Avoin työpaikka – miten saan sen itselleni

Työnhaku käy nykypäivänä itsessään työstä, ja se vaatii sekä kärsivällisyyttä, että hyvää itsetuntemusta ja lujaa uskoa omiin kykyihin.

Kilpailu työpaikoista on kovaa, sillä hakijoita on paljon ja työnantajilla on usein tiukat kriteerit joiden mukaan rekrytointiprosessit etenevät.

Kaikkeen työnhakuun pätevät kuitenkin tietyt toistuvat lainalaisuudet. Kuka tahansa voi kehittää itseään paremmaksi työnhakijaksi ja näin parantaa omia työllistymismahdollisuuksia.

Itsetuntemus ja omien kykyjen realistinen hahmottaminen luovat perustan työnhakuun

Vaikka ahkeruus ja vähitellen karttuva kokemus työnhausta voivatkin lopulta auttaa saamaan unelmien työpaikan, on joka tapauksessa syytä muistaa realistinen asenne ja omat resurssit työhakemuksia lähetettäessä.

Avoimesta työpaikasta julkaistu ilmoitus, kuvaus työpaikasta sekä hakijalta toivottavat ominaisuudet tulee lukea läpi huolellisesti ja ajatuksella.

Vaikka ilmoituksissa usein tunnutaankin etsivän jonkinlaista yli-ihmistä, antavat ilmoituksen kuvailut vain suuntaviivat sille minkälaista työntekijää yritys etsii ja millä ominaisuuksilla varustetun henkilön uskotaan suoriutuvan työtehtävistä menestyksekkäästi. Moneen työtehtävään on mahdollista kasvaa vähitellen, ja aina voi oppia uutta ja omaksua uusia asioita.

Työnantajat edelleen listaavat työilmoitukseen kuvauksen täydellisestä työntekijästä. Ei siis kannata pelästyä, vaikka ei vastaisi 100% kuvausta. Juuri kukaan ei vastaa täysin sitä, mitä työnantajat odottavat. Riittää että osaat yleensä muutaman luetelluista asioista todella hyvin ja loput edes keskinkertaisesti.

Toki osa yrityksistä on herännyt tekemään parempi työilmoituksia: Toimiva työpaikkailmoitus.

Ajan tasalla oleva ansioluettelo on työnhakijan tärkein työkalu

Siististi ja virheettömästi laadittu, ajantasainen ansioluettelo tai CV on rekrytoijaa eniten kiinnostava asia. Sen perusteella tehdään esikarsinta ennen haastatteluvaihetta. Internetistä löytyy runsaasti valmiita malleja ansioluettelon laatimista varten. Ansioluettelon ideana on kertoa selkeässä ja tiiviissä muodossa, kronologisessa järjestyksessä hakijan koulutus- ja työhistoria, kielitaito ja esimerkiksi tietotekninen osaaminen, sekä mahdolliset luottamustoimet tai muut lisäarvoa työnhakuun tuovat seikat.

Pitkät ja monimutkaiset lauseet tulee ansioluettelosta jättää pois, ja tyyli on hyvä pitää asiallisena ja erittäin selkeänä. Luettelosta on nopeasti ja vaivattomasti löydyttävä kaikki oleellinen, sillä hakemuksia vastaanottavat henkilöt lukevat päivittäin kymmeniä ansioluetteloita, ja liian koukeroinen ja monimutkainen teksti jää kiireessä selkeämpien hakemusten jalkoihin.

Ansioluettelosta on koulutus- ja työtietojen lisäksi löydyttävä siis:

• hakijan henkilö- ja yhteystiedot,
• suullinen ja kirjallinen kielitaito
• tietotekninen osaaminen
• käydyt kurssit ja tutkinnot kuten ajokortti tai hygieniapassi,
• sekä muu työelämän kannalta oleellinen osaaminen.

Vapaa-ajan harrastukset ja mielenkiinnon kohteet tai perhesuhteet eivät ensisijaisesti kuulu ansioluetteloon, mutta moni varaa kuitenkin myös niille muutaman rivin luettelon lopusta. Kaikki päivämäärät ja vuosiluvut on syytä tarkistaa todistuksista, jotta annettu tieto on varmasti paikkansa pitävää.

Työpaikoista voi yrityksen nimen ja työsuhteen pituuden lisäksi mainita selkeästi ja lyhyesti kunkin työpaikan keskeiset työtehtävät ja vastuualueet. Kannattaa erityisesti nostaa esiin sellaisia asioita, joita haetussa työpaikassa todennäköisesti arvostetaan.

Lue lisää CV:n kirjoittamisesta: Näin kirjoitat hyvän ansioluettelon.

Työhakemus tulee kirjoittaa huolellisesti ja ajatuksella

Työnhaussa ei pidä käyttää yleisluontoista, aina samaa hakemusta, vaan jokaiseen haettuun paikkaan tulee laatia uusi, kohdistettu hakemus. Kyseessä on ikään kuin vastaus työnantajan julkaisemaan ilmoitukseen, ja mikäli ne kaksi eivät kohtaa toisiaan, on rekrytoijan helppo aistia se. Ilmoituksen huolellisen lukemisen jälkeen, ja omien toiveiden ja kykyjen vastatessa avoimeen tehtävään, on luontevaa kirjoittaa hakemus, jonka tavoitteena on kutsu työhaastatteluun.

Itse työhakemuksenkin on syytä olla asiallinen ja ammattimainen, mutta se voi kuitenkin olla jonkin verran vapaamuotoisempi ja persoonallisempi kuin ansioluettelo. Työhakemuksessa pyritään kuvailemaan omaa sopivuutta ja mielenkiintoa juuri kyseistä työtehtävää kohtaan, ja samalla herättämään työnantajan mielenkiinto siinä määrin, että tämä haluaa tavata hakijan kasvokkain työhaastattelussa.

Hakemuksessa tulee siis lyhyesti osoittaa mielenkiinto avointa työpaikkaa kohtaan, perustella se, miksi uskoo itse sopivansa tehtävään, ja valottaa myös hieman omaa persoonaa joukosta erottuakseen. Liika yrittäminen toisaalta voi kostautua, eikä yltiöpäinen erikoisuuden tavoittelu kannata, vaikka joskus riskinotto voi olla eduksi.

Kokeneet rekrytoijat arvostavat ennen kaikkea hakemuksen ja ansioluettelon välittämää, mahdollisimman paikkansa pitävää tietoa hakijasta. Hakemukseen voi liittää asiallisen kasvokuvan, mikäli sitä on erikseen pyydetty, muussa tapauksessa kuva ei välttämättä kuulu työhakemukseen. Lopuksi molemmat dokumentit tulee vielä lukea huolellisesti läpi kirjoitusvirheiden ja muiden kömmähdysten korjaamiseksi.

Usein työnhakijoita suositellaan hakemuksensa lähettämisen jälkeen vielä soittamaan työpaikasta lisätietoja antavalle yhteyshenkilölle osoittaakseen aktiivisuutta ja jäädäkseen rekrytoijan mieleen. Se ei kuitenkaan ole missään tapauksessa pakollista, ja selvästi turha soitto ilman mitään oikeaa kysyttävää voi sekin joissain tapauksissa kääntyä tarkoitustaan vastaan. Pätevä ja asiallisesti laadittu hakemus ansioluetteloineen riittää.

Lue lisää: Näin teet täydellisen työhakemuksen

Kutsu haastatteluun aloittaa prosessin alusta

Vaikka joku hakijoista voikin jo hakemuksensa perusteella nousta jonkinlaiseksi ennakkosuosikiksi, ovat kaikki hakijat haastatteluvaiheessa jälleen käyännössä samalla viivalla. Haastattelussa tilanteet voivat muuttua yllättävästi, kun mukaan astuvat monet uudenlaiset, hakijan vahvuuksista ja heikkouksista kertovat seikat. Työhaastattelu on suurimmalle osalle ihmisistä aina jännittävä tilanne, mutta iän myötä karttuva kokemus ja huolellinen valmistautuminen auttavat onnistumaan parhaalla mahdollisella tavalla. Hermoilua voi helpottaa itsetuntemuksen kehittäminen, sekä ajatus siitä, että ei itse ole tilanteessa vain arvioitavana, vaan tasaveroisena osapuolena selvittämässä, olisivatko tähtäimessä oleva työpaikka, ja sitä tarjoava yritys juuri sitä, mitä itse on etsimässä.

Ehdottomasti tärkeintä työhaastattelussa on se, että on paikalla ajoissa. Kannattaa siis jo edellisenä iltana selvittää mahdolliset bussiaikataulut ja kulkureitit, ja jopa halutessaan käydä paikan päällä tutustumassa. Siisti, ja mahdollisimman asiallinen ja neutraali ulkoasu on myös tärkeää.

Puhtaat ja kammatut hiukset, siistit kynnet sekä ehjät ja puhtaat vaatteet kertovat luotettavasta työntekijästä, jonka elämänhallinta on kunnossa.

Mukaan on hyvä ottaa koulu- ja työtodistukset sekä niiden kopiot jätettäväksi rekrytoijalle, vaikka niitä ei olisi erikseen pyydettykään. Etukäteen kannattaa tutustua työntekijää etsivän yritykseen historiaan, toimintaan sekä keskeisiin arvoihin.

Omien ominaisuuksien analysoinnin lisäksi on hyvä varautua perustelemaan, miten hyvin itse sopisi yrityksen edustamaan kulttuuriin, ja mitä annettavaa itsellä voisi yritykselle olla. Luonnollisesti haastattelussa on kyettävä kertomaan avoimesti ja rehellisesti omista vahvuuksista ja heikkouksista, sekä tietysti vastaamaan moniin muihinkin, joskus hyvinkin yllättäviin kysymyksiin, joihin voi olla vaikea etukäteen valmistautua. Tilanteessa pärjäämistä kuitenkin helpottavat rehellisyys ja hyvä itsetuntemus. Kun on aidosti perillä omista kyvyistään ja ominaisuuksistaan, ja on sinut oman persoonansa kanssa, on helppo heittäytyä tilanteen vietäväksi ja uskaltautua vastavuoroiseen keskusteluun haastattelijoiden kanssa.

Rekrytoijat ovat usein ammattitaitoisia ja kokeneita henkilöstöalan konkareita, jotka ovat aidosti kiinnostuneita hakijoista, ja toivovat heidän onnistuvan haastattelussa, sillä se auttaa heitä löytämään joukosta sen kaikkein sopivimman kandidaatin.