Kevytyrittäjyys on huijausta ja tulee kalliiksi! – Pureuduimme mediassa esitettyihin yleistettyihin väittämiin ja oikaisimme ne selkokielellä
Kevytyrittäjyys on verrattain uusi itsensä työllistämisen muoto. Ehkä uutuutensa vuoksi kevytyrittäjyys aiheuttaa vielä pohdintaa ja mediakin tarttuu tasaisesti kevytyrittäjien rooleihin, oikeuksiin ja velvollisuuksiin.
Kevytyrittäjyydestä kuulee vielä toisinaan jos minkälaisia väittämiä. Kirjoitimme aiemmin sosiaalisessa mediassa liikkuvista väitteistä ja urbaaneista legendoista kevytyrittäjyyteen liittyen. Joskus kyse on väärinymmärryksestä, joskus taas keskustelun osapuolet eivät ole selvillä siitä, miten kevytyrittäjyys oikeastaan toimii. Valitettavasti törmäämme silloin tällöin myös siihen, että itse kevytyrittäjinä toimivat eivät ole perillä kevytyrittäjyyden tärkeimmistä ominaispiirteistä.
Teemme UKKO.fillä koko ajan töitä sen eteen, että kevytyrittäjyys olisi tutumpaa yhä useammalle ja että etenkin työntekijät ja toimeksiantajat tietäisivät, miten kevytyrittäjyys toimii. Tähän artikkeliin keräsimme mediasta bongaamiamme väitteitä kevytyrittäjyydestä, jotka eivät osuneet aivan oikeaan.
Mitä kevytyrittäjyys oikeastaan on?
Kevytyrittäjä työskentelee yrittäjämäisesti ilman omaa yritystä. Voit kokeilla liikeideaasi ilman sitoutumuksia tai säännöllisiä kuluja.”Kevytyrittäjät ovat yhteiskunnan turvaverkon ulkopuolella”
Kaleva kirjoitti vuoden 2021 joulukuussa näin: Oululaisnuoria höynäytettiin ryhtymään maalaustöihin kevytyrittäjinä – Rakennusliiton toimitsija: ”Olemme huolissamme, he ovat täysin yhteiskunnan turvaverkon ulkopuolella”. (Kaleva 20.11.2021)
Ovatko kevytyrittäjät oikeasti yhteiskunnan turvaverkon ulkopuolella? Ei heidän ainakaan kuuluisi olla. Kevytyrittäjällä on toisaalta hiukan palkansaajaa isompi vastuu oman sosiaaliturvansa järjestämisestä, sillä hänen tulee itse huolehtia esimerkiksi YEL-vakuutuksestaan, jonka perusteella määräytyvät päätoimiselle kevytyrittäjälle esimerkiksi työttömyysturvan ja päivärahojen suuruudet. Esimerkiksi UKKO.fin asiakaspalvelu kuitenkin neuvoo mielellään kevytyrittäjiä YEL- ja sosiaaliturva-asioissa, joten yksin näiden asioiden kanssa ei tarvitse jäädä.
Tietyillä aloilla kevytyrittäjyys on vakiintunut työnteon tavaksi ja joskus käy niinkin, ettei työntekijälle avata riittävän selkeästi sitä, ettei hän ole palkkasuhteessa vaan toimii kevytyrittäjänä ja on näin vastuussa oman sosiaaliturvansa riittävyyden tarkistamisesta. Erityisesti nuorelle tai ulkomaiselle työntekijälle, jolle suomalainen järjestelmä on vielä uusi, järjestely voi pahimmassa tapauksessa jäädä epäselväksi. Tästä syystä pyrimmekin auttamaan uusia kevytyrittäjiä esimerkiksi Yrittäjyyskoulun artikkelein, joissa yrittäjyyden eri aiheita avataan selkeästi ja helposti omaksuttavassa muodossa.
Kevytyrittäjyyden, kuten muunkin yrittäjyyden tulisi aina olla vapaaehtoista ja tuoda yrittäjälle vapautta ja merkitystä elämään – ei tiputtaa turvaverkkojen ulkopuolelle. Täältä voit lukea kattavan tietopakettimme itsenäisen yrittäjän sosiaaliturvasta. Olemme laatineet myös Suomeen vasta saapuneille tuleville itsensä työllistäjille englanninkielisen oppaan yrittäjyyden aloittamisesta Suomessa.
Vuoden 2021 marraskuun lopulla Kalevassa julkaistu artikkeli sai aikaan pitkän keskustelun lehden yleisönosastolla. Keskustelussa esiin nostettiin monta tärkeää epäkohtaa tämän päivän työelämästä. Nämä epäkohdat, kuten nuorten hyväksikäyttö työelämässä tai vapaaehtoistyön ja palkkatyön sekoittuminen toisiinsa, eivät kuitenkaan liittyneet kaikki kevytyrittäjyyteen.
“Kevytyrittäjyys on kallista”
”Moni voisi ihan hyvin perustaa oman toiminimen, tehdä samaa ja saada isomman osuuden rahasta itselleen.” (Me naiset 29.12.2020)
Väite siitä, että kevytyrittäjyys on kallista, on toistunut viime vuosina mediassa useammankin kerran. Me Naiset ei ole ainoa taho, joka on nostanut aiheen esiin. Myös YLEn A-studiossa ruodittiin syksyllä 2021 aihetta ja me haastattelimmekin A-studiossa puhunutta asiakastamme Marja-Liisaa, joka oli tulojen kasvaessa vaihtanut kevytyrittäjyyden toiminimiyrittäjyyteen.
Väite kevytyrittäjyyden kalliiksi tulemista on kuitenkin vahvasti sidoksissa laskutettaviin summiin ja yrittäjyyden säännöllisyyteen. Jos laskutettavat summat ovat kohtuullisen suuria tai yrittäjyys on hyvin säännöllistä, voi oma toiminimi olla kevytyrittäjyyttä edullisempi tapa työllistää itsensä.
Jos tulot taas ovat epäsäännölliset, voi oma Y-tunnus tulla kevytyrittäjyyttä kalliimmaksi. Y-tunnuksellisena yrittäjänä on hoidettavana enemmän velvoitteita kuin kevytyrittäjänä: esimerkiksi kirjanpito ja viranomaisilmoitukset. Nämä velvoitteet pitää hoitaa, oli toimintaa tai ei. Jos kirjanpito ei kuulu omaan osaamisalueen, sen ulkoistaminen maksaa. Näistä Y-tunnuksellisen yrittäjän velvoitteista kertyy helposti myös säännöllisiä kuluja.
Lisäksi toiminimiyrittäjän tulee huolehtia omat vakuutuksensa kuntoon itse – kevytyrittäjällä taas UKKO-turva sisältää yrittäjän vakuutusturvan esimerkiksi työtapaturman varalle automaattisesti ja vakuutus on voimassa jokaisessa UKKO-palvelun kautta laskutetussa työkeikassa.
Nyt muuten myös UKKO Toiminimi -palvelussa on mahdollista aktivoida UKKO-turva. Lue lisää täältä.
Yksiselitteistä vastausta siihen, onko kevytyrittäjyys vai toiminimiyrittäjyys edullisempaa, on mahdoton antaa, sillä kustannukset riippuvat aina siitä, minkä verran yrittäjällä on laskutettavaa, millä toimialalla hän toimii ja esimerkiksi millaisia vakuutuksia tarvitsee. Sekin vaikuttaa, onko yrittäjällä paljon hankintoja – verovähennyksistä voi hyötyä enemmän, jos toimii omalla Y-tunnuksella, mutta pieniä tulonhankintamenoja voi ilmoittaa kevytyrittäjänä myös henkilökohtaisella veroilmoituksella.
Kevytyrittäjyyden ja toiminimiyrittäjyyden kulut
YLEn jutussa oli esitettynä myös graafisessa muodossa kevytyrittäjän ja toiminimiyrittäjän laskutuksen kulurakennetta. Laskelmasta on kuitenkin unohtunut pari käytännön asiaa.
Ensinnäkin toiminimiyrittäjän kuluissa ei näy lainkaan vakuutusmaksuja ja kirjanpitokuluja. Voihan toki olla, että yrittäjä tekee kirjanpidon itse, mutta sekin yrittäjän kannattaisi laskea omaan työaikaansa, sillä hallinnollisten asioiden pyörittely on usein pois yrittäjän tuottavasta työajasta. Suurin osa yrittäjistä kuitenkin ulkoistaa kirjanpidon ja sen hinta voi olla vuositasolla parista sadasta eurosta reiluun tuhanteen euroon.
Toinen juttu, joka laskelmassa oli hiukan harhaanjohtava, oli arvonlisäveron merkintä. Toiminimiyrittäjän kohdalla oli laskettu, että yrittäjä saisi asiakkailtaan keräämänsä ja verottajalle tilittämänsä arvonlisäveron alarajahuojennuksena takaisin vuoden lopuksi. Kuitenkin esimerkin yrittäjän vuosilaskutus ylitti 30 000 euroa, jolloin hän ei olisi oikeutettu alarajahuojennukseen.
Pohdituttaako toiminimiyrittäjyys?
Toiminimiyrittäjänä voit hyödyntää yrittäjän veroetuja ja toimia myös luvanvaraisella toimialalla.Vastaavasti kevytyrittäjän kohdalla ALV oli laskettu yrittäjän kuluksi, jollainen sen ei tulisi olla. Tarjoamme kevytyrittäjäasiakkaillemme esimerkiksi kattavan hinnoitteluoppaan sekä tarvittaessa henkilökohtaisia neuvoja oman työn hinnoitteluun, jotta esimerkiksi arvonlisävero tulee otettua huomioon jo työtä hinnoitellessa. Lähtökohtaisesti yrittäjän kannattaa ennakoida esimerkiksi tulo- ja arvonlisävero ja laskea ne mukaan hinnoitteluunsa ennen toimeksiantosopimuksen tekemistä.
Kevytyrittäjyys ja harmaa talous
“Laskutuspalveluihin liittyy myös harmaan talouden riskejä. Verottajan harmaan talouden selvitysyksikkö on aikaisemmin julkaissut selvityksen(siirryt toiseen palveluun) laskutuspalveluista ja niiden käyttäjistä. Selvityksessä todetaan, että “suurimpina laskutuspalveluiden käyttäjiin liittyvänä harmaan talouden riskinä on, että joka kymmenennellä heistä oli ulosottovelkaa ja 75 käyttäjää oli liiketoimintakiellossa.” (YLE, 1.9.2021)
YLEn A-studion kyljessä ilmestyneessä artikkelissa viitattiin myös kevytyrittäjyyden ja harmaan talouden yhteyksiin. Kevytyrittäjyys ei oikeastaan sinänsä mahdollista lainkaan harmaata taloutta: kevytyrittäjänä laskuttava ulkoistaa verojen ja muiden maksujen hoitamisen laskutuspalvelulle eli käytännössä UKKO.fi huolehtii, että jokaisesta työkeikasta maksetaan kaikki verot ja lakisääteiset maksut täsmälleen oikein.
UKKO on tilittänyt toimintansa aikana verottajalle noin 160 miljoonaa euroa tulo- ja arvonlisäveroa kevytyrittäjiensä puolesta.
Aiemmat maksuvaikeudet, nuoruuden hölmöilyt tai muut hankaluudet yrittäjyydessä ovat voineet tehdä Y-tunnuksellisen yrittäjyyden joillekin kevytyrittäjille mahdottomaksi. Meidän mielestämme kuitenkin jokainen ansaitsee uuden mahdollisuuden ja kevytyrittäjänä työskentely onnistuu myös aiemmista epäonnistumisista huolimatta.
Kevytyrittäjyys on esimerkiksi maksuhäiriöistä ja ulosottovelasta huolimatta turvallinen vaihtoehto. Isoja töppäyksiä ei pääse tapahtumaan, kun UKKO huolehtii byrokratiasta yrittäjyyden taustalla, eikä esimerkiksi kirjanpitovelvollisuutta ole. Olemme kirjoittaneet opastavan artikkelin kevytyrittäjyys ja ulosotto, jos omassa menneisyydessä on ollut ongelmia rahan kanssa.
Lue myös:
Kevytyrittäjän sosiaaliturvaopas
Yrittäjän vakuutukset – Mitä ovat yrittäjän pakolliset vakuutukset?