Arvioitu lukuaika: 5 minuuttia

Elä hyvää arkea – tee sitä mitä rakastat

tee-mita-rakastat-yrittaja

Ajatteletko usein, että elämäsi on kaikkea muuta kuin täydellistä? Älä huoli – sellaista se ei kenelläkään meistä ole, eikä tarvitse ollakaan. Helpottava tieto, eikö vain?

Elämän ei kuitenkaan kuulu myöskään kulua kiireeseen ja stressiin. Oman arjen voi tehdä mukavaksi kohdistamalla energiaa oikeisiin asioihin ja opettelemalla ottamaan rennommin.

Kun tuttavat vaihtavat keskenään kuulumisia, menee keskustelu usein suunnilleen näin:

”Moikka, mitä kuuluu?”
”No mitäs tässä, sitä samaa vanhaa. Ja kiirettä riittää!”
”Joo, vähän sama täällä.”

Kuulostaako tutulta? Arkielämä tuppaa olemaan työntäyteistä; leipätyön tai opintojen ulkopuolellakin aikaa kuluu runsaasti erilaisiin velvoitteisiin, kuten siivoamiseen, kauppareissuihin ja ruoanlaittoon. Juhlapyhät ja etelänmatkat ovat monille hartaasti odotettuja valonpilkahduksia harmaassa arjessa.

Vaikka vapaa-aikaan velvollisuuksia kuuluukin, on aikaa jäätävä myös ihan omille tekemisille.

Työelämään ja sen mielekkyyteen liittyvät asiat ovat yleisiä puheenaiheita, mutta muu arkielämä tuntuu jäävän usein toissijaiseksi. Arkea tulisi kuitenkin vaalia, vaikka tämä onkin taitolaji.

Mieti hetki omaa arkeasi. Miten vietät sen? Oletko siihen tyytyväinen? Tuntuuko, että sinulla on sen aikana usein stressiä – ja jos on, mistä se johtuu? Olisiko jotain tehtävissä?

Meillä kaikilla on joskus rankkoja kausia, mutta niiden ei kuulu jatkua kuukaudesta toiseen. Ainainen kiire ja stressi kärjistyvät pahimmillaan fyysisiin ja mielenterveydellisiin ongelmiin. Jos arki tuntuu täyttyvän päänsärystä ja huokailusta, on aika tarkastella omia voimavaroja.

Tutki voimavarojasi

Tämä ei ole välttämättä helppoa, mutta hyvin tärkeää, jotta oma jaksaminen ei kuormittuisi liikaa. On täysin hyväksyttävää, että oma aika ei riitä kaikkeen, eikä joka paikkaan pysty venymään; olennaista on, että hyväksyt tämän myös itse.

Jos koet, että sinulla on jatkuva kiire, mieti, voisitko jättää jotain pois. Mitä tämä olisi? Mitkä asiat tuntuvat tuovan sinulle ilon tai hyödyn sijasta vain hampaiden kiristelyä?

Rakastamamme asiat tuottavat meille mielihyvää niin henkisesti kuin fyysisesti, sillä nautinnollinen toiminta saa onnellisuushormonit jylläämään. Mukavalla tekemisellä on rentouttava vaikutus, eikä se vaadi samanlaisia ponnisteluja kuin välttämättömät velvoitteet.

Mieti, millaisten asioiden tekemisestä todella nautit. Onko sinulla jokin taito, harrastus tai muu lempiaktiviteetti? Tai tuleeko mieleesi jotain sellaista, mitä olet aina halunnut kokeilla, mutta et ole saanut aikaiseksi?

Tee lista asioista, joista pidät. Tämän jälkeen voit alkaa kokeilla ja toteuttaa niitä halusi mukaan. Varaa tälle riittävästi aikaa, vähintään muutama tunti viikossa. Jokaisella on täysi oikeus “me-timen” viettämiseen!

Tuntuuko, että olet aivan liikaa toimettomana? Tämä on kiireisen elämän vastakohta, mutta aiheuttaa monesti yhtä paljon stressiä. Toimettomuus voi vaivata esimerkiksi työttömänä tai pidemmälle lomalle jäädessä.

Toimeliaisuus edistää elämänhallinnan tunnetta, ja tuo rytmiä päiviin. Voit luoda itsellesi tekemistä omien taitojesi ja jaksamisesi mukaan; sen ei tarvitse olla mitään kovin ihmeellistä, vaan mitä tahansa päiväkävelyistä tai leipomisesta vapaaehtoistyöhön. Tämä tuo vaihtelua Netflixin ja älypuhelimen tuijottamiseen.

Tunnista tarpeesi

Sosiaaliset suhteet ovat niin ikään voimavara. Me kaikki tarvitsemme niitä, mutta määrän kaipuussa on persoonakohtaisia eroja; jotkut ovat todella ihmiskeskeisiä, toiset tarvitsevat enemmän omaa rauhaa. Pohdi, millainen oma tarpeesi on, ja sovi tapaamisia ystäviesi kanssa sen mukaisesti. Parisuhteessa ja perheellisenäkin suuri osa meistä kaipaa joskus omaa tilaa, ja toisten on tätä toisinaan suotava.

On tärkeää omistaa ympärillään ihmisiä, joiden kanssa voi jakaa asioita. Pelkkä toiselle puhuminen selkeyttää ajatuksia ja purkaa stressiä, vaikka varsinainen ongelma ei vielä ratkeaisikaan. Uusia ystäviä taas voit halutessasi etsiä työn, harrastusten tai opintojen kautta. Facebookistakin löytyy yhteisöjä, jotka on tarkoitettu nimenomaan uusien tuttavuuksien solmimiseen.

Muista, että kuormittavien asioiden karsiminen elämästä pätee myös sosiaalisiin kontakteihin; myrkyllisiä ihmissuhteita ei ole pakko ylläpitää. Jos tunnet, että joku henkilö tuottaa sinulle pelkkää harmia, voi olla hyvä ajatus ottaa ainakin etäisyyttä häneen.

Tee mitä rakastat. Kahvihetki.

Arjen kulmakiviin kuuluvat myös ravinto ja uni. Molemmilla on valtava vaikutus mielialaan ja jaksamiseen. Laadukkaina ja säännöllisinä ne parantavat keskittymis- ja stressinsietokykyä sekä muistia ja motivaatiota. Järkevä ruokailurytmi pitää verensokerin ja vireyden tasaisina ja tuo mukavaa rytmikkyyttä päivään. Unen tarve taas on aikuisella keskimäärin 7–8 tuntia, mutta tässä on henkilökohtaisia eroja; jokaisen onkin hyvä tunnistaa oma tarpeensa.

Hyvän arjen aineksia

Rutiinit ja järjestelmällisyys tuovat järkeä arjen menoihin. Jos päiväsi ovat kovin kiireisiä ja moni tärkeä asia tuntuu unohtuvan sekamelskan keskellä, voisit esimerkiksi pitää kalenteria tai bullet journalia. Kirjoita muistiin niin velvoitteesi kuin omille tekemisillesi varatut hetketkin. Motivaatiotasi voit lisätä merkitsemällä siihen myös tulevat lomareissut!

Mikäli sinulla taas tuntuu olevan liikaa aikaa käsissäsi, voit luoda säännöllisyyttä arkeen erilaisilla rutiineilla. Nämä voivat olla aivan pieniäkin, kuten aamuherätys tiettyyn aikaan tai päivittäinen lukuhetki.

Ruoanlaittoakaan ei tarvitse päivittäin stressata, jos ennakoit ja teet kerralla suuren annoksen useammaksi päiväksi.

Yleisiä ongelmia arkeen tuovat kotityöt, varsinkin siivoaminen ja ruoanlaitto. Jos edellä mainittu tuottaa harmaita hiuksia, voit miettiä sille jonkinlaisen systeemin; onko sinulle helpompi siivota melkein päivittäin hieman, vai pitää tietty siivouspäivä? Ruoanlaittoakaan ei tarvitse päivittäin stressata, jos ennakoit ja teet kerralla suuren annoksen useammaksi päiväksi.

Mielen rauhoittaminen. Rakkaan harrastuksen ja kavereiden kanssa keskustelun lisäksi on lukemattomia hyviä tapoja vähentää stressiä. Uppoudu hyvän kirjan tai TV-sarjan pariin, kuuntele musiikkia tai podcasteja, tee räiskäleitä, liiku luonnossa, kokeile mindfulnesia… Mieti, millaiset rauhoittumiskeinot toimivat sinulle parhaiten!

Pienet ilot. Ihmisille on ominaista huomata ympärillään negatiiviset tekijät positiivisia helpommin. Opettele keskittämään huomiosi enemmän mukaviin asioihin, myös niihin arjen pieniin iloihin! Vähäisiltäkin vaikuttavat asiat voivat tuoda hyvää mieltä ja valtavasti energiaa; tällaisia ovat esimerkiksi kiireettömät aamiaiset, linnunlaulu ulkona, kynttilänvalo syyspimeällä tai saunominen kylmänä talvi-iltana.

Ole rehellinen itsellesi – ja toisillekin

Päädymme toisinaan tekemään töissä ja vapaalla enemmän kuin oikeasti tahtoisimme tai jaksaisimme; yleensä tämä johtuu yksinkertaisesti halusta miellyttää muita. Pelkkä konfliktitilanteiden ja toisten loukkaamisen pelko voi saada meidät lupautumaan menoihin ja vastuisiin. Tämä jos mikä saa niin oman aikataulun kuin hermotkin venymään ja paukkumaan.

Tee mitä rakastat. Lumisydän ikkunassa.

Opettele siis asettamaan itsellesi rajat. Kaikilla on lupa kieltäytyä toisinaan tarjouksista, jos tuntee, että ei ehdi tai jaksa. Teet näin palveluksen paitsi itsellesi, myös muille. Kumpi onkaan loppujen lopuksi pienempi paha: kieltäytyä työtehtävästä kiireen vuoksi, vai ottaa se vastaan ja hoitaa puolivillaisesti? Tai jättää menemättä kaverin juhliin väsymyksen vuoksi, vai mennä ja olla siellä kireä ja poissaoleva?

Kaikilla on lupa kieltäytyä toisinaan tarjouksista, jos tuntee, että ei ehdi tai jaksa.

Kun kieltäydyt, tee se ystävällisesti ja perustele, miksi teet niin. Vastaamalla esimiehelle “nyt en voi ottaa tätä tehtävää, kalenterini on aivan täynnä” tai ystävälle “pakko jättää nämä juhlat väliin, olen ollut todella väsynyt tänään” tulee asia selväksi, eikä toisen osapuolen pitäisi ottaa siitä nokkiinsa.

Tee siis itsetutkiskelua ja opettele tunnistamaan ne asiat, joista todella saat itsellesi mielihyvää ja rentoutumista. Varaa niille aikaa, ja ole itsellesi armollinen velvollisuuksien suhteen. Näin teet tavallisista arkipäivistä miellyttävämpiä ja saat positiivista energiaa! Tällöin ne välttämättömät vastuutkin on huomattavasti helpompi kestää.

Milla-Maria Karvinen

Milla on teräväkynäinen sisällöntekijä, joka innostuu uuden ideoinnista, vanhan kehittämisestä ja vaikuttavasta viestinnästä. Vapaa-ajalla hän rentoutuu lenkkeilemällä lähimetsässä hyvä podcast tai musiikki kuulokkeissa.

Muita artikkeleita aiheesta Työelämä:

  • Työelämä Säästäminen tuo vakautta ja vapautta – suomalaiset eivät ole kovin ahkeria säästäjiä

    Tutkimusten ja kyselyiden mukaan suomalaiset eivät säästä yhtään enemmän kuin aiemmin – oikeastaan päinvastoin. Matalat korot ja luotto omaan talouteen ovat saaneet suomalaisten entisestäänkin vähäisen säästämisinnostuksen laantumaan. Noin puolet suomalaisista laittaa rahaa säästöön joka kuukausi. Tämä ei kuulosta kovin suurelta määrältä, kun miettii viime aikoina erityisesti naisten säästämisestä tehtyjen lehtijuttujen ja medianostojen määrää. Säästämisestä siis kyllä puhutaan. Suomalaistalouksien säästäminen on laskenut…

    Lue lisää
  • Työelämä Viisas pääsee vähemmällä – Tehoa työntekoon!

    Freelancerina tai yksityisenä yrittäjänä työskentelyssä on se mahtava puoli, että töiden tekemiseen ei tarvitse käyttää aikaa yhtään enempää kuin töiden tekeminen vaatii. Aikaa ei kulu henkilöstöpalavereihin eikä toimistolla tarvitse notkua, jos hommat ovat jo valmiita. Toisaalta työsuojeluvaltuutettu ei vihellä peliä poikki tilanteessa, jossa töitä on tullut hamstrattua liikaa ja se alkaa syödä koko elämän. Tämän vuoksi erityisesti freelancerin kannattaa panostaa…

    Lue lisää
  • Työelämä Kevytyrittäjän kriisiviestintä – Toimi näin, jos joudut kriisitilanteen keskelle

    Koska jokaiselle yritykselle, itsensä työllistäjälle ja kevytyrittäjälle voi tulla eteen ikävä tai kiusallinen kriisitilanne, on syytä varautua ja harjoitella tilanteessa toimimista ja siitä viestimistä jo etukäteen. Valmiiksi mietitty viestintästrategia ja suunnitelma auttavat selviytymään vakavastakin kriisistä mahdollisimman vähin kolhuin. Miksi kriisiviestintää pitäisi suunnitella ja harjoitella, miettii moni? Siksi, jotta todellisessa kriisitilanteessa viesti välittyy mahdollisimman ehjänä ja selkeänä sen vastaanottajalle. Kriisejä tai…

    Lue lisää