Miten naisten palkoista ja töistä on vuosien saatossa väännetty? Yrittäjyyskoulu kokosi naistenviikolle puhuttelevan aikajanan
Yrittäjyyskoulun kokoama aikajana paljastaa mielenkiintoisia poimintoja siitä, miten naisten palkkoja on selvitetty ja edistetty reilun sadan vuoden ajanjaksolla.
1919
Naimisissa olevat naiset saavat Suomessa oikeuden ansiotyöhön ilman aviomiehen suostumusta. No jo oli aikakin!
1930
Uusi avioliittolaki vapauttaa aviovaimon miehensä holhouksesta. Hienoa! Hieman myöhemmin sotien aikana naiset pitävät Suomen rattaat käynnissä miesten taistellessa rintamalla. Naiset pyörittävät suuriakin maatiloja, sekä ahertavat tehtaissa ja sairaaloissa. Kun sodat on sodittu, naiset eivät palaakaan kotiin, vaan monet heistä jäävät työpaikoille. Naisten työssäkäynti yleistyy ja muovaa yhteiskuntaa uusiksi.
Lähde: STM: Suomi on sukupuolten tasa-arvon edelläkävijä
1945
”Eikö 30 markkaa ole naisille vähän liikaa?”, pääministeri Juho Kusti Paasikivi tokaisee naisten tuntipalkoista väännettäessä. Yhteiskunnallista keskustelua käydään siitä, kuinka tehokkaita työntekijöitä naiset ovat verrattuna miehiin. Työntekijäleirissä naisille vaaditaan samaa palkkaa kuin miehille. Työnantajat taas toivovat, että naisten palkka voisi olla enintään 70 prosenttia miesten tienesteistä. Suomessa lähes kaikki poliittiset puolueet ovat huolissaan siitä, mihin naisille suunnattu palkankorotus voikaan johtaa. Suorastaan pelottava ajatus?
1962
Suomi ratifioi ILO:n samapalkkaisuussopimuksen, joka alleviivaa sitä, että sama palkka tulee maksaa samanarvoisesta työstä. Edistyksellistä!
Lähde: THL: Tasa-arvon edistysaskeleita
1970
Työsopimuslaki kieltää syrjinnän.
Lähde: THL: Tasa-arvon edistysaskeleita
1978
Amerikkalainen Marilyn Loden pitää puheen, jossa mainitaan tiettävästi ensimmäisen kerran termi lasikatto. Lasikatto on kielikuva, jolla viitataan näkymättömään esteeseen. Sillä tarkoitetaan puhekielessä erityisesti naisten kohtaamia vaikeuksia edetä samaan asemaan työelämässä kuin miehet. Lue myös Yrittäjyyskoulun artikkelimme siitä, mitä Female Founders Suomi -perustaja Anna Pyykkö ja EVAn Emilia Kullas sanovat lasikatoista.
Lähde: Revisiting the Glass Seiling by Marilyn Loden
1987
Laki miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta astuu voimaan. Tasa-arvolain tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. Nykyisin tasa-arvolaki määrää myös, että myös naisten ja miesten palkkaeroja pitää valvoa ja työnantajien pitää tehdä se itse. Mitä luulet, onko sinun työnantajasi valvonut palkkaeroja?
Lähde: Tasa-arvolaki pähkinänkuoressa
2007
Eletään vuotta 2007, kun ensimmäinen nainen Suomessa saa oman liputuspäivänsä. Hän on kirjailija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja Minna Canth. Maaliskuun 19. päivä on paitsi Canthin syntymäpäivä, myös jatkossa tasa-arvon päivä. Canthista tulee kahdeksas suomalainen merkkihenkilö, joka on saanut oman liputuspäivänsä. Häntä edelsikin jo seitsemän miestä.
Lähde: YLE / Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä 19.3.
2017
Taloussanomat nostaa uutisessaan esiin blogikirjoituksen vuodelta 2015. Blogin kirjoittanut EK:n johtava asiantuntija Heidi Sabanadesan julistaa, että naisen euro ei ole 80 senttiä vaan todellisuudessa 97 senttiä. Sabanadesanin mukaan 97 senttiin päästään, kun vertaillaan täsmälleen samasta työstä maksettavaa palkkaa. Lisäksi kirjoittajan mukaan miehet tienaavat enemmän, koska he tekevät naisia enemmän töitä. Jos naiset haluavat kuroa palkkaeroa umpeen, heidän täytyy suuntautua yksityiselle sektorille ja sen perinteisesti miesvaltaisille aloille, minkä hintana on vapaa-ajan menetys, Sabanadesan kirjoittaa. Samaa mieltä?
Lähde: Taloussanomat / EK: Naisen euro on 97 senttiä
2018
Tekniikan akateemiset TEK selvitti naisten ja miesten palkkoja työmarkkinatutkimuksen (TMT) vuoden 2018 datalla. Kun vertaillaan palkkoja koulutuksen perusteella, DI-naisen euro oli 87 senttiä ja FM-tutkinnon suorittaneen 92 senttiä.
Tekkiläisten naisten palkat ovat miesten palkkoja pienempiä niin asiantuntijoilla kuin johtajillakin. Kun toimiasema, sektori, tehtävä, koulutusala ja yliopisto on vakioitu, naiset ansaitsevat keskimäärin 95 prosenttia miesten palkasta. Kyseessä on siis selittämätön palkkaero. Se tarkoittaa, että samoista korkeakouluista samoilla tutkinnoilla valmistuneet miehet ja naiset, jotka työskentelevät yhtä vaativissa tehtävissä esimerkiksi yksityisellä sektorilla, eivät saa samaa palkkaa.
Lähde: TEK: Valitaanko pätevä vai nainen? -raportti
Maailman talousfoorumin Global Gender Gap Report 2018 -raportin mukaan, naiset joutuvat taistelemaan jatkuvasti vastatuulessa yritysten johtopaikoilla: mitä ylemmäksi naiset nousevat, sitä enemmän ennakkoluuloja, haasteita ja stereotypioita he kohtaavat.
Mielenkiintoinen havainto oli myös se, että usein naiset tulivat valituksi johtotehtäviin kriisitilanteissa. Toisin sanoen yrityksessä oli usein käynnissä talouskriisi tai muut haasteet, tai koko organisaatio saattoi kiikkua konkurssin partaalla. Ilmiötä kutsutaan nimellä ”lasijyrkänne”.
Brittiläiset tutkijat Michelle Ryan ja Alex Haslam käyttivät lasijyrkänteen ilmaisua kyseisen ilmiön kuvaamiseen jo vuonna 2004 julkaistussa laajassa FTSE 100 -yhtiöitä koskevassa tutkimuksessaan, jossa havaittiin tiettyjä yhteneväisyyksiä naisten valitsemisessa vaikeuksien kanssa painiskelevien organisaatioiden johtoon. Yhä useampien naisten rikkoessa lasikaton vastaanottamalla tehtäviä vaikeuksissa olevissa yrityksissä tai politiikkojen ajautuessa umpikujaan, he ottavat riskit myös siitä, että heidän katsotaan olevan vastuussa tuloksista, joiden juurisyyt juontavat kauas heitä edeltävään aikaan.
2019
Väite, että naisen euro on vain 80 senttiä, on kritisoitu laajalti, sillä naiset työskentelevät hoiva- ja kasvatusaloilla, miehet paremmin palkatuilla yksityisen sektorin vientialoilla.
Palkkatilastoissa ei yleensä tarkastella sitä, onko naisten ja miesten välillä palkoissa eroa samanlaisissa työmarkkina-asemissa ja ikävaiheissa. Satu Ojala, Paula Koskinen Sandberg ja Armi Mustosmäki kuitenkin selvittivät vuonna 2019, miten asian laita on vertailukelpoisemmalla datalla. Lopputulos oli, että naisten vuotuiset työtulot jäivät miehistä jälkeen tuhansia euroja jokaisena ikävuonna. Toisin sanoen nainen häviää miehelle kymmenessä vuodessa rahapalkkaa kymmenissä tuhansissa euroissa.
2020
Ilta-Sanomien haastattelussa TEK:n tutkimuspäällikkö Susanna Bairoh taustoittaa, miten tutkimusryhmä selvitti, miten tasa-arvo alan yrityksissä toteutuu. Yritykset usein vastasivat, että heillä on tasa-arvoiset palkat.
”Kysyin, miten he seuraavat tämän palkkatasa-arvon toteutumista. Monessa paikassa vastattiin, ettei sitä seurata mitenkään, koska heillä on tasa-arvoiset palkat”, Bairoh naurahtaa haastattelussa.
Esimerkiksi naisinsinöörien sekä tekniikan alalla työskentelevien akateemisesti koulutettujen naisten palkoissa oli noin viiden prosentin selittämätön ero verrattuna miesten palkkoihin. Vertailussa oli poistettu kaikki muut tekijät, kuten ylityöt, joilla usein perustellaan miesten isompia ansioita. Bairoth kertaa haastattelussa, että miesten ja naisten työtunneissa ei myöskään ole niin suurta eroa, että palkkaero olisi sillä selitettävissä.
Hän ampuu alas väitteen, että naiset eivät osaisi tai kehtaisi pyytää itselleen kunnollista palkkaa.
”Naiset pyytävät yhtä usein palkankorotuksia, mutta miehet saavat useammin ja isompia korotuksia.”
Bairoh sanoo haastattelussa, etteivät miehet edes aina tajua, kuinka he suosivat toisia miehiä ja pitävät heitä rekrytoinneissa ja ylennyksissä pätevämpinä.
”Jos uskoo itse, että rekrytoi vain pätevyyden perusteella, on tosi vaikea hyväksyä sitä, että pitääkin miehiä tiedostamattaan pätevämpinä, eikä oma ajattelu olekaan niin rationaalista ja objektiivista kuin on luullut.”
2021
Alkuvuodesta tehty laaja palkkatutkimus kertoo karua kieltä myynnin ja markkinoinnin parissa työskentelevien naisten palkkauksesta. Sukupuolten välinen palkkaepätasa-arvo käy ilmi Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten MMA:n teettämästä tutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan sukupuolten väliset palkkaerot eivät kaventuneet, vaan kasvoivat entisestään. Miesten keskipalkka oli 5500 euroa kuukaudessa, naisten palkka oli tuhat euroa miesten palkkaa pienempi eli vain 4470 euroa kuukaudessa.
Jos tuloksia verrataan vuoteen 2019, MMA:n jäsenten keskuudessa miesten palkka nousi viime vuonna pandemiasta huolimatta 130 euroa ja naisten palkka laski saman verran eli 130 euroa kuukaudessa. Koulutus ei selitä palkkaeroja. Tutkimukseen vastanneista naisista ylempi korkeakoulututkinto oli joka neljännellä, kun taas miehistä vastaava tutkinto oli suoritettu vain alle yhdellä kymmenestä.
Artikkeli julkaistu ensi kerran 21.7.2021.