Arvioitu lukuaika: 2 minuuttia

Itsensä kehittäminen vaatii rohkeutta, mutta on välttämätöntä

itsensa-kehittaminen-tietokone

Voiko omaa itseä kehittää loputtomasti? Olenko jotenkin viallinen, jos minun täytyy kerran muuttua tai kehittyä?

Muuttuvan työelämän ja eteenpäin menevän maailman vauhdissa pysymisen avaintekijä on oman osaamisen kehittäminen, muutoksen sietokyky ja into oppia uutta. Tässä artikkelissa pohditaankin sitä, minne jatkuva kehitys ihmistä vie ja onko tulevaisuuden minä parempi kuin nykyinen versio itsestäni.

Ei kuitenkaan syytä paniikkiin! Mitään jättimäistä projektia tästä ei tarvitse tehdä, vaan riittää, että käännät hitusen kurssia ja asennoidut muutokseen.

Itsensä kehittämiseen on monia tapoja

Itseään voi kehittää monella eri tapaa ja miltei kaikki meistä sitä tekevätkin, vaikkei asiaa näin ajattelisikaan. Itsensä kehittäminen voi olla fyysistä, henkistä tai ammatillista – yksinkertaisimmillaan omaa toimintaa, reaktioita ja osaamista voi kehittää saattamalla itsensä uusiin, ennenkokemattomiin tilanteisiin.

Itsensä kehittäminen lukemalla

Fyysistä itsensä kehittämistä on liikkuminen, urheilu ja kuntoilu; jopa se joka torstainen jumppa on itsensä kehittämistä, jos askelsarjat muuttuvat edes silloin tällöin. Vaikka et kuntoilisikaan kehittääksesi lihaksiasi tai juostaksesi maratonin, on fyysistä kuntoa ylläpitävän liikunnan harrastaminen kuitenkinkin edellytys jaksamisellesi ja muulle arjesta selviytymiselle.

Omaa henkistä puolta voi helposti kehittää myös itse esimerkiksi lukemalla tietoteoksia, tekemällä harjoituksia ja kiinnittämällä huomiota omiin tunteisiin ja toimintaan. Voit esimerkiksi parantaa keskittymiskykyäsi työssäsi erilaisin tekniikoin tai varaamalla kalenterista aikaa keskeytyksettömälle työlle. Ohjatusti henkistä kapasiteettia voi parantaa osallistumalla erilaisille kursseille tai käymällä vaikkapa joogatunneilla, joissa keskitytään läsnäolon harjoittamiseen.

Omanlaisensa itsensä kehittämisen muoto on uudenlaisten taitojen opettelu. Näitä sanotaan myös harrastuksiksi.

Jollakulla kulkee koko elämän ajan mukana sama lapsuudessa aloitettu harrastus, toiset taas aloittavat aina uuden lajin tai kurssin vähintään kerran vuodessa.

Haluatko oppia savitöitä, italiaa tai valokuvausta? Ilmoittaudu kurssille, kuuntele podcast tai etsi joku muu tapa syventyä sinua kiinnostavaan aiheeseen.

Itsensä kehittäminen kotitoimistolla

Ammatillinen kehittyminen taas voi pitää sisällään monta erilaista kokonaisuutta. Ota käyttöön uusia laitteita, ohjelmia, työvälineitä tai vaikkapa materiaaleja, muuta rutiineja, opettele palautteen antamista ja vastaanottamista. Kehittyäksesi työssäsi ja kehittääksesi omaa työtäsi, mieti, mitkä asiat työssä tuntuvat kaikkein raskaimmilta ja ärsyttävimmiltä ja koita etsiä keinoja muuttaa niitä.

Olenko viallinen, kun haluan kehittyä?

Vaikka kehittymisessä tavoitteena on tulla paremmaksi, ei se tarkoita, että lähtötilanteessa olisit jotenkin huono, viallinen tai keskeneräinen. Olet hyvä juuri tuollaisena, mutta mikset veisi ajattelua tästä vielä pidemmälle? Kehittymisen ei siis tarvitse olla mitään konkreettista, vaan se voi olla oman ajattelun kehittämistä, arvostuksen opettelua ja irti päästämistä jostakin vanhoista ajattelumalleista tai toimintatavoista.

Itsensä kehittäminen on siis tavallaan oman itsen tuntemisen opettelua.

Uusien asioiden opettelu ja itsensä kehittäminen ovat tietysti innostavia asioita, mutta samaan aikaan ne voivat tuntua pelottavilta. Haastammehan itsemme astumaan mukavuusalueen ulkopuolelle, jättämään tutun ja turvallisen sekä tottumaan ajatukseen, että emme osaa jotain.

Parhaimmillaan halu kehittyä ja kehittää voi viedä meitä kohti parempaa ja mielekkäämpää elämää sekä antoisaa ja uudenlaista työelämää.

Kirjoittaja Piia Peiponen on viestinnästä innostuva somenautiskelija ja lempeä kieliniuho, jota kiinnostavat muuttuva työ ja työelämä. Inspiraation lähteinä kirjoituksiin ja elämään toimivat ilmiöt ja ihmiset.

Muita artikkeleita aiheesta Työelämä:

  • Työelämä Mitä tarkoittaa määräaikainen työsopimus?

    Määräaikainen työsopimus on sopimus, jonka kestoaika on sidottu tarkalleen tiettyyn päivämäärään. Määräaikaisena voidaan pitää myös sopimuksia, joiden kesto on rajattu tietyn työtehtävän suorittamiseen. Työsopimuslain 1:3 §:n mukaan työsopimus on voimassa toistaiseksi eli vakituinen, jos sitä ei ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Milloin määräaikaisen työsopimuksen voi tehdä? Määräaikaisen sopimuksen voi vain tehdä, jos siihen on perusteltu syy. Syyn pitää olla työsopimuslain…

    Lue lisää
  • Työelämä Itseohjautuvuus tekee hyvää työyhteisölle – kunhan se toteutetaan oikein

    Itseohjautuvuus on tullut ryminällä suomalaiseen työelämään viimeisen vuosikymmenen aikana. Tähän on ainakin kaksi syytä. Ensimmäinen on työn muuttuminen. Saman tiimin jäsenten työtehtävät eriytyvät toisistaan, kun jokaisen täytyy erikoistua johonkin omaan pieneen juttuunsa. Työelämän vauhti kiihtyy jatkuvasti ja erilaiset ohjelmat, koneet ja teknologiat tulevat osaksi työpäiviämme. Kaikki ovat työssään nykyisin asiantuntijoita ja asiantuntijoiden johtaminen suoraan ylhäältäpäin ei ole kannattavaa. Toinen syy…

    Lue lisää
  • Työelämä Vieraskynä: Y-Säätiö yhdistää Uuras-kohteissaan työn ja asumisen

    Viime vuonna Y-Säätiö lähti yhteistyössä Ajatushautomo Demos Helsingin kanssa kehittämään kohtuuhintaisen vuokra-asumisen konseptia. Aihetta työstettiin useissa työpajoissa yhdessä asukkaiden ja asiantuntijoiden kanssa. Kolmen kärjeksi jatkokehittämiseen nousi hyvän vuokra-asumisen malli, energiatehokkuus sekä asumisen ja työn yhdistäminen. Tämän vuoden alussa uutta boostia kehittämiseen toi Y-Säätiön VVO:lta ostamat korkotuetut vuokra-asunnot. Kauppa kaksinkertaisti asuntokannan 16 300 asuntoon. Huhtikuussa asunnoille lanseerattiin uusi nimi: M2-Kodit. Uuras…

    Lue lisää