Verokortti – Tämä kaikki sinun tulee tietää siitä

Mihin verokortti oikein tarvitaan ja miten sitä käytetään? Tässä artikkelissa kerromme olennaisimmat asiat verokorttiin liittyen.

Mikä on verokortti ja miten verotus toimii?

Verokortti kertoo työnantajalle, kuinka suuri osa palkasta pitää maksaa ennakonpidätyksinä verottajalle.

Suomessa verotus on järjestetty siten, että työntekijä näkee vain osan todellisista palkan sivukuluista palkkakuitissaan. Näistä suurin erä on ennakonpidätys. Ennakonpidätyksen lisäksi työntekijän palkkaamisesta aiheutuvia kuluja ovat mm. työeläkemaksu, työttömyysvakuutusmaksu, tapaturmavakuutusmaksu, sosiaaliturvamaksu sekä ryhmähenkivakuutusmaksu.

Ennakonpidätys on vero, jonka palkan tai eläkkeen maksaja vähentää bruttopalkasta tai eläkkeestä ja tilittää Verohallinnolle. Ennakkoperinnällä pyritään turvaamaan verojen kertyminen, niin että veroja maksetaan jo silloin, kun tuloakin saadaan.

Ennakonpidätysprosentti määräytyy tulojesi mukaan, koska Suomessa on käytössä progressiivinen verotus. Eli mitä enemmän tienaat rahaa, niin sitä suurempi veroprosenttisi on.

Vielä lopuksi yksi erittäin tärkeä huomautus. Mikäli työntekijä ei näytä verokorttia työnantajalleen eikä työnantaja ole pyytänyt ennakonpidätystietoja Verohallinnosta sähköisesti, työnantajan täytyy pidättää työntekijän palkasta 60 % veroa. Eli muista toimittaa verokortti palkanmaksajille ajoissa!

Verottaja lähettää kaikille yli 15-vuotiaille ehdotuksen ennakonpidätyksen veroprosentista. Jos tiedossa on tuloihin vaikuttavia muutoksia, kannattaa muutokset ilmoittaa verottajan OmaVero-palvelussa ja tilata muutosverokortti.

Vain yksi verokortti – muista seurata tulojasi

Verotuksen lähtökohtana on se, että osaat arvioida vuositulosi etukäteen ja tiedät, kuinka paljon rahaa tienaat koko vuoden aikana. Erilaisten työsuhteiden ja tienaamisen muotojen yleistyessä arvioiminen voi olla vaikeaa. Jos arvioit tulosi väärin ja tienaat enemmän rahaa kuin olet ilmoittanut, perii verottaja puuttuvat verot sinulta myöhemmin.

Puuttuvia veromaksuja kutsutaan kansankielisesti mätkyiksi. Jos veroprosenttisi on tänä vuonna liian pieni, joudut maksamaan puuttuvat verot vuoden 2024 lopussa. Jos taas olet arvioinut tulosi yläkanttiin ja tämän vuoksi maksanut liikaa veroja, saat samalla tavalla seuraavan vuoden loppupuolella veronpalautuksia.

Erilaisia työsuhteita varten oli aiemmin erilaisia verokortteja kuten sivutuloverokortti ja freelancer-verokortti, mutta vuoden 2019 alusta lähtien on ollut käytössä yksi verokortti ja yksi tuloraja koko vuodelle. Sama verokortti tai sen kopio kelpaa kaikille työnantajillesi ja palkanmaksajillesi. Sivutuloverokorttia ei siis enää ole lainkaan. Uudet verokortit tulevat voimaan 1. helmikuuta 2023, ellet  hae tai ole jo hakenut itsellesi muutosverokorttia.

Tulojen muuttuessa voit myös tilata verottajalta muutosverokortin, jonka avulla voit tarvittaessa pienentää tai suurentaa veroprosenttiasi. Muutosverokortista lisää alempana. Jos tulorajaa ei tarvitse muuttaa, mutta haluat nostaa veroprosenttiasi, voit vain vapaamuotoisesti ilmoittaa tästä palkanmaksajallesi.

Esimerkkikuvassa on valittuna ennakonpidätys 18 %:lla, jolloin laskennallinen tuloraja on 37 720 euroa. Tämän ylittävästä ansiosta peritään 37,5 %:n vero.

Tulorekisterin voimaan tulemisen myötä on kaikkia ansaittuja tuloja helppo seurata yhdestä paikasta lähes reaaliaikaisesti.  Myöhemmin myös maksetut eläkkeet ja tuet voi tarkistaa suoraan tulorekisteristä. Tulorekisteriin voit kirjautua esimerkiksi omilla pankkitunnuksillasi.

Tulorekisteriä käyttävät lähes kaikki

Työnantajan tai palkanmaksajan pitää ilmoittaa kaikki maksetut palkata tulorekisteriin viiden päivän kuluessa. Myös UKKO.fi ilmoittaa palkkasi tulorekisteriin.

Tulorekisterin tietoja käyttävät verohallinto, Kela, työttömyysvakuutusrahasto sekä työeläkelaitokset ja Eläketurvakeskus. Vuoden 2020 alussa tulorekisteriä alkoivat käyttää myös työttömyyskassat, jotkin vakuutusyhtiöt, koulutusrahasto, kunnat, Tilastokeskus, palkkaturvan ja palkkatuen toiminnot sekä työsuojeluviranomaiset.

Verokorttia ei enää nykyään tarvitse toimittaa alkuperäisenä työnantajalle. Verokortin kopio riittää. Tämän muutoksen myötä on entistä tärkeämpää, että seuraat itse oman tulorajasi täyttymistä, jos sinulla on useampi työantaja.

Hyödynnä veroprosenttilaskuria

Verohallinnon sivuilta löytyvä veroprosenttilaskuri auttaa sinua tarkistamaan palkkaverokortin paikkansapitävyyden. Laskurin ja tuloksen avulla saat tietoosi, että tarvitseeko verokorttiasi muuttaa. Veroprosenttilaskuri laskee sinulle uuden perusprosentin antamiesi tietojen mukaan. Voit verrata laskurin tuloksia voimassa olevaan verokorttiin ”Vertailulaskennassa”. Tuloksista näet, että minkä verran vuositasolla sinulta peritään liikaa tai liian vähän veroja, mikäli jätät voimassa olevan verokortin ennalleen.

Freelancer-verokortti – menneen talven lumia

Aiemmin käytössä oli niin kutsuttu freelancer-verokortti. Freelancer-verokorttia ei voi enää saada, sillä nyt yksi verokortti ja yksi vuosituloraja riittää kaikille verotuksen muuttumisen myötä, vaikka palkanmaksajia olisikin useampi. Tämä tarkoittaa sitä, että verovelvollisen on itse pidettävä huolta tulorajastaan ja seurattava tarkasti ansioidensa kokonaismäärää. Jos tuloraja ylittyy, tulee tilata uusi kortti.

Freelancer verokortti-nimitystä käytettiin aiemmin erikseen freelancereille tarkoitetusta verokortista, jossa ei ollut tulorajoja. Freelance-verokortin, joka eroaa hieman tavallisesta pää- tai sivutoimen verokortista, sai Verohallinnolta Freelancerina työskentelevä henkilö, joka työskenteli saman vuoden aikana usean toimeksiantajan tehtävissä. Tällaisia tehtäviä ovat usein esimerkiksi toimittajan tai valokuvaajan tehtävät, mutta myös monet muut. Nykyisin yksi ja sama verokortti käy kaikille.

Jos et halua perustaa omaa yritystä, mutta toimeksiantajasi ei halua vastaanottaa verokorttia, on vaihtoehtona myös kevytyrittäjyys. Lue artikkelimme aiheesta freelancer-verokortti vs kevytyrittäjyys.

Freelancerverokortissa oli yksi pidätysprosentti, eikä tulorajoja

Freelance-verokortille oli tyypillistä se, että siinä oli vain yksi pidätysprosentti eikä lainkaan tulorajoja. Nämä saatiin arvioimalla koko vuoden tulot ja niistä tehtävät vähennykset. Jos arvioiduissa luvuissa tapahtui vuoden aikana kuitenkin merkittäviä muutoksia, oli uuden verokortin tilaaminen aina mahdollista.

Freelance-verokortin pidätysprosentti oli aina automaattisesti 15, mutta jos halusi siihen pienemmän prosentin, oli sekin mahdollista. Tällöin verohallintoon täytyi toimittaa tiedot tosiasiallisista tuloista ja niistä tehdyistä vähennyksistä. Pelkkä tulojen ja vähennysten arvioiminen ei riitä pienemmän pidätysprosentin saamiseen.

Kuinka freelance-verokortin kanssa toimittiin?

Freelance-verokortti toimi pääsääntöisesti kuten muutkin verokortit. Sitä ei kuitenkaan tarvinnut toimittaa toimeksiantajalle, vaan pelkkä kopio riitti. Useissa tapauksissa riitti myös verokortin esittäminen toimeksiantajalle.

Freelancer vai yrittäjä?

Freelancer-tyyppisesti työskentelevissä on sekä palkansaajia että yrittäjiä. Jos henkilöllä on freelance-verokortti, on hän aina palkan- tai palkkion saaja, vaikka ei siis olisikaan työsuhteessa toimeksiantajaansa. Yrittäjiä sen sijaan ovat työssään omaa toiminimeä käyttävät henkilöt, vaikka he muutoin toimisivatkin kuten muutkin freelancerit.

Mistä freelancer saa verokortin?

Freelancer saa verokortin verotoimistosta. Nykyään sen tilaaminen käy helposti myös internetin kautta osoitteessa www.vero.fi. Kortin tilaamiseen netin kautta tarvitaan kuitenkin henkilötietojen varmennus, mikä voidaan tehdä esimerkiksi omia verkkopankkitunnuksia käyttämällä.

Lisätietoa on saatavilla

Lisätietoa freelancerille verokortista ja sen saamisen ehdoista sekä tilaamisesta saa luotettavimmin verohallinnon Internet-sivuilta osoitteesta www.vero.fi. Myös monet yhdistykset jakavat tietoa alallaan toimiville freelancereille. Hyviä tietopaketteja löytyy esimerkiksi osoitteista www.suomentietokirjalijat.fi ja www.journalistiliitto.fi.

Miten verokortilla työskentely eroaa kevytyrittäjyydestä?

Verokortilla työskentelyn ja laskutuspalvelun ero on siinä, että laskutuspalvelu hoitaa kaiken palkanmaksuun liittyvän byrokratian sekä sinun että toimeksiantajasi puolesta. Kun työskentelet verokortilla, tarkoittaa se sitä, että toimeksiantajasi joutuu hoitamaan kaikki palkanmaksuun liittyvät velvoitteet. Monet toimeksiantajat pitävät tätä kankeana varsinkin projektiluontoisissa tai lyhytaikaisissa työtehtävissä, sillä keikkatyöläisen töihin ottaminen tuottaa toimeksiantajalle paljon ylimääräistä paperityötä.

Kun toimit laskutuspalvelun, kuten UKKO.fi:n kautta, me hoidamme kaiken byrokratian puolestasi. Näin asiakasyrityksesi tehtäväksi jää ainostaan laskun maksaminen. Toimintamallimme tekee palveluidesi ostamisesta helppoa.

Muutosverokortti ja muuttuneet tulot

Muutosverokortti näyttää nykyisin hyvin samalta kuin varsinainen verokorttikin. Tässä esimerkissä kuvassa on muutosverokortti, jonka ennakonpidätysprosentti on 21 ja tuloraja 40 000. Lisäprosentiksi on näin ollen tullut 38.

Muutosverokortti tulee käyttöön silloin, kun ansiotuloissasi tapahtuu muutoksia. Seuraa siis, ettei verokortissasi määritelty vuosituloraja ylity. Erityisesti jos teet töitä usealle eri työnantajalle vuoden aikana, tässä kannattaa olla tarkkana.

Jos ansiotulojen määrä kasvaa tai pienenee merkittävästi, tulee sinun tilata verottajalta muutosverokortti. Myös muutosverokortista riittää työnantajalle pelkkä kopio tai esimerkiksi verottajan OmaVero-palvelusta tulostettu versio tai koneelle tallennettu PDF-versio. Tarvittaessa saat muutosverokortin tilattua verottajalta myös puhelimitse.

OmaVero-palvelu siirtää veroasioinnin vähitellen verkkoon

Verottajan OmaVero-palvelussa voit hoitaa jo suurimman osan veroasioistasi. Esimerkiksi verotukseen liittyvien tietojen täydentäminen käy kätevästi jo ennen paperisen veroehdotuksen saapumista. Näin kotiisi postitse saapuva veroilmoitus, on heti täytetty oikein.

OmaVerosta näet kätevästi myös veronpalautuksen ja jäännösveron eli mätkyjen maksutiedot. Voit samalla ilmoittaa tilinumerosi veronpalautusta varten.

OmaVerossa voit esimerkiksi:

• tarkistaa ja seurata omia tietojasi
• tilata verokortin tai hakea ennakkoveroa
• antaa henkilökohtaisen tai yrityksen veroilmoituksen
• katsella verotustietojasi
• maksaa veroja tai tarkistaa maksuyhteystiedot
• katsoa veronpalautuksen määrän
• tilata verovelkatodistuksen
• ilmoittaa tilinumeron

Tulevaisuudessa OmaVerossa voi myös:

• ilmoittaa kiinteistötietoja
• ilmoittaa tai maksaa varainsiirtovero
• toimittaa perukirjan

Jos olet kyllästynyt saamaan paperipostia kotiisi verottajalta, kannattaa ottaa käyttöön sähköinen asiointi osoitteessa suomi.fi/viestit. Tämän jälkeen saat sähköpostiisi ja Suomi.fi-sivuston viesteihin ilmoituksen, kun OmaVerossa on uutta tietoa sinun veroasioihisi liittyen.

Jatkossakin Verohallinto lähettää paperipostia asioista, joita ei voi vielä hoitaa OmaVerossa. Halutessasi voit kuitenkin edelleen saada Verohallinnolta paperipostia.

Lisätietoja verokorteista löydät UKKO.fi:n usein kysyttyjen kysymykset Verotus-osiosta.

HUOM: Y-tunnukseton kevytyrittäjä, jatkossa sinun ei enää tarvitse toimittaa verokorttiasi meille – saamme tiedot automaattisesti suoraan verohallinnolta. Jos olet kuitenkin jo ehtinyt toimittamaan korttisi meille, ei sinun siinäkään tapauksessa tarvitse tehdä mitään; jatkossa saamme kaikki ajantasaiset tiedot suoraan Verohallinnolta.

Tarkista päivämäärät

Jos toimit UKKO Kevytyrittäjä -palvelussa ilman Y-tunnusta, verotukseen liittyvät ajantasaiset tietosi näkyvät palvelussamme Lähetä verokortti -välilehdellä. Jos haluat muuttaa tietojasi, voit tehdä sen OmaVerossa. Tietosi päivittyvät palveluumme seuraavan sisäänkirjautumisen yhteydessä.

Harmillisesti joskus kuitenkin voi käydä niin, että syystä tai toisesta palvelumme ei pystykään hakemaan verotustietojasi Verohallinnolta automaattisesti. Tällaisessa tapauksessa järjestelmämme antaa siitä sinulle erillisen ilmoituksen ja ohjeistaa toimittamaan verokorttisi meille palvelussa olevalta Lähetä verokortti -välilehdellä. Suosittelemme sinua myös tarkastamaan verotukseen liittyviä tärkeitä päivämääriä suoraan Verohallinnon sivuilta.

Artikkelia on päivitetty 28.4.2023.

Kirjoittajat: Olli Kopakkala, Piia Peiponen