Arvioitu lukuaika: 2 minuuttia

Lisätienesteistä on moneksi

kukkaro

Työelämä on erityisesti tällä vuosituhannella sirpaloitunut. Työsuhteet ovat osa-aikaisia ja määräaikaisia, työt tehdään projekteina ja yhä useampi tienaa rahaa erilaisilla sivutöillä. Lisätienestejä hankitaan varsinaisen ammatin kanssa yhtä aikaa joko samalta alalta tai esimerkiksi harrastuksen parista.

Joku tienaa reissurahaa kirjoittamalla blogia, yksi tekee keikkaa esiintyjänä tai joulupukkina, toinen valokuvaa tai ohjaa jumppia. Jotkut taas hyödyntävät omaa osaamistaan tekemällä konsulttitöitä oman päivätyönsä ohella. Parhaassa tapauksessa harrastuksesta alkanut lisätienestien hankkiminen työllistääkin jonakin päivänä täysipäiväisesti.

Lisätöitä, keikkatöitä, sivutöitä, tuloja harrastuksesta?

Lisätienestien hankkimiseen on monia motiiveja. Yksi syy voi olla niin suuri intohimo työhön (tai harrastukseen), että sen parissa työskentely ei edes tunnu työltä. Jotkut taas saattavat kaivata tekemistä, täytettä päivään; työn tekeminen tuntuu mielekkäämmältä kuin olla tekemättä mitään. Nykyisessä taloustilanteessa myös mahdollisuus parempiin tuloihin on yksi syy tehdä keikkatöitä.

Keikkatöitä lisätienestien toivossa tekevät sekä opiskelijat, työssä käyvät, työttömät että eläkeläiset. Pitkän kokemuksen omaavat voivat haluta tehdä satunnaisia tuurauskeikkoja pitääkseen yllä ammattitaitoaan ja opiskelijat joko kartuttavat opiskelemansa alan kokemusta tai yksinkertaisesti tienaavat hieman lisärahaa opintotuen oheen.

Asiantuntija-asemassa toimivilta saatetaan usein kysyä apua erilaisiin projekteihin. Satunnaisia keikkoja on hyvä laskuttaa laskutuspalvelun kautta, sillä oman yrityksen perustaminen ei tällaisessa tilanteessa ole usein kovinkaan kannattavaa. Laskutuspalvelua käyttämällä lisätienestejä ansaitsevan ei tarvitse käyttää aikaa byrokratiaan vaan voi keskittyä varsinaisen työn tekemiseen.

Oman harrastuksen muuttaminen sivutyöksi on myös hyvin yleinen tapa aloittaa lisätienestien saaminen. Joukkueiden tai seurojen valmentajiksi päätyvät usein pitkään urheiluseuroissa toimineet; yleensä ainakin jollakin tasolla valmentajille maksetaan pientä korvausta heidän seuran vuoksi käyttämästään ajasta. Liikunta- ja terveysalan suosion kasvaessa myös personal trainerit, ravintovalmentajat ja ryhmäliikuntaohjaajat ovat entistä useammin entisiä tai nykyisiä himoliikkujia, jotka saavat harrastuksesta alkaneesta työstään rahallista korvausta.

Kuvassa kevytyrittäjän tekemä käsityökorvispari

Ideasta yritykseksi

Usein hyvät ideat syntyvät sattumalta. Vuoden verran käyttäjänämme olleelle Michaelalle kävi juuri näin:

-Tein itselleni korvakorut skumppakorkeista ja laitoin niistä kuvan Instagramiin. Moni kaveri innostui niistä, Michaela muistelee yrittäjäuran alkua.

Michaela päättikin, että hän perustaa yrityksen korvakorujen myynti varten. Nyt Michaelalla on kommandiittiyhtiö, jonka kautta hän tekee töitä myös freelancer-toimittajana ja kääntäjänä. Lisäksi hän on palkkatöissä Ylellä. Nuori nainen on siis sekä yrittäjä että työntekijä; vastaavanlaiset itsensä työllistämistä ja palkkatyötä sekoittavat yhdistelmät ovatkin viimeisten vuosien aikana yleistyneet huomattavasti.

Laskutuspalvelu yksi tie yrittäjyyteen

Sivutoiminen yrittäjyys vähentää sekä palkansaajan että yrityksen perustamista suunnittelevan taloudellista riskiä. Lisäansiot turvaavat taloutta ja pienimuotoisesti muiden töiden ohessa aloitettu yrittäjyys on hyvä tapa kasvattaa asiakaskuntaa ja testata liikeideaa. Täysipäiväiseksi yrittäjäksi ryhtyessä kannattaa kuitenkin muistaa arvioida syntyvät kulut ja liikevaihto realistisesti, jotta rahaa jää myös omaan palkkaan.

Laskutuspalvelun käyttö ja sivutoiminen yrittäjyys ovatkin oivia tapoja opetella yrittäjyyttä ja totutella yrittäjämäiseen asenteeseen ja elämäntapaan. Laskutuspalvelun kautta toimimalla käynnistetty yrittäjämäinen ura voi onnistuessaan jatkua täysipäiväisenä yrittäjänä myöhemmin.

Me UKKO.fi:ssä haluamme kannustaa yrittäjyyteen ja monet käyttäjämme ovatkin siirtyneet kevytyrittäjistä yrittäjiksi. Käy lukemassa yrittäjiksi alkaneiden käyttäjiemme tarinoita täältä!

Kirjoittaja
Piia Peiponen
Piia on viestinnästä innostuva somenautiskelija ja lempeä kieliniuho, jota kiinnostavat muuttuva työ ja työelämä. Inspiraation lähteinä kirjoituksiin ja elämään toimivat ilmiöt ja ihmiset.

 

Muita artikkeleita aiheesta Työelämä:

  • Työelämä Hyödynnä sosiaalinen etäisyys – kokosimme vinkit itsensätyöllistäjille!

    Nämä erikoiset ajat tuovat monelle huolta ja stressiä. Käynnissä oleva poikkeustila ja sen seuraukset – karanteeni ja sosiaalinen etäisyys – ovat sysänneet arkielämämme uuteen asentoon. Tämä hiljainen kausi kannattaa kuitenkin kääntää itselle mahdollisimman hyödylliseksi. Kokosimme tähän artikkeliin vinkkejä itsensätyöllistäjille, jotka miettivät, kuinka oman toiminnan saisi kannattamaan sosiaalisen etäisyyden aikana – ja sen jälkeenkin. Elämme varsin erikoista kevättä: suurin osa lähiaikojen…

    Lue lisää
  • Työelämä Vaivaavatko kivut kotitoimistolla? Tee nämä pienet lisäykset etätyöpäiviisi, niin jumit helpottuvat!

    Teetkö etätöitä kotoa käsin ja jumit vaivaavat? Kerromme tässä artikkelissa muutaman helpon vinkin ja tavan, joilla huolehdit hyvinvoinnistasi, liikkuvuudestasi ja työergonomiastasi pitkin työpäivää! Artikkelin lopusta löydät myös vinkkejä helppoon ja nopeaan taukojumppaan. Hyvästä työergonomiasta huolehtiminen on tärkeää, teet sitten liikkuvaa tai ruumiillisesti raskasta työtä tai istut kaikki päivät toimistolla. Ergonomian ylläpito pääsee kuitenkin helposti unohtumaan töihin uppoutuessa; etenkin osan etätyöläisistä…

    Lue lisää
  • Työelämä Säästäminen tuo vakautta ja vapautta – suomalaiset eivät ole kovin ahkeria säästäjiä

    Tutkimusten ja kyselyiden mukaan suomalaiset eivät säästä yhtään enemmän kuin aiemmin – oikeastaan päinvastoin. Matalat korot ja luotto omaan talouteen ovat saaneet suomalaisten entisestäänkin vähäisen säästämisinnostuksen laantumaan. Noin puolet suomalaisista laittaa rahaa säästöön joka kuukausi. Tämä ei kuulosta kovin suurelta määrältä, kun miettii viime aikoina erityisesti naisten säästämisestä tehtyjen lehtijuttujen ja medianostojen määrää. Säästämisestä siis kyllä puhutaan. Suomalaistalouksien säästäminen on laskenut…

    Lue lisää