.
Ukko.fi:n toimistolla hän tarkentaa, että kyseessä olisi ollut vaatekauppa ja hänen roolinsa olisi ollut tarkalleen ottaen sisäänostaja.
”On liikkeitä, joissa tekisi mieli käydä kysymässä, että anteeksi, kuka teillä on sisäänostaja ja mitä nämä mummovaatteet täällä tekevät. Pitäisi olla vähän enemmän rock´n rollia.”
Vaatekauppias Lauri ei ole vieläkään, mutta nyt hänellä on näyttelemisen ohella aivan uusi aluevaltaus: sosiaalisen median kaupalliset yhteistyöt ja sisältöyhteistyöt. Niiden myötä hän on päätynyt myös Ukko.fi:n vieraaksi, haastateltavaksi ja yhteistyökumppaniksi.
”Mä en suostu tekemään sellaista mainosta, jonka takana mä en ole. Se on mun linjani.”
Viimeisimpänä Lauri on lisännyt Instagramiin kuvan komeasta saappaastaan ja saanut tuhansien tykkäysten tulvan erityisesti Nancy-koiransa kuvilla.
”Suloiselta se tuntuu. Se on hyvä, että muutkin tykkää Nancysta, eikä pelkästään minä.”
Sitten taas nauretaan.
Paulan kanssa puhutaan seuraavaksi veroista, jotka eivät ole lainkaan tähtinäyttelijän mieleen. Miksi valtio vie niin ison siivun eläkkeestä ja hamuaa vielä lisää päälle, jos tulot menevät tietyn rajan ylitse? Lauri päivittelee avoimesti.
”Pitääkö minun maksaa arvonlisävero. Minun käsitykseni mukaan alvia ei tarvitse maksaa 15 000 euroon saakka?”
Lauri on oikeilla jäljillä, mutta laskutuspalvelussa asia menee hieman eri tavalla.
”Mutta silloin täytyy, kun käyttää laskutuspalvelua, jos laskuttaa sellaisesta työstä, jossa pitää olla se arvonlisävero mukana. Tietty rahasumma on se sinun palkkio ja sen päälle tulee sitten se arvonlisävero.”
Lauri on huojentunut kuullessaan, ettei arvonlisävero himmennä itse palkkiota, vaan se lasketaan mukaan päällimmäiseksi ja kierrätetään vain asiakkaan kautta valtion kassaan.
”No sitä minäkin.”
Vierailu ja esittely on edetty siihen pisteeseen, että pieni tauko on paikallaan.
Paula ja Lauri saavat nopeasti selville, että heillä on yhteinen pahe: savukkeet! Kirpeässä ulkoilmassa parvekelasien takana leijuu pian kaksi identtistä savukiehkuraa.
Keskustelun aiheena ovat tällä kertaa koirat.
UKKO-datan perusteella näyttelijän töitä laskuttaneita käyttäjiä on alueen väestöön suhteutettuna määrällisesti eniten Uudellamaalla, Pohjois-Karjalassa sekä Laurin lapsuuden kotiseudulla Pirkanmaalla.
Vuosina 2019-2020 ukkolaisten näyttelijöiden koko laskutuksen keskiarvo oli naisilla noin 1376 euroa ja miehillä noin 1421 euroa yhteensä.
Hinnoittelu on yrittäjälle aina haastava paikka ja sitä se on ollut myös Hannele Laurille koko uran aikana, kun palkkioista on keskusteltu.
”Se on hankalaa. Ei haluaisi tehdä liian halvalla, mutta en myöskään halua pyytää ylihintaa. Mielestäni hinnoittelu on kuitenkin työmäärästä kiinni ja siitä minkälainen se työ on. ”
Nuorempia kollegoitaan Lauri kehottaa aloittamaan hinnoittelussa rauhallisesti, sillä näyttelijän tunnettuudella on töistä neuvoteltaessa merkitystä. Myös omilta kollegoiden kanssa kannattaa hänen mukaansa keskustella siitä, millä hinnalla kannattaa näyttelemistä tehdä.
Hän kertoo kirjassaan tienaavansa nykyisin eläkkeellä paremmin kuin teatterissa.
”Se, että palkkaukseni nousi johtui kaikista niistä sivutöistä, joita tein teatterin aikana.”
Näyttelijät tekevät työn yleensä päiväpalkkoina tai projekteista sovittuna erillisinä könttäsummina. Lauri haluaa edelleen tehdä tv- ja elokuvatöitä, mutta hän kokee myös uudet kaupalliset yhteistyöt kiinnostavina.
”Ei ole torjumisia tullut, mikä on hienoa. Ja se on hienoa, että on tämän ikäisenä töitä.”
Lauri tähdittää pääroolissa Johanna Vuoksenmaan 70 on vain numero -elokuvaa loppuvuodesta.
”Pääroolin tekeminen oli tosi vaativaa ja raskasta, mutta samaan aikaan todella mukavaa. Tuntui, että koko työryhmä oli mun puolella.”
Kevytyrittäjyydessä Lauria helpottaa erityisesti se, että omaa yritystä tai y-tunnusta ei tarvitse olla. Hänen mukaan kevytyrittäjyys sopii näyttelijän palkkioihin loistavasti, koska moni firma ei ota enää vastaan verokortteja vaan vaatii näyttelijää laskuttamaan keikkansa itse.
Kevytyrittäjä ei myöskään ole kirjanpitovelvollinen.
”Kevytyrittäjyys on aivan loistavaa. Mä olen just huono kaikkien kuittien keräämisessä ja laittamaan ylös montako kilometriä nyt meni mihinkin. Olen ollut joissakin tuotannoissa, joissa on otettu kilometrikorvaukset huomioon. En ole tottunut sellaiseen, olen hirveän suurpiirteinen. Mulla täytyisi olla todella hyvä kirjanpitäjä”, hän tietää.
Tulevaisuuden töistä puhuttaessa Lauri yllättää, kun puhe kääntyy ikonisiin Naisen logiikka -sketseihin. Hän sanoo olevansa valmis tekemään jatkoa, jos tekstit olisivat timanttia.
”Mulla ei ole mitään Naisen logiikkaa vastaan, sitä oli todella hauska tehdä. Mutta ne olivat Pertti Pasasen tekstejä ja ne olivat hyviä. Lähtisinkö uudestaan mukaan riippuisi aivan siitä tekstistä. Tekstit olivat nerokkaita siinä idioottimaisuudessaan ja en ole vastaavaa nähnyt sen jälkeen. Uuden tekstin pitäisi naurattaa mua itseäni.”
Vierailu alkaa tulla päätökseen. Paula ja Lauri vaihtavat puhelinnumeroita, jos jotain kysyttävää kevytyrittäjyydestä vielä ilmenee.
”Mä niin soitan sulle, Paula”, Lauri juttelee jo nyt.
Kohtaamista hieman etukäteen jännittänyt Paula kehuu myöhemmin, miten ihanaksi ihmiseksi Lauri osoittautui.
Lauri ottaa värikkään käsilaukkunsa ja astelee lasiovista ulos. Nancyn puikkomainen häntä vilahtaa viimeisenä hissin ovesta.
Legenda on poistunut talosta.
Juttu tehty kaupallisessa yhteistyössä Hannele Laurin kanssa. UKKO.fi juhlii lokakuussa kansainvälistä Asiakaspalveluviikkoa.
Lue myös
Kuinka kohdata haastava asiakas ammattimaisesti?
Asiakashankinta on yritystoiminnan edellytys – näin teet sen oikein!