Itsensä työllistäjien määrä kasvaa – vaihtoehto perinteiselle palkkatyölle ja omalle yritykselle
Itsensä työllistäjien määrä Suomessa on kasvanut viimeisen vuosikymmenen aikana kasvanut merkittävästi. Historiamme aikana erilaiset itsensä työllistämisen tavat ovat kasvattaneet suosiotaan erityisesti taloudellisesti epävarmoina aikoina.
Tällä hetkellä itsensä työllistää Suomessa noin 190 000 henkilöä. Itsensä työllistäjiin lukeutuvat monet yksinyrittäjien lisäksi muun muassa freelancerit, ammatinharjoittajat, kevytyrittäjät ja apurahansaajat.
Tässä artikkelissa käsitellään itsensä työllistämisen ilmiötä monipuolisesti. Tarkoituksena on huomioida muuttuvan työelämän vaikutuksia työmarkkinoihin, käsitellä erilaisia itsensä työllistämisen muotoja ja tapoja ja valottaa itsensä työllistäjien merkitystä ja tilannetta Suomen rajojen ulkopuolella. Artikkelissa paneudutaan itsensä työllistäjiin myös viranomaisnäkökulmasta.
Muuttuva työelämä
Itsensä työllistäminen on tulevaisuudessa monelle yhä varteenotettavampi vaihtoehto tehdä työtä, kun perinteinen työsuhteessa tehtävä työ vähenee. Työn tekeminen, työn eri muodot ja työn tekemisen ympäristöt ovat kaikki muuttumassa. Tavallista kokoaikaista palkkatyötä tekee yhä harvempi ja yhä useampi liikkuu erilaisten pätkätöiden, lukuisten työnantajien ja itsensä työllistämisen välillä.
Tulevaisuudessa tehtävät työt eivät välttämättä ole tehtävinä uusia, mutta digitalisaatio muuttaa tapaa järjestää työt tarjoamalla muun muassa erilaisia sovelluksia, joiden avulla työntekijät ja vapaana olevat työt kohtaavat. Erilaiset digitaaliset työnteon alustat ja uudet työn muodot ovat nostaneet päätään ryminällä. Tinki ja Tyontekijoita.fi sekä lukuisat muut yritykset tarjoavat mahdollisuuden ostaa ja myydä työtä heidän omalla alustallaan.
Verkossa tai mobiilissa työmahdollisuuksia tarjoavien alustojen määrä lisääntyy samalla, kun itsensä työllistäjien joukko kasvaa. Viime vuosikymmenen lopulla Suomessa oli 130 000 itsensä työllistänyttä ihmistä, nyt heitä on jo lähes 190 000. Itsensä työllistäjien määrän arvellaan kasvavan alle kymmenessä vuodessa 300 000:een. Henkilöä, joka tekee itsekseen työtä esimerkiksi toimeksiantosopimuksen perusteella olematta työsuhteessa, kutsutaan itsensä työllistäjäksi. Itsensä työllistäjiin lasketaan kuuluvaksi muun muassa
- freelancerit,
- ammatinharjoittajat,
- apurahansaajat ja
- kevytyrittäjät.
Pelkästään kevytyrittäjiä on Suomessa tällä hetkellä noin 60 000–70 000.
Yrittämistä kevyemmällä byrokratialla
Kevytyrittäjyydellä tarkoitetaan yksityishenkilöä, joka käyttää laskutuspalvelua apuna omien töidensä laskuttamiseen. Kevytyrittäjä toimii yrittäjämäisesti päättäen itse omista asiakkaistaan, työajoistaan ja hinnoittelustaan; laskutuspalvelu puolestaan huolehtii työntekemiseen liittyvistä paperitöistä ja byrokratiasta sekä palkanmaksusta.
Laskutuspalvelu on suunniteltu yksityishenkilöille, jotka haluavat myydä omia työsuoritteitaan. Laskutuspalveluiden tehtävänä on siis tarjota mahdollisuutta itsensä työllistämiseen, mutta samalla myös tehdä palvelun ostaminen mahdollisimman helpoksi. Ostajan eli työn tilaajan hartioille ei haluta vierittää palkanmaksuun liittyvää byrokratiaa, vaan laskutuspalvelu hoitaa sen työn tilaajan ja kevytyrittäjän puolesta.
Laskutuspalvelun kautta toimiva itsensä työllistäjä laskuttaa työstään laskutuspalvelun Y-tunnuksen kautta. Jos laskutuspalvelua tarjoavan yrityksen liikevaihto ylittää arvonlisäverovelvollisuuden minimirajan, lisätään kaikkiin palvelun kautta lähetettäviin laskuihin arvonlisävero. Kevytyrittäjän laskuttamat yritykset voivat kuitenkin vähentää ostojensa arvonlisäveron, eikä arvonlisäveroa tämän vuoksi lasketa esimerkiksi osaksi yrityksen liikevaihtoa.
Laskutuspalvelu toimii kevytyrittäjän laskuttajana ja palkan maksajana; tämän vuoksi se huolehtii kaikista yrittäjän ja työntekijän kuluista.
Työnantajakuluja ovat eläkemaksut, työttömyysvakuutusmaksut, tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksut sekä sosiaaliturvamaksut. Bruttopalkasta sitten vähennetään työntekijän pidätykset eli eläkemaksu, työttömyysvakuutusmaksu sekä ennakonpidätys oman henkilökohtaisen veroprosentin mukaan. Tämän lisäksi laskutuspalvelua ottaa itselleen laskutussummasta pienen siivun, jolla se rahoittaa omaa yritystoimintaansa. UKKO.fi-laskutuspalvelulla palvelumaksun suuruus on 5 % palkan nostamisen yhteydessä maksettavasta arvonlisäverottomasta laskutussummasta.
Työosuuskunnassa yrittäjän ja palkansaajan välimaastossa
Työosuuskuntaa voidaan luonnehtia sellaiseksi yhteisyritykseksi, jonka tarkoituksena on luoda ja ylläpitää työpaikkoja omistajilleen eli työntekijöilleen. Osuuskunnilla on Suomessa pitkä historia; monelle tulee ensimmäisenä mieleen osuuskaupat ja osuuspankki, jotka ovat toimineet maassamme pitkään. 1990-luvun laman aikana työosuuskuntien perustaminen kiihtyi ja nyt ne ovat täällä taas.
Työosuuskuntien syntyyn on useita syitä, joista yksi on juuri taloudelliset kriisit ja työttömyyden uhan kasvu. Joskus osuuskunta syntyy esimerkiksi sellaisesta tilanteesta, jossa yrittäjä on päättänyt lopettaa yritystoiminnan ja luopua yrityksestään, mutta työntekijät eivät halua näin käyvän. Silloin työntekijät voivat ostaa yritystoiminnan ja jatkaa sitä työosuuskuntana, jolloin kaikki työntekijät ovat siis myös omistajia. Joskus myös teknologiaan tai sosiaaliseen muutoksiin liittyvät tilanteet ovat työosuuskuntien synnyn taustalla.
Työosuuskunta ei pyri taloudelliseen voittoon, vaan jokaisen työntekijän elintason säilyttämiseen. Työosuuskuntaan kuuluvat henkilöt saattavat edustaa kovinkin erilaisia ammattikuntia, mutta yhteistä heille on kuitenkin aina se, että he toimivat palkansaajan tavoin. He tekevät eripituisia pätkiä omalla ammattialallaan ja laskuttavat sitten tehdystä työstä.
Työosuuskunta on yksityisyrittämisen ja tavallisena palkansaajana olemisen välimuoto. Laskutetuista työansioista työosuuskunta maksaa työn tekijälle palkan ja hoitaa kaikki palkanmaksuun liittyvät työnantajamaksut ja pidättää veroprosentin mukaisen veromäärän.
Itsensä työllistäjät eivät ole yhtenäinen ryhmä
Itsensä voi laskutuspalvelun kautta työllistää miltei millä vain alalla, jossa liikeidea perustuu oman osaamisen tai ammattitaidon myyntiin. Luovat alat sekä media- ja kulttuurialat ovat perinteisesti toimineet vahvasti freelancer-pohjalla ja niiden osuus laskutuspalvelua käyttävien henkilöiden toimialoista onkin suuri.
Kevytyrittäjissä on siis paljon sellaisia ammattinimikkeitä kuin graafikko, valokuvaaja, bloggaaja, toimittaja, taittaja, kääntäjä, sisällöntuottaja, esiintyjä ja muusikko.
Laskutuspalvelu sopii käytettäväksi kuitenkin myös perinteisimmillekin duunarialoille kuten erilaisille rakennusmiehille ja -naisille. Hieman yllättävästikin itsensä työllistäjiin lukeutuu rakennusalan osaajien lisäksi myös siivousalan ammattilaiset sekä hyvinvointi- ja terveysalan palveluntarjoajat eli esimerkiksi personal trainerit, hierojat ja jumppaohjaajat.
Laskutuspalvelua voivat käyttää melkein kaikki ammattiryhmät lukuun ottamatta joitakin terveydenhuoltoalan töitä sekä luvanvaraisia töitä. Laskutuspalvelun käyttö ei tosin sovellu aloille, joissa tarvitsee tehdä suuria laitehankintoja toiminnan aloittamiseksi tai esimerkiksi verkkokaupan pyörittäminen ei ole mahdollista.
Laskutuspalvelun kautta kevytyrittää voi aivan kokopäiväisesti tai sitten itsensä voi työllistää osapäiväisesti oman työn ohessa. Sivutoimisesti voi toimia joko samalla alalla oman päätyön kanssa tai aivan toisella alalla. Osa kevytyrittäjistä hankkii lisäansioita myös esimerkiksi opiskeluaikana tai eläkkeellä.
Edunvalvontaa tarjolle itsensä työllistäjille
Itsensä työllistäjien kasvaneeseen määrään ja lisääntyneeseen osuuteen työmarkkinoilla ovat heränneet myös työmarkkinajärjestöt. Vuoden 2016 alkupuoliskolla yhdeksän akavalaista jäsenliittoa perusti Akavan yrittäjien ja itsensä työllistäjien edunvalvontajärjestön tehostaakseen yrittäjien sekä itsensä työllistäjien eli yksinyrittäjien, ammatinharjoittajien, freelancereiden ja apurahansaajien edunvalvontaa. Akavassa järjestöä olivat perustamassa
- Akavan Erityisalat,
- Agronomiliitto,
- Suomen Psykologiliitto,
- Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA,
- Kuntoutusalan Asiantuntijat,
- Suomen Puheterapeuttiliitto,
- Opetusalan Ammattijärjestö OAJ,
- Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ja
- KTK Tekniikan Asiantuntijat.
Oman järjestön perustaminen itsensä työllistäjille on konkreettinen askel itsensä työllistäjien edunvalvonnan parantamiseksi. Samalla myös 2020-luvun monimuotoista työtä tekevät saavat apuvälineitä muuttuneessa ja muuttuvassa työelämässä.
Akavan uutta järjestöä kuvattiin tulevaisuuteen katsovaksi ja uraa uurtavaksi merkkipaaluksi suomalaisen ay-liikkeen historiassa. Edunvalvontajärjestö tarjoaa itsensä työllistäjille apua muun muassa toimeksiantosopimusten neuvottelutilanteissa. Akava valmistelee parhaillaan myös yhdistelmävakuutusmallia, jonka avulla palkkatyön ja yrittäjätyön yhtäaikainen vakuuttaminen olisi mahdollista.
Myös Journalistiliitto on havahtunut itsensä työllistäjien määrän kasvuun; toukokuussa Journalistiliitto ilmoitti perustavansa media-alan osuuskunnan auttaakseen liiton jäseniä freelance- ja pätkätöiden tekemisessä.
Laskutuspalvelu on kevyt tie yrittäjyyteen
Laskutuspalvelu mahdollistaa yrittäjyyden ja liikeidean kokeilemisen heti ilman perehtymistä yrittäjän lainsäädäntöön, verotukseen, kirjanpitoon sekä eläke- ja työttömyysturvaan. Kevytyrittäminen laskutuspalvelun kautta tarjoaakin mahdollisuuden ikään kuin harjoitella yritystoimintaa ennen oman yrityksen perustamista.
Jos mielessä on edes hämärä ajatuksen poikanen liikeideasta, voi sitä lähteä helposti kirkastamaan kevytyrittäjyyden avulla. Kun idea on todettu toimivaksi ja asiakas- ja kontaktiverkosto laajentunut, on tälle pohjalle sitten hyvä perustaa oma yritys.
Itsensä työllistäminen kevytyrittäjänä on monesti hyvä vaihtoehto sellaiseen elämäntilanteeseen, jossa aika ja resurssit eivät juuri sillä hetkellä riitä oman yrityksen perustamiseen, vaikka liikeidea ja mahdollisesti jopa asiakkaat olisivatkin jo valmiina. Jos halu päästä töihin on suuri, mutta paperityöt ja byrokratia tuntuvat vaikeilta ja vierailta asioilta, kannattaa kokeilla kevytyrittämistä.
Kevytyrittäjänä ajan myötä, melkein kuin huomaamatta, tulevat tutuksi oman työn hinnoitteluun ja laskutukseen liittyvät asiat kuten lakisääteiset maksut ja verot. Näin kynnys oman yritystoiminnan aloittamiseksi madaltuu.
Suomen suurimman laskutuspalvelun UKKO.fin käyttäjien mukaan kevytyrittäjyys onkin erinomainen väylä kohti yrittäjyyttä. Heinäkuussa 2016 tehtyyn kyselyyn vastasi 1200 kevytyrittäjää ja heistä 86 % oli sitä mieltä, että kevytyrittäjyys tasoittaa tietä yrittäjäksi.
Kevytyrittäjyys opettaa paljon yrittäjyyden kannalta hyödyllisiä taitoja. Konkreettisten hinnoitteluun ja laskutukseen liittyvien taitojen lisäksi oppia voi kertyä yrittäjämäisestä ajattelusta ja itsensä johtamisesta. Myös motivaatio lähteä yrittäjäksi kasvaa helposti kevytyrittämisen aikana. Monelle kevytyrittäjänä itsensä työllistäneelle yrittäjyys tuntuu oikealta tavalta mennä eteenpäin uralla.
Milloin oman yrityksen perustaminen kannattaa?
Ei ole olemassa selvää rajaa sille, milloin kannattaa toimia kevytyrittäjänä ja milloin perustaa oma yritys. Valinta kevytyrittäjyyden ja oman yrityksen perustamisen välillä riippuu monista tekijöistä; vaihtoehtoja voi punnita laskutuksen, verotuksen, kirjanpidon, työttömyysturvan ja eläkemaksujen näkökulmasta.
Toimintamuodon valintaan vaikuttavat lisäksi muun muassa yritystoiminnan volyymi, laskutuksen frekvenssi sekä tietenkin omat mieltymykset. Jos paperityöt ovat kirosana tai Tyellit ja Yellit eivät sano mitään, on hyvä syy kääntyä laskutuspalveluita tarjoavan yrityksen puoleen. Kevytyrittäjyys saattaa olla omaa yritystä sopivampi valinta, jos laskutettavat tulot ovat kohtalaisen pieniä tai vaihtelevat paljon kuukausittain.
Harva tulee ajatelleeksi, että kevytyrittäjää voi käyttää myös apuvoimana omassa yrityksessä. Kevytyrittäjä on joustava vaihtoehto palkatun työntekijän tilalle yrityksen kausi- tai ruuhkahuippujen tasaamiseen. Yritys maksaa ainoastaan työsuorituksen laskutuspalveluyritykselle, joka taas maksaa työntekijänä toimineelle kevytyrittäjälle palkan sekä palkkaan liittyvät sivukulut.
Yrittämisen kulttuuria tarvitaan Suomeen lisää
Ihmisten työllistyminen on kaikkien yhteinen asia. Itsensä työllistäminen on yksi keino vähentää työttömyyttä, aktivoida suomalaisia ja laskutuspalveluiden kautta madaltaa kynnystä projekti- ja keikkatöiden vastaanottamiseksi. UKKO.fi-laskutuspalvelu haluaa olla mukana lisäämässä suomalaista yrittämisen kulttuuria sekä yrittäjämäistä tapaa ajatella.
Jo sanan kevytyrittäjä käyttäminen velvoittaakin auttamaan itsensä työllistäjiä kohti yrittäjyyttä. Kevytyrittäjiä kannustetaan siirtymään yrittäjäksi, kun se taloudellisesti on järkevää. Näin he voivat tavoitella unelmiaan kohti menestyvää liiketoimintaa. UKKO.fi:n yhteistyö muun muassa Uusyrityskeskusten kanssa helpottaa omasta yritystoiminnasta haaveilevien tiedonsaantia yrittäjyydestä. Samalla myös tuki yritystä perustettaessa on jo valmiiksi lähellä.
Viranomaistoimet helpottavat itsensä työllistäjien tulevaisuutta
Sipilän hallituksen kärkihankkeisiin on kuulunut myös niin sanottu yrittäjyyspaketti, jonka tarkoiteuksena on nostaa Suomen talous kestävään kasvuun ja kohentaa työllisyystilannetta. Yrittäjyyspaketti tukee eri kehitysvaiheessa olevia yrityksiä, mutta siinä on myös huomioitu vielä yritystä vailla olevat itsensä työllistäjät.
Yrittäjyyspaketin mukaan työttömyysturvajärjestelmään valmistellaan selvitystyön pohjalta muutoksia, joilla kannustetaan itsensä työllistämiseen. Tavoitteena on tehdä esimerkiksi sivutoiminen yritystoiminnan aloittaminen työttömänä nykyistä sujuvammaksi. Kannustinloukkujen purkamisella taas tiukennetaan työttömyysturvaa ja luvataan tehdä työnteko entistä kannattavammaksi.
Itsensä työllistäjien työttömyysturvajärjestelmään odotetaankin piakkoin muutoksia, kun oikeus- ja työministeri Jari Lindström nimesi kesäkuussa 2016 selvityshenkilöt kartoittamaan itsensä työllistäjien työttömyysturvan ja -vakuutusjärjestelmän muutostarpeita.
Työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteen mukaan selvitystyön pohjalta työttömyysturvajärjestelmään valmistellaan muutoksia, joilla kannustetaan itsensä työllistämiseen pää- ja sivutoimisesti, otetaan nykyistä paremmin huomioon erilaiset työnteon muodot sekä mahdollistetaan joustavat siirtymät yrittäjyyden ja palkkatyön välillä. Tavoitteena on esimerkiksi tehdä sivutoimisen yritystoiminnan aloittaminen työttömänä nykyistä sujuvammaksi.
Myös Ruotsin keskustapuolueen kansanedustajat ovat tehneet lakialoitteen, jonka tavoitteena on taata osa-aikaisesti itsensä työllistäville samanlainen työttömyysturva kuin perinteisessä osa-aikaisessa työsuhteessa olevillekin.
Itsensä työllistäjät merkittävä osa työmarkkinoita myös muualla
Euroopassa itsensä työllistäminen on jatkuvasti yleistynyt; Business Sweden -organisaation mukaan Isossa-Britanniassa sekä Ranskassa itsensä työllistäjien tekemää työtä on markkinoilla 4 miljardin euron edestä.
Yhdysvalloissa vuonna 2016 julkaistun tutkimuksen The Rise and Nature of Alternative Work Arrangements in the United States, 1995-2015 mukaan maan työpaikkojen määrän kasvu edeltävänä kymmenenä vuonna perustui lähes yksinomaan muusta kuin työsuhteessa tehtävästä työstä. Itsensä työllistäjät eli erilaiset keikka- ja freelance-työntekijät muodostivat helmikuussa 2005 10, 1 % Yhdysvaltojen työvoimasta, mutta vuonna 2015 luku oli jo 15,8 %.
Lue myös
Mikä ihmeen kevytyrittäjyys? Miten UKKO.fi toimii?
Kevytyrittäjyyden aloittaminen – 6 vinkkiämme jouhevaan toimintaan!
Toimialojen muutokset – missä mennään, mitä odotettavissa?
Kirjoittaja: Piia Peiponen
Piia on viestinnästä innostuva somenautiskelija ja lempeä kieliniuho, jota kiinnostavat muuttuva työ ja työelämä. Inspiraation lähteinä kirjoituksiin ja elämään toimivat ilmiöt ja ihmiset.