Sekoitatko ennakonpidätyksen ja alvin — Kumpi oikein pitää maksaa?
Arvonlisävero eli alv ja ennakonpidätys ovat molemmat veroja, mutta muutoin niistä harvemmin puhutaan samassa lauseessa. Kuitenkin tämä kaksikko tuppaa menemään yrittäjillä sekaisin, ja erityisesti verojen väliset erot mietityttävät. Yrittäjyyskoulu selvitti, mitä asioita arvonlisäverosta ja ennakonpidätyksestä useimmiten pohditaan.
Aloitetaan ennakonpidätyksestä eli ennakkoveroista, jotka jokaisen yrittäjän täytyy maksaa omista tienesteistään sananmukaisesti ennakkoon. Vero otetaan suoraan yrittäjän tekemästä tuloksesta.
Koko yrityksen tulos on toiminimiyrittäjän "palkkaa", josta hän maksaa itse verot, jotka normaalisti lähtisivät palkasta työnantajan leivissä. Koko tulos voidaan siis ajatella olevan yrittäjän "palkkaa" bruttona. YEL-vakuutusmaksun ja ennakkoveron jälkeen yrittäjän käteen jäävästä osasta voidaan puhua ”nettopalkkana”.
Omat palkkatulot täytyy arvioida verottajalle etukäteen. Toisinaan se tarkoittaa sitä, että helmikuussa pitäisi tietää, kuinka paljon yrittäjänä tienaa kuukausittain joulukuun loppuun asti. Ja koska loppuvuoden palkkatuloja ei näe ennustamalla kristallipallosta, ei auta muu kuin antaa verottajalle arvio omista tuloistaan.
Ennakkovero täytyy arvioida itse
Tehtävä arvion antamisesta on vasta aloittelevalle yrittäjälle hankalaa ja usein uudet toiminimi- ja kevytyrittäjät kääntyvät asiassa kirjanpitoammattilaisten puoleen. Mutta totuus on, ettei kukaan muu ole paremmin perillä omasta liiketoiminnastaan ja tulevista palkoistaan kuin yrittäjä itse. Muutama helpotus asiassa kuitenkin on.
Ensinnäkin, ennakkoveroilmoitusta ei tarvitse tehdä heti, vaan yrittäjä voi muutaman kuukauden ajan katsella, kuinka paljon hän todellisuudessa tienaa. Näin arvio loppuvuodelle on helpompi tehdä.
Toiseksi, ennakkoveroihin voi hakea kesken vuoden muutosta useaankin kertaan, jos oma tulotaso yllättäen nousee tai notkahtaa. Näillä korjausliikkeillä yrittäjä välttää mätkyt, jotka odottavat kulman takana heitä, jotka ovat tienanneet odotettua paremmin, mutta samaan aikaan maksaneet ennakkoveroja liian vähän. Korjausliike kannattaa tehdä myös toiseen suuntaan: ilmoita verottajalle, jos et tienaakaan niin paljon, kuin olit ennakkoon arvioinut. Näin saat ennakkoveromaksuja pienemmäksi, joten ne eivät rasita liikaa vaatimatonta liiketoimintaasi. Lue lisää aiheesta ennakonperintärekisteriin liittyminen.
Jatkossa verottaja tekee ennakkoveropäätöksen automaattisesti edellisen vuoden veroilmoituksessa ilmenneiden tulojen perusteella.
Muista etteivät arvonlisäverot ole sinun rahaasi
Kun yrittäjä on huolehtinut ennakkoveronsa kuntoon, on seuraavaksi arvonlisäveron vuoro. Useimmiten yrittäjät kysyvät, täytyykö heidän maksaa sekä ennakkovero että arvonlisävero.
Ennakkovero otetaan suoraan pois yrittäjän palkasta, mutta arvonlisäveroon kannattaa suhtautua rahana, joka ei ole koskaan yrittäjän omaa. Se vain pyöräytetään yrittäjän kautta suoraan valtion kassaan. Näin on tehty vuodesta 1994 lähtien.
Arvonlisävero on laadultaan kulutusvero, useimmiten 25,5 % suuruinen, ja se lisätään yrittäjän myyvän palvelun tai tavaran myyntihintaan. Toisin sanoen arvonlisäveroa ei maksa yrittäjä, vaan hänen asiakkaansa osana tuotteen tai palvelun hintaa. Yrittäjän täytyykin hinnoittelussaan muistaa lisätä arvonlisävero omien hintojensa päälle, jotta summa tulee perittyä asiakkailta, eikä jää yrittäjän kontolle.
Jos olet Ukon kevytyrittäjä, muistathan valita laskun lähettämisen yhteydessä valikosta nappulan, jolla saat arvonlisäveron lisättyä palvelusi päälle!
Arvonlisäveroa ei tarvitse maksaa, jos liiketoiminta on vähäistä tai vaatimatonta. Tämä vaatimattomuus mitataan suoraan rahassa. Jos yrityksesi tilikausi on alkanut vuoden 2021 alusta tai sen jälkeen ja liikevaihtosi on enintään 15 000 euroa (12 kk:ssa), sinun ei tarvitse rekisteröityä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin lainkaan. Jos yrittäjänä taas myyt tavaroita tai palveluita yli 15 000 eurolla tilikaudessa (12 kk), sinun pitää ilmoittautua arvonlisäverovelvollisten rekisteriin.
Liittyminen alv-rekisteriin on vapaaehtoista
Arvonlisäverorekisterissä on kuitenkin puolensa ja monet yrittäjät hakeutuvat alv-rekisteriin vapaaehtoisesti, vaikka liikevaihto jäisikin alle 15 000 euron. Tämä johtuu siitä, että yrittäjä hyötyy. Jos yrityksesi ostaa paljon liiketoimintaansa varten arvonlisäverollisia tuotteita tai palveluja, näiden ostojen arvonlisäveron saa vähentää omista alv-tilityksistään.
Monimutkaista? Aivan kuten sinäkin laitat alv-maksun palveluittesi tai tuotteittesi päälle, näin tekevät myös muut yrittäjät maksattaessaan alv-maksuja sinulla, kun olet hankkivan asiakkaan roolissa. Kirjanpidossa katsotaan kuitenkin alv-maksut, jotka olet itse omilta asiakkailtasi perinyt ja toisaalta itse asiakkaana maksanut ostaessasi muilta. Nämä kahdet arvonlisäverot tuodaan yhteen siten, että voit vähentää omat alv-tilityksesi toiselle maksamistasi alv-maksuista.
Kuvitellaan, että Anna tekee kääntäjän töitä tuhannella eurolla ja lisää hintoihin 25,5 % arvonlisäveron. Näin asiakas maksaa yhteensä 1255 euroa. Anna saa pitää saatavistaan tuhat euroa, mutta hän joutuu antamaan 255 euroa eteenpäin valtiolle, kuten veron hengessä kuuluu.
Samaan aikaan Anna tilaa liiketoimintaansa varten uuden logon, jonka hinta on 700 euroa + 25,5 % arvonlisäveroa. Annan maksama arvonlisäveron osuus tästä on siis 178,50 euroa.
Seuraavaksi Anna saa vähentää maksamansa arvonlisäveron itse velottamastaan arvonlisäverosta, jolloin laskutoimitus on 255-178,50=76,50 euroa. Anna siis vähentää logon tilaamisen arvonlisäveron siitä summasta, joka hänen pitäisi tilittää valtiolle omista käännöstöistään. Valtiolle jää siis maksettavaa vain 76,50 euroa arvonlisäveroa.
Kirjanpito tekee laskutoimitukset ja huolehtii alv-ilmoitukset verottajalle suoraan puolestasi. Lue lisää Ukon tarjoamasta toiminimiyrittäjän kirjanpitopalvelusta.
Pienyrittäjä hyötyy alv-alarajahuojennuksesta
Verottaja on myös ajatellut pientä liikevaihtoa tekeviä yrityksiä ja yrittäjiä arvonlisäveron alarajahuojennuksella, jolloin verottaja maksaa laskuissa tilitettyjä arvonlisäveroja joko kokonaan tai osittain takaisin. Alv-alarajahuojennus on tarkoitettu rekisterissä oleville yrittäjäjille, joiden tilikauden liikevaihto jää alle 30 000 euron.
Jos yrityksen liikevaihto on enintään 15 000 euroa (10 000 euroa vuonna 2020), yritys saa huojennukseen oikeuttavan arvonlisäveron kokonaan takaisin. Jos taas liikevaihtosi on yli 15 000 euroa (10 000 euroa vuonna 2020) mutta alle 30 000 euroa, yritys saa huojennuksena osan arvonlisäverosta.
Jos aloittaa yritystoiminnan kesken vuoden, liikevaihto suhteutetaan 12 kuukauden mukaan. Tämä jää monella unohduksiin, jolloin yrittäjä saattaa luulla, että hän voi tienata 15 000 euroa esimerkiksi neljän kuukauden tilikauden aikana. Näin ei kuitenkaan ole.
Vaikka et olisi kevytyrittäjänä itse alv-velvollinen, näet kuitenkin laskutuspalvelua ylläpitävän Ukon laskussasi 25,5 % veropidätyksen. Tämä aiheuttaa yleensä hämmennystä, mutta johtuu yksinkertaisesti siitä, että omalla liikevaihdollaan Ukko yrityksenä on arvonlisäverovelvollinen. Ukko on siis muiden yrittäjien tapaan velvoitettu lisäämään alv-maksun palveluidensa hintoihinsa ja perimään niitä sinulta, vaikka sinä et tekisi omassa yrityksessäsi samoin. Velvollisuus maksaa arvonlisäveroa muille yrityksille ei siis ole mitenkään sidoksissa siihen, onko yrittäjä omissa bisneksissään arvonlisäverovelvollinen vai ei.
Verokortti muuttui vuonna 2019
Olemme tässä artikkelissa oppineet, että yrittäjä maksaa aina ennakkoveroja eli ennakonpidätyksen omasta palkastaan ja on tapauksesta riippuen myös arvonlisäverovelvollinen. Ennakkoverot täytyy ilmoittaa verottajalle itse, mutta arvonlisäveron tilityksissä, vähennyksissä ja ilmoituksissa verottajalle auttaa kirjanpitäjä.
Muistathan aina maksaa arvonlisäverosi verottajalle ajoissa, sillä eräpäivän jälkeen maksetuista veroista joutuu maksamaan viivästyskorkoa. Korkoa kertyy eräpäivää seuraavasta päivästä alkaen maksupäivään saakka. Vuonna 2024 viivästyskorko on 11 %. Tarkista maksettava määrä ja viivästyskorko OmaVerosta.
Aivan lopussa muistutamme vielä verokorteista, jotka muuttuivat vuonna 2019. Yhä edelleen kirjanpitäjät vastaavat usein kysymyksiin sivutulojen verokorteista ja verojen lisäprosenteista. Verokortteja on nykyisin kuitenkin vain yksi ja siinä lasketaan yhteen koko vuoden ansiot. Lue lisää aiheesta verokortti.
Tänä vuonna uudet verokortit astuivat voimaan helmikuun alusta. Vuoden vaihteessa jokaisen tuloraja nollautui, mutta vielä tammikuun ajan sovellettiin edellisvuoden verokorttia.
Heräsikö ennakonpidätyksen ja arvonlisäveron selvennyksen jälkeen rohkeus kokeilla yrittäjyyttä? Kevytyrittäjänä aloittaminen on helppoa. Lue lisää Kevytyrittäjyys-oppaasta.
Toiminimiyrittäjyys voi olla myös helppoa
Kirjanpito, laskutus ja kuittivarasto kiinteällä kuukausihinnalla. Perustamme toiminimen ilmaiseksi ja saat Y-tunnuksen heti käyttöösi.