Kevytyrittäjän kriisiviestintä – Toimi näin, jos joudut kriisitilanteen keskelle
Koska jokaiselle yritykselle, itsensä työllistäjälle ja kevytyrittäjälle voi tulla eteen ikävä tai kiusallinen kriisitilanne, on syytä varautua ja harjoitella tilanteessa toimimista ja siitä viestimistä jo etukäteen. Valmiiksi mietitty viestintästrategia ja suunnitelma auttavat selviytymään vakavastakin kriisistä mahdollisimman vähin kolhuin.
Miksi kriisiviestintää pitäisi suunnitella ja harjoitella, miettii moni? Siksi, jotta todellisessa kriisitilanteessa viesti välittyy mahdollisimman ehjänä ja selkeänä sen vastaanottajalle.
Kriisejä tai kohuja voi olla monenlaisia: kriisi voi olla taloudellinen tai itse aiheutettu ja se voi aiheuttaa uhreja tai vahinkoja. Erilaiset kriisit vaativat erilaisia kriisiviestinnän keinoja. Viestinnän ei ole kuitenkaan tarkoitus ratkaista kriisiä, vaan ehkäistä siitä koituvia negatiivisia vaikutuksia.
Kokosimme kevytyrittäjillekin sopivia neuvoja onnistuneeseen kriisiviestintään konkreettisin esimerkein höystettynä.
Pyydä anteeksi.
Aivan ensimmäisenä pyydä anteeksi. Tämä on kriisiviestinnän kaikkein tärkein sääntö. Anteeksipyyntö pitää sanoa suoraan, eikä samassa lauseessa pidä yrittää kieltää mokaa. Pahoittelu siitä, että joku on saattanut pahoittaa mielensä, ei ole oikea anteeksipyyntö. Pyydä anteeksi nimenomaan, vain ja ainoastaan omaa mokaasi. Vaikka olisit syytön, pyydä silti anteeksi.
Tuoreessa tapauksessa viime keväänä silloinen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka pyysi anteeksi sanomisiaan eduskunnalta. Ministerin anteeksipyynnön laadun voi arvioida tästä Helsingin Sanomien jutusta.
HS:n otsikko Toivakan anteeksipyyntöä käsittelevässä jutussa 28.4.2016.
Älä syytä muita.
Toisten syyttäminen kuulostaa vihamieliseltä ja näyttää vastuun pakoilulta. Se myös vaikuttaa yritykseltä kääntää huomio muualle. Älä ulkoista vastuuta alihankkijalle; olet itse vastuussa, jos olet hyväksynyt tehdyn tilauksen. Esimerkki ulkoisen toimijan syyllistämisestä löytyy nyt konkurssiin hakeutuneen Anttila-tavaratalon lasten sukupuolirooleja korostavasta lelukuvasto -kohusta.
Älä selittele.
Selitys siihen, että sinä ja liiketoimintasi ovat suurennuslasin alla, ei ole koskaan se, että ”koska muutkin”. Älä siis vedä lokaan mukanasi siihen kuulumattomia. Kiertoilmaisujen keksiminen ei myöskään auta asiaasi. Sanojen asettelu sujuvasti, jotta saisit puhdistettua omatuntosi, ei kannata. Typerän kuuloiset kiertelyt jäävät hyvin kansan ja kuluttajien mieliin. Hieman jopa surullisen kuuluisia ovat Anneli Jäätteenmäen Irak-vuotoon liittyvät kommentit, joista parhaiten lienee jäänyt mieleen “puhun niin totta, kun voin”.
Älä ole ylimielinen.
Olemalla ylimielinen ja välinpitämätön kerjäät vain vihaa niskaasi. Osoita mieluummin myötätuntoa kuin ole täysin tunteeton. Ole myös huolellinen sanomisissasi, ettet välitä vastaanottajalle viestiä, että huolehdit vain omasta maineestasi tai brändisi kiiltävästä ulkokuoresta. Malliesimerkki muutaman vuoden takaa siitä, kuinka kriisin keskellä ei kannata käyttäytyä: Nestlé uhkasi Facebook-sivuillaan sensuroida kuvia, koska ne loukkasivat heidän tuotemerkkiään.
Pysy asiassa.
Kriisiviestinnässä kannattaa pysytellä tiukasti asiassa. Huomion kääntäminen muualle vaikuttaa pakoilulta ja omien vanhojen sotkujen ja mokien esiin tuominen on puolestaan pelkästään hölmöä. Salakuvauksesta epäillyn juontaja Axl Smithin tunnustusvideolla mainitsema salaperäinen Peter herätti enemmän kysymyksiä kuin antoi vastauksia.
Kerro, miten toimit jatkossa, että vastaavalta vältyttäisiin.
Kerro jokin konkreettinen keino, jonka avulla aiot vastaisuudessa välttää vastaavanlaiset tilanteet. Kerro, että olet ottanut opiksesi tapahtuneesta. Viime kesänä somekohun aiheutti metsäteollisuusyritys epätasa-arvoisilla rekrytointikäytänteillään. Yritys ilmoittautui somesssa itse syylliseksi, pyysi anteeksi ja ilmoittu ryhtyvänsä toimiin. Konkretiaa jäätiin kuitenkin tästäkin lupauksesta kaipaamaan.
Kuvankaappaus Metsä Groupin Twitter-tililtä.
Älä uhriudu.
Älä kiinnitä kaikkien huomiota omaan tilanteesi ja kärsimykseesi, kuten valvomiisi öihin ja sinua parjaaviin sosiaalisen median keskusteluihin.
Kriisiä ei pidä ajatella kaiken loppuna, vaan päinvastoin; se on näytön paikka. Voit näyttää sen, mistä selvisit ja mitä opit.
Lopuksi vielä bonusvinkki tilanteeseen, jossa huomion keskipisteenä onkin jonkun toisen onnettomuus tai kriisi.
Älä ratsasta markkinoinnissa toisen kriiseillä.
Vaikka mielesi tekisi, älä käytä markkinoissa hyväksesi kilpailijasi epäonnea tai töppäilyä. Ei ole hyvän tavan mukaista käyttää esimerkiksi sosiaalisessa mediassa trendaavaa aihetunnistetta (hashtagia) maksimoimaan omaa näkyvyyttäsi. Mauton markkinointi kääntyy sinua vastaan nopeammin kuin uskotkaan.
Kirjoittaja: Piia Peiponen
Piia on viestinnästä innostuva somenautiskelija ja lempeä kieliniuho, jota kiinnostavat muuttuva työ ja työelämä. Inspiraation lähteinä kirjoituksiin ja elämään toimivat ilmiöt ja ihmiset.