Mitä yritykselleni tapahtuu, jos kuolen yllättäen? Selvitimme kaikkien yritysmuotojen tapahtumaketjut sekä sen, miten yrittäjä voi asiaan varautua

Kaikkihan me joskus kuolemme, mutta kaikilta meiltä ei jää jälkeensä yritystä. Yrittäjän kannattaa miettiä yrityksensä jatko hyvissä ajoin, sillä elävien kirjoissa saa luonnollisesti tehtyä parhaimmat valmistelut ikävien yllätysten varalle. Pienin järjestelyin voi helpottaa läheisten työtaakkaa surun keskellä.

Vaikka kuolemaa ei kannatakaan joka päivä mietiskellä tai murehtia, kannattaa yrittäjän huomioida tämäkin riski jo oman lähipiirinsä vuoksi. Surun keskellä arkisten asioiden hoitaminen voi tuntua vaikealta ja vielä vaikeampaa se on omaisille, jos päälle tulevat vainajan yritystoiminnan tilanteen setviminen ja vastuut.

Tässä artikkelissa kerromme miten kuolema vaikuttaa eri yritysmuotojen kohdalla. Lopussa esittelemme myös, miten yrittäjä voi varautua kuolemaan vakuutusten turvin.

Kevytyrittäjyys ja kuolema

Aloitetaan helpoimmasta. Kevytyrittäjyydessä yrittäjän yllättävä kuolema ei aiheuta juurikaan selvittelyvaivaa omaisille.

Mitään vahinkoa  ei pääse tapahtumaan, vaikka tieto kuolemasta ei edes koskaan saavuttaisi UKKO.fin asiakaspalvelua. Kevytyrittäjä kun ei ole kirjanpitovelvollinen, eikä UKKO.fi:n kevytyrittäjyydessä ole juoksevia kuluja. Palvelumaksut ja muut vähennykset peritään ainoastaan silloin, kun kevytyrittäjä lähettää asiakkaalleen laskun.

”Periaatteessa ei ole mitään haittaa, jos emme saa tietoa asiakkaan kuolemasta varsinkaan niissä tapauksissa, joissa mitään toimeksiantoja ei ole jäänyt kesken, laskuja ei ole lähettämättä tai avoinna. Jos omaiset kuitenkin haluavat tietoja tai sitä, että käyttäjän tili poistetaan käytöstä, olisi meille hyvä ilmoittaa tapahtuneesta”, UKKO.fin asiakaspalvelusta vastataan.

Jos UKKO.fin Kevytyrittäjä menehtyy aikavälillä, jolloin hän on ehtinyt luoda laskun, mutta maksu ei ole ehtinyt vielä tulla perille, ei asiaa tarvitse omaistenkaan murehtia. Maksun tullessa palkka kyllä maksetaan normaalisti käyttäjän tilille. Kevytyrittäjän kuolinpesä saa pankin kautta pankkitilin varoineen hallintaansa ja myös UKKO.fin kautta maksetun palkan mukaan perunkirjoitukseen.

Jos omaisille kuitenkin selviää kuoleman jälkeen, että kevytyrittäjältä on jäänyt jotain laskuttamatta, voidaan tämäkin asia jälkikäteen hoitaa. Tällöin asiakaspalvelu tarvitsee virkatodistuksen ja valtakirjan, jolla kuolinpesä valtuuttaa yhden jäsenistään tai jonkun muun hoitamaan asian vainajan puolesta. Asiakaspalvelussa dokumentit tarkistetaan, tunnukset voidaan luovuttaa asioiden hoitajalle ja laskukin voidaan myöhemmin luoda saaduilla tiedoilla kuolinpesää varten.

Jos menehtyneen kevytyrittäjän asiakas ei maksa laskua, pystyy UKKO.fi tekemään myös perintää vainajan puolesta. Tällöin laskusta laitetaan maksumuistutukset matkaan.

”Valitettavasti oikeudelliseen perintään emme lähde, koska sitä varten ei ole riittävästi tietoja saatavilla, jos työn tehnyt kevytyrittäjä on menehtynyt. Muistutuksetkin laitetaan tapauskohtaisesti, koska riitaista saatavaa ei voi periä ja aina laskut eivät ole kovin selkeitä.”

Miten kuolema vaikuttaa toiminimeen?

Toiminimiyrittäjä eli yksityinen elinkeinonharjoittaja voi jo testamenttiinsa kirjata toiveensa siitä, kenelle hän haluaa elinkeinotoimintansa siirtyvän kuoleman jälkeen. Elinkeinotoiminta siirtyy eteenpäin osituksen tai perinnönjaon kautta joko yrittäjän puolisolle tai perillisille, jotka voivat halutessaan myös jatkaa yritystoimintaa kuolinpesän nimissä.

Elinkeinotoiminnan perinyt saa lähtökohtaisesti käyttää toiminimeä alkuperäisessä muodossaan. Kun päätös toiminimiyrittäjän elinkeinotoiminnan jatkamisesta on tehty, täytyy asiasta ilmoittaa kaupparekisteriin. Kaupparekisteriin täytyy tehdä ilmoitus myös päinvastaisesta päätöksestä eli jos kuolinpesä haluaa lopettaa elinkeinotoiminnan kokonaan.

Menehtyneen toiminimiyrittäjän omaisten pitää huolehtia kaikki vainajan toiminimeen liittyvät velvoitteet loppuun. Toisin sanoen yritystoiminnan lopettamispäätöksen kohdalla omaisten tulee poistaa toiminimi ennakkoverotuksen piiristä ja esimerkiksi alv-rekisteristä.

Myös toiminimiyrittäjän veroilmoitus tulee hoitaa pois päiväjärjestyksestä, mutta kuolemasta huolimatta asiaa ei voi kiirehtiä. Veroilmoitukset aukeavat muokattaviksi aina keväisin ja asia tulee hoitaa tuolloin, vaikka liiketoiminta olisikin päättynyt kuoleman takia kesken tilikauden.
Mitä tulee kirjanpitoon, kuolinpesän osakkaat voivat lisätä sinne vainajan puolesta tuloja ja menoja, jotka ovat jääneet kirjaamatta ennen kuolemaa. Kuolinpesän osakkaat kantavat vastuun siitä, että uudet lisätyt tositteet ovat liiketoimintaan liittyviä ja kirjanpitolain mukaisia.

Jos menehtynyt on ollut UKKO Toiminimiyrittäjä, auttaa asiakaspalvelu omaisia kirjanpidon ylläpitämisessä, päättämisessä sekä muissakin asioissa eteenpäin.

”Pyydämme virkatodistusta omaisilta todisteeksi kuolemasta. Virkatodistuksen saatuamme päätämme asiakkaan kirjanpidon ja alv-ilmoituksen sille päivälle, kun hän on menehtynyt. Valmiit raportit lähetämme valtakirjassa valtuutetulle henkilölle tai pesänhoitajalle”, asiakaspalvelusta opastetaan.

Päästäkseen eteenpäin, asiakaspalvelu tarvitsee aina virkatodistuksen lisäksi testamentin tai muun selvityksen kuolinpesän osakkaista. Kuolinpesän osakkaat voivat toimittaa asiakaspalveluun valtakirjan, jossa he valtuuttavat yhden jäsenistään tai jonkun muun hoitamaan kuolinpesän asioita UKKO.fi:n kanssa.

Menehtyneen UKKO Toiminimiyrittäjän kuolinpesälle voidaan myös laatia edesmenneen yrittäjän koko vuoden elinkeinontoiminnan veroilmoitus hintaan 200 euroa + alv 24 %.

“Kun kuolinpesä on hoitanut asiakkuuteen liittyvät keskeneräiset asiat, pyydetään kuolinpesältä lupa päättää asiakkuus ja sulkea asiakastili.”

Pääsääntönä on, että tehdyt työt laskutetaan normaalisti ja kirjanpitovelvollisuus säilyy niin kauan, kun yritystoimintaa ja tapahtumia on. Tehdyn, mutta laskuttamattoman työn osalta kuolinpesän valtuutettu osakas voi luoda laskut kuolinpesän puolesta tai luovuttaa laskutustiedot asiakaspalvelulle, joka auttaa luomalla laskun.

Kuolinpesä saa pankin kautta käyttöoikeuden käyttäjän pankkitiliin, mitä kautta he voivat hoitaa toiminimen maksuliikennettä ja nostaa varoja kuolinpesälle.

Osakeyhtiöyrittäjän kuolemaan kannattaa varautua

Osakeyhtiöyrittäjän kuoleman yllättäessä kysymys on siitä, mitä liiketoiminnalle ja vainajan omistamille osakkeille tapahtuu. Jos mitään ei ole ennalta sovittu, osakkeiden omistus siirtyy suoraan yrittäjän kuolinpesälle.

Nordean yhteysjohtaja Ilari Munck kuitenkin muistuttaa, että äärimmäistä surua elävät perheenjäsenet saattavat olla täysin hukassa sen suhteen, mitä osakkeille pitäisi tehdä.

Perheellä ei välttämättä ole mitään ymmärrystä vainajan yrityksen toiminnasta tai näkemystä yrityksen tulevasta suunnasta. Yrityksen osakkeet ja toive yritystoiminnan jatkamisesta on saatettu testamentilla osoittaa henkilölle, joka ei olekaan kiinnostunut jatkamaan yritystoimintaa. On ollut myös tapauksia, jossa yrityksen omistus on lopulta erinäisten vaiheiden kautta valunut osittain vainajan lapselta tämän aviopuolisolle riitaisassa avioerossa, jos tätä ei ole vainajan testamentissa tai puolison avioehdossa rajattu ulkopuolelle.

Jos vainajan liiketoimintaan liittyvien asioiden setviminen kuolinpesän toimesta kestää, voi koko yrityksen liiketoiminnan jatko vaarantua siinä samalla. Osakeyhtiön mahdolliset muut osakkaat joutuvat odotellessa ahtaalle ja saattavat pahimmassa tapauksessa joutua ajamaan koko yritystoiminnan alas.

”Mihin osakkeiden omistus kuolinpesältä lopulta menee ja mitä siellä on sovittu? Kuolema on jopa uhka koko yrityksen tulevaisuudelle. Yrityksen palkkalistoillakin saattaa olla useita työntekijöitä, joten silloin kuolema vaikuttaakin moneen muuhunkin perheeseen”, Munck havainnollistaa lähtökohtia.

Vielä ikävämmäksi kuvio menee, jos vainaja on rahoittanut yritystään lainoilla, joissa vakuutena on käytetty perheen kotia tai vaikkapa kesämökkiä. Omaisille lankeaa kuoleman myötä maksettavaksi myös perintöverot. Pahimmillaan omaiset voivat joutua myymään omaisuuttaan epäsuotuisassa markkinatilanteessa tai joutua ottamaan lainaa selvitäkseen maksuista.

Voit laskea perintöverojen määrän laskurilla Verohallinnon sivuilla.

Osakassopimus ja henkivakuutus antavat suojaa

Katastrofi on kuitenkin vältettävissä, jos osakeyhtiöyrittäjä tekee tarvittavat järjestelyt yrityksensä ja perheensä turvaksi ollessaan vielä elävien kirjoissa. Munckin mukaan yrittäjän kannattaa laatia osakassopimus, ja sopia siinä lunastusjärjestys muiden osakkaiden kanssa. Lisäksi yrittäjän on mahdollista hankkia henkivakuutus, jolla suojellaan yrittäjän kuoleman sattuessa sekä yritystä että perhettä.

”Henkivakuutuksessa korvaussumman voi jakaa siten, että osa siitä menee yritykselle ja osa omaisille, jotta heidän ei tarvitse huolehtia raha-asioista surun keskellä. Yhden vakuutuksen turvin pystytään siis jakamaan rahasummaa eri tarkoituksiin. On tärkeää, että perhe saa mahdolliset lainat maksettua pois sekä pystyy varautumaan perintöverojen maksuun.”

Henkivakuutuksessa perhe ja yritys saavat rahat käyttöönsä heti kuoleman sattuessa. Yrityksessä päästään siis välittömästi lunastamaan osakkeet ja jatkamaan toimintaa.

Luottavatko yrittäjät liikaa hyvinvointiyhteiskuntaan?

Jokaisen yrittäjän kohdalla arvioidaan tapauskohtaisesti, millainen henkivakuutus on kattavuudessaan riittävä. Arvioon ja hinnoitteluun vaikuttaa yrittäjän ikä ja terveys, yrityksen arvo sekä yrittäjän vastuut, velat ja esimerkiksi perheen lasten lukumäärä. Jos yrittäjä on perheensä pääasiallinen tulonlähde, sitä suositeltavampaa vakuutuksen hankkiminen on.

”Että vakuutuksen voi yrityksen kautta ylipäätään ottaa, tarvitaan työpanos yritykseen. Pelkkä omistaminen tai hallituksen jäsenenä toimiminen ei riitä, vaan pitää olla operatiivisessa toiminnassa mukana.”

Mitä nuorempana yrittäjä lähtee liikkeelle, sitä suotuisamman henkivakuutuksen hän yleensä kykenee itselleen neuvottelemaan. Vakuutuksen korvaussummaa voi aina tilanteen muuttuessa neuvotella korkeammaksi tai alemmaksi.

”Suomessa henkivakuuttamisen taso ei ole samalla tasolla kuin muualla maailmassa. Yrittäjät luottavat ehkä liikaakin siihen apuun, mitä tulee yhteiskunnan puolelta liittyen YEL-eläkevakuutukseen ja sosiaaliturvaan. Ei ole ehkä pysähdytty miettimään omaa tilannetta ja sen mahdollisia aukkoja. Omaa turvaa voi ja usein kannattaakin täydentää vakuutuksilla”, Munck pohtii.

Kuoleman lisäksi yrityksen toiminta saattaa tyssätä vakavaan sairastumiseen tai yrittäjän pysyvään työkyvyttömyyteen. Myös tällaisiin riskeihin sekä osake- että toiminimiyrittäjät voivat varautua vakuutuksilla.

”Uusilla yrittäjillä on usein visioita ja tohinaa siitä, että nyt perustetaan firma ja lähdetään tekemään kauppaa. Pankin tehtävä on käydä yritystoimintaan liittyvät riskit läpi ja muistuttaa kaveruksille, että sopikaa näistäkin asioista etukäteen. Se on pankinkin intressi rahoittajamielessä.”

Lue myös

Yrittäjän ja kevytyrittäjän työttömyysturva käytännössä vuonna 2022

Kevytyrittäjän sosiaaliturvaopas

Yrittäjän vakuutukset – Mitä ovat yrittäjän pakolliset vakuutukset?