Kuumin trendi sitten startup-boomin! Milloin coworking-tiloista tuli juttu?
Termeihin coworking, yhteistyötila ja toimistohotelli törmää nyt jatkuvasti – kyseessä on pitkään nousussa ollut trendi, joka tuo yhteen ammattilaiset kaikilta aloilta, fyysisesti.
Tyylikkäästi sisustettuja, kompaktisti suunniteltuja ja verkostoitumisen trendissä kylpeviä coworking, eli yhteistyötiloja, avataan nyt huimaa vauhtia ympäri Suomen suuria ja pienempiäkin kaupunkeja.
Kyseessä onkin ehkä yksi työelämän kuumimmista trendeistä sitten startup-boomin – kerrassaan ihanaa!
Kaikki tiivistyy yrittäjämäiseen työntekoon, joka sekin sykkii nyt voimakkaampana kuin koskaan – niin uusia tiloja käynnistävissä pioneereissa kuin kyseisiä tiloja myöhemmin käyttävissä. Kaikki tahtovat oman osansa muuttuvan työelämän vapauden tunteesta ja kenties isointa osaa coworking-tilojen kuluttajista edustaakin juuri joukko koko- tai osa-aikaisesti itsensä työllistäviä.
Työnteon tapojen muuttuminen ei kuitenkaan sinänsä ole mikään uutinen. Mekin UKKO.fi:llä paitsi kirjoitamme aiheesta jatkuvalla sykkeellä, myös ajamme itse muutosta sen kärkijoukoissa. Kevytyrittäjien määrä Suomessa on jo yli 100 000, mikä tarkoittaa, että luku on siis viisinkertaistunut vuodesta 2013.
Niinpä kysymyksen ”miksi coworking-tiloista tuli juttu” sijaan asettelu voisikin ehkä olla ”miksi coworking-tiloista tuli juttu vasta nyt”.
Uusi ilmiö vai uudet vaatteet?
Onko coworking uusi itsensä työllistäjien määrän ohella kasvua saavuttanut ilmiö vai onko kyseessä kuitenkin vain uudet vaatteet saanut vanha aate? Siis vanha asia, mutta uusi termi. Hyvä kysymys!
Päätimme kaivautua ilmiön historiaan ja tämän saimme selville:
Rooman imperiumi
Kyllä, pureuduimme todellakin historiaan. Jonkin logiikan mukaan coworking-aatteen voisi nimittäin katsoa alkaneen kirjastoista, joista ensimmäinen perustettiin Rooman imperiumin ajalla Asinius Pollion toimesta.
Kyseessä oli julkinen tila, jonne kansa saattoi kerääntyä työstämään omia ajatuksiaan joko yhdessä tai omassa rauhassa. Ajatus toden totta muistuttaa läheisesti nykyisiä coworking-tiloja, joskin popcorn-konetta, hanasta valutettavaa kuplavettä tai päiväunihuonetta Pollio ei tietääksemme kuitenkaan kirjastoissaan tarjoillut.
Tänä päivänä ne ovat kuitenkin suola, joka saa diginomadit liikuteltua fyysisesti saman katon alle.
Yhteisöllisyys, verkostoituminen samanhenkisten kanssa ja keskeinen sijainti tuntuvat olevan nykyisten coworking-tilojen suurinta antia käyttäjilleen.
C-base eli Berliinin hackerspace
Samanhenkisyys ja verkostoituminen olivat motiiveina myös kultavuonna 1995, jolloin 17 tietokoneharrastajaa perusti Berliiniin C-base-nimisen hakkeriyhteisön. Toisin kuin voisi äkkiä päätellä C-base ei suoranaisesti tarjonnut tiloja ”hakkerointiin” negatiivisessa mielessä, vaan se mahdollisti fyysisen tilan samanmielisille unelmiensa tavoittelijoille.
Niinpä C-basen katsotaankin olevan jonkinlainen alku nykyisten kaltaisille kollektiiveille, jotka mahdollistavat samaa.
Coworking-tilojen arvot heijastelevat työelämän muutoksia: vapaus, joustavuus ja kokeilukulttuuri ovat työtä tekevien mielestä enenevässä määrin tärkeitä arvoja.
Yhdessä, samanvertaisina
Vuonna 1999 amerikkalainen pelisuunnittelija ja hauskuusteoreetikko Bernard DeKoven heitti kertomusten mukaan viimein ilmoille termin coworking. Hänen tarkoituksenaan ei kuitenkaan ollut sanoittaa ajatusta ”samassa tilassa, mutta erikseen työskentelystä” vaan ennemminkin ”yhdessä ja samanvertaisina”.
Huomioitavaa coworking-trendissä tänäpäivänä onkin yhteisöllisyyden kokemus juuri tilan, ei niinkään konkreettisen yhteistyön kautta.
DeKoven pyrki laskemaan suunnitteluun liittyviä hierarkisia rajoja ja fasilitoida yhteisöllistä työskentelyä ihmisten ja tietokoneiden välillä. Vaikka ei suoraan verrattavissa tämän päivän coworking-ajatukseen, itää sama yhteisöllisyyden ihannointi DeKoveninkin ajatuksissa.
Google sen kertoo
Vuonna 2007 sana coworking trendasi vihdoin Googlessa. Myös virallinen Wikipedia sivu aiheesta ilmaantui – viimeistään nyt coworking oli siis ilmiö. Ja kasvava sellainen!
Legendan mukaan termin ”coworking” hakuvolyymi kuusinkertaistui suhteessa muihin hakuihin.
Suomessa coworking on kokenut todellisen ryminällä rantautumisen viime vuosina. Tämä ei ole ihme, sillä kuten tekstin alussa totesimme, on itsensä työllistäjien määrä sekin kovassa kasvussa – käytettävissä oleva yhteinen työtila voi olla monelle itsensä työllistäjälle tärkeä tukipilari muuten itsenäiseen työhön.
Tiesitkö?
UKKO.fi-kevytyrittäjänä saat Village Worksin coworking-jäsenyyden -30 % alennuksella. Edun löydät rekisteröityneenä käyttäjänä suoraan hallintapaneelisi edut-osiosta.
”Village Works mahdollisti minulle fyysisen toimiston, mutta ennen kaikkea se antoi minulle työyhteisön. Yksin työtä puurtavalle mikään ei ole arvokkaampaa kuin sosiaaliset arkipäiväiset tilanteet, lounastreffit ja kuulumisen vaihdokset pitkin työpäivää. Village Workisista löytyy monen eri asiantuntijan tiivis yhteisö – verkosto, josta olen löytänyt apua useampaan kinkkiseen pulmaani.”
– Oona Ikonen, Aava & Bang Oy
Kirjoittaja Saara Teirivaara tuottaa sanoja, kuvia ja tarpeen tullen melkeinpä mitä tahansa muuta jota markkinoinnin maailmassa saattaa tarvita. Erityisen lähellä tämän some-Picasson sydäntä ovat Instagram, lämmin sää, valkoiset tennarit ja kaikki visuaaliset asiat.