Jari Jokilampi & Suomen Uusyrityskeskukset ry: Älä enää muhi yritysidean kanssa – apua alkumetreille on tarjolla

Vuorosana-blogisarjassamme UKKO.fi saa kylään työelämän eri sidosryhmien edustajia. Blogeissa kuulemme vieraidemme ajatuksia muun muassa itsensä työllistämisestä.

Kevät on kaiken uuden aikaa. Niinpä se on oiva hetki myös raikkaille yritysideoille ja niiden nostamiselle pöytälaatikosta kirkkaaseen päivänvaloon. Tällä kertaa Vuorosana-blogissa meillä on vieraana Suomen Uusyrityskeskukset ry:n toimitusjohtaja Jari Jokilampi, jonka kanssa pohdimme, kuinka edetä tuoreen bisneskonseptin kanssa.

Mitä eri väyliä pitkin yritysideaa voi lähteä muodostamaan?

Reittejä kohti uutta yritysideaa on useita, oikeastaan niin monia, kuin on ideoitakin.

Varsin usein yritysidea perustuu yrittäjäksi aikovan omaan osaamiseen ja ammattitaitoon, joka on hankittu työkokemuksen tai koulutuksen kautta. Nuorilla yritysidea voi puolestaan kuoriutua esimerkiksi harrastusten myötä, jolloin syvällistä osaamista voi kertyä lähes huomaamatta. Joskus idea taas saattaa perustua esimerkiksi sopiviin kontakteihin.

Näiden perinteisten tapojen lisäksi on myös muita lähtötilanteita. Aina ideaa ei tarvitse keksiä itse, vaan yrittäjäksi kaihoava voi hyödyntää jo olemassa olevia rakenteita. Tästä yhtenä esimerkkinä on franchising eli liikeidean ja toimintakonseptin vuokraaminen, jonka kautta tarjolla on useita sekä kotimaisia että ulkomaisia mahdollisuuksia, niin kuluttaja- kuin yrityspuolella. Tällöin yrityksen keskeiset toimintatavat on hyväksyttävä sellaisenaan.

Toinen esimerkki valmiin yritysidean hyödyntämisestä on liiketoiminnan ostaminen. Esimerkiksi väestön ikääntyessä vanhemmat yrittäjät mahdollisesti myyvät yrityksiään. Toki voi myös olla niin, että liikeidea on oma, mutta osaajat ostetaan ulkopuolelta. Tämä on kuitenkin harvinaisempaa.

Mitä pitää ottaa huomioon heti yrityksen perustamisen alkumetreillä?

Eräs liikeidean tärkeimmistä elementeistä on myynti. Kohderyhmä on mietittävä äärimmäisen tarkkaan. Keitä todelliset asiakkaat ovat? Myytkö yrityksille vai kuluttajille ja missä kanavissa? Missään nimessä ei voi ajatella myyvänsä ”kaikkea kaikille”.  Rajaa kohderyhmä pala palalta pienemmäksi ja suunnittele, mitä kanavia pitkin asiakkaat tavoitetaan.

Totuus on, että äärimmäisen harva keksii idean, mitä kukaan muu ei ole ikinä keksinyt. Joko kilpailijoita siis on jo tai vähintäänkin niitä varmasti tulee. Siihen on varauduttava. Ota kaikki nykyiset ja mahdolliset tulevat kilpailijat huomioon ja mieti tarkkaan, kuinka erotut heistä.

Kevytyrittäjyys on erinomainen tapa harjoitella yrittäjyyttä ja testata yritysidean toimivuutta. Sen myötä oppii esimerkiksi hinnoittelemaan oman työnsä oikein, mikä on äärimmäisen tärkeää, mutta ei aina niin kovin helppoa. Kevytyrittäjänä toimiessa on hyvä hetki pohtia, kantaisiko oma toiminta päätoimiseen yrittäjyyteen asti.

Yrittäjäksi ryhtyvän on tärkeää olla rehellinen itselleen: onko tämä sitä, mitä oikeasti haluan tehdä? Liikeidean on istuttava omaan persoonaan ja arvomaailmaan ja oltava itselle läheinen. Jos idea tuntuu yhtään vieraalta, siihen tuskin kannattaa lähteä. Yleensä yritysidea kuitenkin jalostuu juuri oman osaamisen pohjalta, jolloin aihe tuntuu omalta. Ja niin pitääkin olla.

Missä voi mennä vikaan yritysideaa miettiessä?

Yritysidean testaaminen on tärkeää.

Markkinapotentiaali on helppo arvioida aivan väärin ja siksi ennen liiketoiminnan aloittamista kannattaa tehdä markkinatutkimusta – vaikka ihan itse. Soita potentiaalisille asiakkaille ja tiedustele, ostaisivatko he kyseistä tuotetta tai palvelua, jos tällainen olisi tarjolla. Kun et ole myymässä mitään, vaan kysyt vain mielipidettä, auttavat ihmiset yleensä mielellään.

Myös yrityksen talouspuoli on hyvä testata etukäteen, jotta epämieluisilta yllätyksiltä vältytään todennäköisemmin. Menojen alkaessa juosta heti alusta lähtien, pyörähtää tulorahoitus kuitenkin käyntiin vasta seuraavaksi. Kevytyrittäjyys on yksi tapa testata idean taloudellista toimivuutta. Tällöin välttyy yrittäjyyden mukanaan tuomalta byrokratialta ja taloudellisilta riskeiltä.

Kuinka lähteä liikkeelle?

Uusi yritysidea on usein vasta raaka hahmotelma, joten pohdittavaa ja hiottavaa riittää. On mietittävä, onko ideasta oikeasti kehitettävissä toimiva liikeidea ja liiketoimintakonsepti. Vastaukset on löydyttävä mm. näihin kysymyksiin: Mitä myydään, missä ja miten? Ketkä ovat asiakkaat? Ja mistä tulos syntyy?

Tänä päivänä yrittäjälle on tarjolla huimia mahdollisuuksia. Lähes koko maailman ollessa nykyteknologian avulla saavutettavissa, on globaali toiminta mahdollista uusille yrityksille heti alusta alkaen. Jo pelkästään tämän vuoksi voi uusia yritysideoita suunnitella nykyään hyvinkin eri asenteella kuin joitain vuosia sitten. Varsin kapeankin alan tuote- tai palveluidean on mahdollista lentää, jos tavoitteena ei olekaan lähtökohtaisesti kotimarkkinoiden valloitus vaan suunta on suoraan maailmalle.

Edetä voi vauhdilla tai verkkaisesti: joskus maltti on alussa valttia, kun taas toisinaan iso vaihde täytyy ehdottomasti laittaa heti silmään. Riippuu siis yritysideasta. Kevytyrittäjyys on oiva esimerkki maltillisesta väylästä kohti yrittäjyyttä tai tavasta ryhtyä sivutoimiseksi yrittäjäksi. Työnteon voi aloittaa saman tien. Myös lopettaminen on vaivatonta, jos toiminta ei kannatakaan. Toisaalta loistavan idean skaalaaminen ylöspäin on helppoa.

Mistä kysyä neuvoa? Kenen vinkkejä kannattaa kuunnella?

Jos yritysideoita on useampi, kannattaa listata kaikki ideat, sensuroimatta yhtään. Aluksi ne kaikkein villeimmät ja hulluimmatkin ideat saavat olla vielä mukana. Tämän jälkeen ideoita voi hahmotella pidemmälle, kohti todellisia tuotteita ja palveluita. Sitten on validoinnin ja karsinnan aika.

Useammissakin vaiheissa kannattaa hyödyntää apuna asiantuntijatahoja, kuten Uusyrityskeskuksen tarjoamia palveluja. Meitä saa lähestyä hyvin raa’ankin idean kanssa. Tarjoamme kokemusta, näkemystä ja erityisosaajiemme tukea. Sparrausapua saa harjoitusvastustajilta, jotka haastavat toden teolla. Näin idea joko osoittautuu käyttökelvottomaksi tai vahvistuu ja selkiytyy.

Yritysideasta kannattaa puhua myös lähipiirin kanssa. He tuntevat sinut, joten heiltä voi saada erilaista näkemystä ja kommentteja kuin muualta. Toisaalta läheiset eivät aina ole kyseisen aiheen tai yrittäjyyden osaajia – heiltä voi kuitenkin saada rehellisiä kommentteja. Ja useissa tapauksissa perhe voi osaltaan joutua sitoutumaan yrittäjyyteen, joten heidän kanssaan on hyvä keskustella etukäteen.

Läheisten tuki on yrittäjyyden kaikissa vaiheissa tärkeää. Puhua voi myös ystävien kanssa, mutta neuvojen taso riippuu varmasti neuvojen antajien perehtyneisyydestä aiheeseen.

Onko jotain oleellista jäänyt mainitsematta?

Lisäksi yrittäjyys vaatii ehdottomasti verkostoja. Verkostojen kautta voi löytyä niin asiakkaat, kumppanit, mentorit kuin muutkin tärkeät kontaktit.

Sekä samalla että eri aloilla toimivat yrittäjät ovat tärkeitä kontakteja ja keskustelukumppaneita. Kuten myös yrityskummit tai mentorit, joilta saa apua alun lisäksi myös matkan varrella. Esimerkiksi Uusyrityskeskuksen kautta tarjolla on laaja asiantuntija- ja kontaktiverkosto, josta löytyy apua niin myynnin, markkinoinnin kuin taloushallinnon haasteisiin.

Ilman suhteita yrittäjänä on melko mahdotonta toimia. Jos verkostoja ei ennestään ole, kannattaa yrittäjäksi ryhtymistä suunnittelevan tarkkaan miettiä, mistä meinasi kontaktinsa hankkia. Verkostoja, kuten mitä tahansa ihmissuhteita, tulee myös ylläpitää, jotta suhteet säilyvät.

Lue lisää

Onnistuneen yhteistyön ainekset – näin loistat tiimeissä!

Vuorosana: Ajattele vanha palvelu uudelleen ja menesty!