Työelämä
Asiaa työelämän ilmiöistä ja työnhausta.
Uusimmat artikkelit
Työelämä Vuoden viimeinen postaus – muutoskyvykkyyttä ensi vuodelle
UKKO.fi:n kulunut vuosi on ollut vauhdikas. Vuonna 2017 olemme oppineet ja tehneet paljon ja vuoteen on mahtunut yllättäviäkin käänteitä, joihin sekä työntekijöidemme että kevytyrittäjiemme on pitänyt sopeutua ripeästi. Haluammekin kiittää aktiivisia ja ahkeria käyttäjiämme, joita on jo yli 42 000! Teidän ansiostanne mennyt vuosi oli jälleen edellistä menestyksekkäämpi. Ensi vuonna me aiomme olla entistä joustavampia, ripeämpiä…
Lue lisääTyöelämä Miten löysin ensimmäisen työpaikkani?
Olin päättänyt, että haluan tehdä kesällä töitä, joten kesätöiden haku oli edessä. Työn saaminen oli tärkeää, sillä olin kyllästynyt pyytämään vanhemmilta taskurahaa. Tiesin myös, että oli tärkeää saada työkokemusta, koska työnantajat kuulemma arvostavat sitä. Olin kuullut kavereiltani, miten he olivat saaneet kesätöitä. Joku oli ”äidin firmassa”, toinen ”naapurin työpaikalla” ja kolmas ”mummin kasvimaalla”. Kaikki olivat…
Lue lisääTyöelämä Vieraskynä: Saat paljon tunnettuna asiantuntijana
Kun haluat tehostaa yritystoimintaasi ja siirtyä seuraavalle tasolle verkostoitumisessa, tee osaamisesi näkyväksi netissä ja medioissa. Verkostoitumisen alussa sinä yleensä otat ihmisiin yhteyttä ja tarjoat heille palveluksiasi. On mukavaa, kun sitten jossain vaiheessa ihmiset alkavat tulla sinun luoksesi ja osaavat itse kysyä apua, kun voit auttaa heitä. Yrittäjälle on nautinnollista, kun kiinnostuneet asiakkaat ottavat itse yhteyttä.…
Lue lisääTyöelämä Miten työntekijä valitsee työpaikkansa?
Olemme nyt muutaman kuukauden pyörittäneet UKKO Workia ja päässeet testaamaan monia sellaisia asioita, jotka aikaisemmalla työuralla ovat jääneet mietityttämään. Olemme tavoittaneet mainonnalla satoja tuhansia suomalaisia ja haastatelleet satoja työnhakijoita. Olemme pitäneet kirjaa kaikista huomioistamme, jotta voisimme jatkossa toimia yhä paremmin. Esimerkiksi työnhakijoiden etsimisessä olemme testanneet, minkälaisilla viesteillä, kuvilla ja sisällöillä saamme työnhakijat kiinnostumaan tarjotusta työpaikasta.…
Lue lisääTyöelämä Vieraskynä: Kevytyrittäjä, näin näytät osaamisesi
Hygieniapassi tai työturvallisuuskortti – tuttua monelle. Entä oletko jo kuullut harvennuskortista tai vesityökortista? Työelämänkorteilla on kymmeniä nimiä, mutta yksi yhteinen idea. Eri korttien ja passien suorittamisen tarkoitus on lisätä työntekijöiden osaamista ja parantaa työnteon turvallisuutta. Kortti kertoo, että perustaidot ovat hallussa Suomessa on käytössä kymmeniä pakollisia ja vapaaehtoisia työelämänkortteja eri aloilla. Joskus korttivaatimuksia tulee…
Lue lisääTyöelämä Rekrytoitko vielä 80-luvun mallin mukaan?
Ovatko yrityksesi rekrytointikäytännöt jämähtäneet 80-luvulle? Pitäisikö yrityksen rekrytoida HR-vastaava, jotta rekrytointi olisi edes mahdollista? Te rekrytoitte näin Firmassasi mietitään uuden henkilön palkkaamista. Tarve on olemassa, nyt pitäisi löytää sopiva työntekijä. Johto antaa tehtävän tiiminvetäjälle. Ylityöllistetty tiiminvetäjä kyselee ensin vinkkejä muilta ja sen jälkeen päätyy kopioimaan kilpailijan vastaavan työpaikkailmoituksen. Muutamat muutokset tekstiin ja ilmoitus sisään MOL:iin.…
Lue lisääTyöelämä 2020-luvulla
Työelämä on muuttunut paljon lyhyessä ajassa, eikä tyypillinen 2020-luvun työelämä enää olekaan läheskään samanlaista kuin vaikkapa vielä kymmenen vuotta sitten, puhumattakaan, jos ajassa mennään vieläkin kauemmas taaksepäin. Tässä artikkelissa tutustutaan 2020-luvun työelämän tyypillisiin piirteisiin ja pohditaan millaisia ominaisuuksia nykyajan työelämä vaatii työntekijöiltä.
Vuorovaikutustaidot korostuvat
Nykyajan työelämässä hyvin monenlaiset vuorovaikutustaidot ovat tarpeen ja niiden merkityksen odotetaan korostuvan entisestään lähitulevaisuudessa. Vaikka yhä useampia työtehtäviä on nykyisin mahdollista hoitaa digitaalisesti, ovat vuorovaikutustaidot tästä huolimatta, tai kenties osittain juuri tästä syystä, erityisen kovaa valuuttaa.
Pätkätyöt
Pätkätyöt ovat tyypillisiä 2020-luvun työelämälle. Nykyään enää erittäin harva viettää koko työuransa samalla työpaikalla, kuten menneillä vuosikymmenillä usein oli tapana, eikä moni enää edes haaveile tällaisesta työurasta, vaan haluaa kokeilla erilaisia työpaikkoja ja -tehtäviä. Toisaalta pätkätyöt aiheuttavat myös ylimääräistä stressiä ja vaativat jatkuvaa uuden oppimista. Nykyajan työntekijöiden tuleekin olla entistä joustavampia ja kiinnostuneempia oppimaan uusia asioita.
Etätyöt
Koronaepidemia korosti etätöiden merkitystä ja toi esiin sen moninaiset mahdollisuudet. Moni kokeili koronaepidemian aikana etätöitä ensimmäistä kertaa ja erilaiset meetit ja etäpalaverit tulivat monelle tutuiksi. Osa totesi etätyöskentelyn erittäin mielekkääksi tavaksi työskennellä, kun taas osa totesi jo kaipaavansa takaisin työpaikalle työkavereiden keskelle.
Etätyössä työntekijältä vaaditaan erityistä kurinalaisuutta, sillä töitä tehdään yleensä kotoa käsin, eikä pomo ole samalla tavalla hengittämässä niskaan kuin yrityksen omalla toimistolla. Toisaalta etätyöt tarjoavat myös tavallista vapaamman tavan työskennellä, sillä työntekijä voi usein vaikuttaa tavallista enemmän esimerkiksi työaikoihinsa. Moni etätyötä tekevä on kertonut, että esimerkiksi kotityöt hoituvat näppärästi työnteon ohessa, jolloin vapaa-aikaa jää tavallista enemmän. Aikaa säästyy myös siinä, ettei työmatkoihin kulu aikaa, vaan koneen voi näpsäyttää auki vaikka jo suoraan aamukahvipöydässä.
Mahdollisuus työskennellä etänä on tarjonnut monelle myös mahdollisuuden työskennellä ulkomailta käsin, sillä työstä on tullut entistä enemmän ajasta ja paikasta riippumatonta. Tämä on avannut aivan uudenlaisia mahdollisuuksia työskennellä mielekkäässä ympäristössä, jonka elinkustannukset ovat kenties huomattavasti Suomea edullisemmat.
Toisaalta kovin sosiaalinen työntekijä saattaa kokea etätöiden tekemisen yksinäiseksi puurtamiseksi. Hän saattaa kaivata työtovereiden seuraa, eivätkä etäpalaverit tällöin välttämättä tyydytä hänen tarvettaan sosiaaliseen kanssakäymiseen. Joissakin tapauksissa onkin parasta yhdistää etä- ja lähitöiden tekeminen mielekkääksi kokonaisuudeksi.