Kun yrittäjä ei jaksa – näin voit välttää työuupumuksen

Suurin osa meistä kohtaa elämämme aikana työrintamalla erilaisia haasteita. Myös itsensätyöllistäjillä voi tulla vastaan hankalia ja stressaavia tilanteita, ja pitkään jatkuvina nämä voivat aiheuttaa uupumusta. Tässä artikkelissa kerromme, kuinka työuupumuksen välttäminen onnistuu, ja kuinka sen oireisiin voi saada apua.

Burnout eli työuupumus on stressin laukaisema tila. jossa työkyky on heikentynyt tai mennyt kokonaan. Kyseessä on mielenterveysongelma, vaikka Kela ei pidäkään sitä perusteena sairauslomalle. Moni työuupunut saakin masennus-diagnoosin.

Burnoutista kärsivät sekä työntekijät, johtajat että yrittäjät, joskin sen syyt eroavat tilanteesta riippuen. Koko väestöstä noin neljännes kärsii työuupumuksesta ainakin jossain vaiheessa uraansa. Vakavasta uupumuksesta kärsii muutama prosentti.

Työuupumuksen oireet

Työuupumus ilmenee ensin väsymyksenä, josta ei toivu tavallisella levolla. Yksilöt reagoivat eri tavoin, joten läheisten voi olla vaikea tietää, milloin kyseessä on burnout tai vain yksittäinen huonosti nukuttu yö.

Kohtuullinen määrä stressiä kuuluu ihmisen normaaliin elämään. Se luo ja ylläpitää sisäistä motivaatiota, jonka avulla selviydymme arjen askareista. Pieni stressi saa aikaan hyvän vireystilan.

Ongelmaksi stressi muodostuu, kun se on jatkuvaa tai toistuvaa.

Myös satunnainen ankara stressi voi laukaista sairauksia laskemalla kehon vastustuskykyä. Varsinaisessa työuupumuksessa väsymys muuttuu vähitellen kyynisyydeksi itseä ja työtä kohtaan. Lopulta itsetunto työntekijänä ja alansa taitajana hapertuu ja murtuu.

Työuupumus on yksinäinen kokemus, johon helposti vajoaa syvemmälle. Tulevat tehtävät muuttuvat raskaiksi ja pelottaviksi. Ajatukset kiertyvät niiden ympärille. Muu maailma menettää merkitystään.

Miksi niin moni uupuu?

Stressi on alun perin reaktiotapa elinolosuhteisiin, jossa kuolemanvaara oli likeisesti läsnä. Ihmisen lajihistoriassa nykyisen kaltainen työelämä on uusi ilmiö, ja siksi tulkitsemme sen ilmiöitä väärin.

Asiakkaan kielteiseen sähköpostiviestiin voi kehomme reagoida kuin näköpiiriimme olisi ilmestynyt leijona. Stressitila menee leijonan kohtaamisessa kuitenkin ohitse, kun taistelemme tai pakenemme; sähköpostistressi voi sen sijaan jäädä purkautumatta.

Stressi ei liity perimmiltään niinkään työn suureen määrään, vaan turvattomuuden kokemukseen. Työntekijän stressi liittyy usein työpaikan – ison organisaation – arvaamattomuuteen yksittäisen työntekijän näkökulmasta. Hallinnan tunnetta ei ole.

Yrittäjällä hallinnan tunnetta voi olla enemmän, mutta sosiaalista tukea ei sen sijaan ole välttämättä yhtä paljon kuin palkkatyöläisellä. Yrittäjällä on omat uhkansa: riittävätkö työt, jos en ota kaikkea tarjolla olevaa? Jospa verottaja yllättää? Entä jos tulee lama, konkurssi ja häpeä? Suomalaisessa yhteiskunnassa elämämme on biologisesti turvattua. Emme tätä kuitenkaan usko.

Työstä haluaa – tulojen lisäksi – myös merkitystä elämäänsä, palautetta ja arvojensa toteutumista. Jos nämä eivät toteudu, työ väsyttää paljon enemmän.

Erityisen alttiita uupumaan työssä ovat ahkerat, kunnollliset ihmiset, joille työ ja menestys ovat erityisen tärkeitä. Taustalla on usein korostunutta näyttämisen halua. Sen sijaan henkilöt, joille ihmissuhteet, harrastukset ja muu elämä ovat työtä tarkeämpiä, eivät hevin uuvu, vaikka ahkeroisivatkin.

Huoli toimeentulosta aiheuttaa uupumusta

Kevytyrittäjä tai yrittäjä on oman työnsä herra niin hyvässä kuin pahassakin – yrittäjät usein vielä omalla rahallaan ja omaisuudellaan. Moni yrittäjä kokee toisinaan työkykyyn vaikuttavaa stressiä.

Tutkimusten mukaan yli puolet yrittäjistä kokee taakkansa liian raskaaksi ja lähes joka kymmenennellä tämä kokemus on jatkuva.

Eniten stressiä aiheuttaa toimeentulo. Reilu neljännes ei yksinkertaisesti saa tarpeeksi rahaa elämiseen. Huoli voi alkaa pikkuhiljaa hallita elämää. Lisäksi Suomessa elää edelleen vahvana ajatus siitä, että yrittäjän nyt vain kuuluu kestää tavallista enemmän stressiä, kun kerran itse päätti yrittäjäksi alkaa.

Freelancerit

Freelancerilla on usein epäsäännölliset työajat. Hän voi painaa töissä yömyöhään asti monta päivää putkeen ja sitten odotella pari päivää, että töitä taas ilmaantuu.

Tällainen järjestely suo paljon vapauksia, mutta ongelmat on samoja kuin yrittäjilläkin. Huoli toimeentulosta kalvaa jatkuvasti taustalla ja syö työkykyä hitaasti, mutta varmasti.

Mistä apua?

Ensiksi kannattaa tarkastella tilannettaan ja huoliaan mahdollisimman realistisesti. Paperille voi tehdä listan tehtävistä töistä ja huolenaiheista; asiat näyttävät paperilla hallittavilta. Illalla tehty huolilista, jossa lukee miten ja milloin asiaan palataan, auttaa nukkumaan rauhassa. Suurempi kysymys on omien asenteiden tarkastelu.

Nukkuminen, ruoka, liikunta ja rentoutuminen ovat seikkoja, joista tulee pitää hyvää huolta.

Kun nämä taustatekijät ovat kunnossa, pystyt paremmin selviytymään satunnaisista intensiivisemmistä päivistä. Palaudut niistä myös huomattavasti nopeammin! Ellei niistä huolehdi, kaikki käy nopeasti hyvin hankalaksi.

Voi erehtyä ajattelemaan, “nyt on niin vaikea tilanne…pitää miettiä terveysasioita, kunhan ehtii…”, vaikka asia on toisin päin. Jos nukkuminen muuttuu ahdistavaksi ja työlääksi, on jo kiire tarkastella tilannetta laajemmin.

Työuupumukseen kannattaa puuttua nopeasti. Yrittäjänä tai kevytyrittäjänä toimivaa lähimmäistä voi pyytää käymään terveystarkastuksessa, jos tämän selviytyminen huolestuttaa. Yksityisyrittäjillä ei usein ole perinteistä työterveydenhuoltoa, sillä siitä säästetään.

Työterveyspalveluita tarjoavat yritykset ovat nyt räätälöineet erilaisia palvelupaketteja nimenomaan pienille ja keskisuurille yrityksille. Paketeissa kiinnitetään fyysisen työkunnon ohella huomiota myös työssä jaksamiseen ja työuupumuksen ehkäisyyn.

Apua voi löytyä myös omista verkostoista. Kannattaa kääntyä samassa tilanteessa olevien paikallisten yrittäjien ja kevytyrittäjien puoleen. Kokemuksia jakamalla voi löytyä sopiva apu nopeasti.

Kuuluminen löyhäänkin yhteisöön auttaa jo paljon. Tähän ovat havahtuneet jo lähes kaikki yrittäjien ja freelancerien etujärjestöt, jotka muun muassa seuraavat säännöllisesti kyselyillä, miten jäsenyrittäjät voivat ja millaiseksi he kokevat työnsä olosuhteet.

Nuoret, alle 30-vuotiaat yrittäjät voivat myös kääntyä Ohjaamoiden pariin. Ne ovat noin 70 eri paikkakunnalla toimivia paikkoja, joista saa apua niin työhön, opiskeluun kuin arjen ongelmatilanteisiin. Nuorelle tarjotaan samasta paikasta kaikki mahdolliset palvelut tai ainakin tieto siitä, mihin seuraavaksi kannattaa suunnata.

Ohjaamoiden ilmapiiri on rento ja siellä voi jutella kahvikupin äärellä uraohjaajan kanssa siitä, miten työssään jaksaa!

Perhe ja ystävät ovat myös arvokas apu työuupumuksen hoitoon varsinkin sen alkuvaiheessa. Lähipiirissä voidaan nostaa yrittäjän hyvinvointi esiin avoimesti ja löytää apuja jaksamiseen.

Perheenjäsenen uupuminen on aina myös koko perheen jaksamista koetteleva asia. Itse yrittäjän lisäksi on siis kiinnitettävä huomiota siihen, miten koko perhe jaksaa – varsinkin, jos yksityisyrittäjä on perheen pääasiallinen elättäjä.

Vältä burnout!

Loppuunpalaminen on parempi ehkäistä ennalta kuin hoitaa jälkikäteen. Jälkeenpäin hoidettaessa kulutkin ovat suuremmat.

Täyspäiväisen yrittäjän suureen huoleen, eli toimeentulonsa turvaamiseen, voi etsiä ratkaisua niin henkilötasolla, kuin poliittisten päätöstenkin puitteissa. Mieti, voitko laittaa kuukaudessa pieniä määriä rahaa syrjään pahan päivän varalle. Kannattaa mieluiten käyttää eri tiliä, jotta kiusaus ei käy liian suureksi. Politiikassa yrittäjien toimeentulo ja sen muutokset tulee pitää esillä ja tuoda omat mielipiteensä rohkeasti julki päättäjille.

Freelancerilla ja usein myös kevytyrittäjällä on paljon vapauksia työtä tehdessään. Se edellyttää vahvaa itsensä johtamista. Varsinkin etätyötä tehdessä on syytä pitää työ ja vapaa-aika selvästi erillään. Omassa työtilassa – mielellään kodin ulkopuolella – työskenteleminen auttaa sinua rentoutumaan kotonasi. Esimerkiksi kirjastoissa on paljon ilmaisia työskentelytiloja. Kohtuullisen viihtyisä ja ylimääräisistä stressitekijöistä vapaa työympäristö lisää työn tuottavuutta.

Suhtaudu itseesi hyväksyvästi ja rakenna itsellesi sosiaalinen tukiverkko mukavista kollegoista. Pidä arki rytmisenä ja mahdollisimman säännöllisenä. Panosta harrastuksiin ja ihmissuhteisiin.

Niin yrittäminen on ilo.

Kirjoittaja Aku Kopakkala psykologi. Hän on töissä Mielipalvelut Oy:ssä joka auttaa mm. seuraavissa asioissa: Masennus ja Ahdistus. Aku on julkaissut myös kirjat "Masennus", "Masennus – suuri serotoniinihuijaus" sekä "Porukka, jengi, tiimi – ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen".

Lue myös

Sankariyrittäjä ei ole Supermies tai Ihmenainen – hyvinvointi on yrittäjän salainen ase

Somen parhaat yrittäjäyhteisöt – mikä porukka sopii juuri sinulle?

Mitä vaaditaan tehokkaaseen palaveriin? Fasilitaattori Henna Karjalainen jakoi oppinsa hyvään kokoukseen