Mikä on pienyrittäjä ja miten sellaiseksi ryhdytään menestyksekkäästi?

Avaamme tässä artikkelissa pienyrittäjyyttä ja sitä, kuinka sellaisena voi toimia. Annamme myös vinkkejä pienyrittäjän toimintaan kuuluviin käytännön toimenpiteisiin, kuten taloudelliseen puoleen ja matalan kynnyksen markkinointiin.

Artikkelin sisältö:

• Mikä pienyrittäjä on
• Millaista yritystoimintaa pienyrittäjällä voi olla?
• Pienyrittäjän verotus
• Millaista rahallista tukea pienyrittäjä voi saada
• Pienyrittäjä, näin teet hyvää (ja kustannustehokasta) markkinointia
• Mitä taitoja ja tekoja pienyrittäjyys vaatii

Yrittäjyys yleistyy jatkuvasti, ja moni päätyy ainakin kokeilemaan sitä jossain vaiheessa urapolkuaan. Yrittäjyyden aloittaminen ja toiminnan kehittäminenkin on yhä helpompaa: siihen liittyvistä vaatimuksista, vastuista ja muista tekijöistä on kenen tahansa helppo löytää tietoa internetistä ja sosiaalisesta mediasta.

Myös UKKO Yrittäjyyskoulu jakaa tietoa yrittämisen eri seikoista ja pyrkii tekemään yrittäjyydestä helpompaa kaikille.

Nykyisin on myös monia tapoja toimia yrittäjänä. Enää ei tarvitse ryhtyä päätoimiseksi yrittäjäksi tai edes perustaa varsinaista yritystä; yrittäjänä voi hyvin toimia myös sivutoimisesti tai kevytyrittäjänä omaan elämäntilanteeseen sopivasti. Monen yrittäjän päämääränä ei olekaan ainakaan alun perin ollut yrityksen perustaminen sinänsä, vaan itsen työllistäminen omien taitojen ja intohimojen mukaisesti. Jos toiminta osoittautuu kannattavaksi ja asiakkaita riittää, voi yrittäjä kasvattaa toimintaansa ja hankkia työntekijöitä.

Pienyrittäjyydestä on ehkä helpointa lähteä liikkeelle. Usein tämä merkitsee sitä, että yrityksessä toimii vain yksi henkilö, eli yrittäjä itse. Tämä voi kuitenkin herättää liudan kysymyksiä: millaista pienyrittäjyys käytännössä on? Kuinka sen voi aloittaa? Mitä kaikkea pienyrittäjän tulee toiminnassaan huomioida?

Mikä pienyrittäjä on?

Kuten mainittu, pienyrittäjä toimii monesti yksinään – tosin hänellä voi olla myös pieni määrä työntekijöitä.

Yksinyrittäjyys (tai ”itsenäinen yrittäjyys”, kuten me UKKO.fillä sitä yleensä nimitämme) on kuitenkin kätevä toimintamalli pienyrittäjille, jotka eivät kaipaa pyöritettäväkseen suurta yritystä ja alaisia, vaan toimivat mielellään itsenäisesti ja vastaavat kaikesta yrittämiseensä liittyvästä vain itselleen. Moniin töihin tämä sopiikin erinomaisesti, ja kerromme näistä työnkuvista tarkemmin alempana.

Yleisiä tapoja toimia pienyrittäjänä ovat toiminimiyrittäjyys ja kevytyrittäjyys. Siihen, kumpi on kenellekin parempi vaihtoehto, vaikuttaa monikin seikka. Kerromme alla hieman kummastakin yrittäjyyden muodosta!

Toiminimiyrittäjä

Yksityinen elinkeinoharjoittaja, eli toiminimiyrittäjä, on yksi kevyimmistä yrittäjyyden muodoista. Toiminimi sopii loistavasti pienimuotoiseen yritystoimintaan, ja moni toiminimiyrittäjä harjoittaa toimintaansa sivutoimisesti.

Toiminimen perustaminen on helppoa, eikä se sinänsä maksa mitään – joskin yrittäjältä peritään kaupparekisteriin tehtävästä ilmoituksesta maksu. Netin kautta ilmoituksen voi tehdä YTJ:n sivuilla ja se maksaa 60 euroa; jos ilmoituksen taas tekee paperilomakkeella, on hinta 115 euroa.

Aloituspääomaa toiminimiyrittäjä ei tarvitse; hänen on kuitenkin mahdollista hakea starttirahaa toimintaansa varten.

Sanana toiminimi ei ole virallinen yrittäjää tarkoittava nimitys; virallinen termi on yksityinen elinkeinonharjoittaja. Virallisessa merkityksessä toiminimi tarkoittaa henkilön, yhtiön tai organisaation nimeä, jota elinkeinotoiminnassa käytetään; esimerkiksi jokaisella osakeyhtiöllä on oma toiminimensä. Puhekielessä yksityistä elinkeinonharjoittajaa on kuitenkin totuttu nimittämään toiminimi-sanalla.

Kaikkien yritysten on pidettävä kirjanpitoa, jotta sen toiminnasta muodostuu selkeä kuva. Näin on myös toiminimiyrittäjällä, ja moni heistä hoitaakin kirjanpidon itse; tämä on kannattavaa varsinkin siinä tapauksessa, jos toiminta on melko pienimuotoista. Kirjanpidon pitäminen ei ole erityisen vaikeaa varsinkaan, jos kyseessä on yhdenkertainen kirjanpito, jossa tulot ja menot kirjataan vapaamuotoisesti.

Moni toiminimiyrittäjä kuitenkin antaa kirjanpitonsa ulkoisen tahon hoidettavaksi; tällainen on muun muassa UKKO Toiminimiyrittäjyys -palvelu. Jos haluat saada lisää tietoa toiminimiyrittäjyydestä, voit tutustua laatimaamme Toiminimiyrittäjän oppaaseen.

Kevytyrittäjä

Kevytyrittäjyys on puolestaan sopiva ratkaisu heille, jotka haluaisivat harjoittaa omaa ammattiaan itsenäisesti ja työskennellä yrittäjämäiseen tapaan – mutta eivät halua käyttää aikaansa paperitöihin tai kirjanpitoon. Yrittämisen muotona se on vielä melko uusi, mutta on jatkuvasti yleisempää.

Kevytyrittäjä työskentelee yrittäjämäisesti, mutta hänellä ei ole kuitenkaan varsinaista yritystä.

Hän etsii asiakkaita itse, sopii työnsuorituksesta asiakkaan kanssa ja tekee työt sovitun mukaisesti. Tämän jälkeen hän luo asiakkaalleen laskun ja saa siitä maksun laskutuspalvelun kautta, jollainen myös UKKO.fi on. Kevytyrittäjä ei tarvitse omaa Y-tunnusta, vaan hän tavallaan "lainaa" laskutuspalvelun Y-tunnusta omassa laskutuksessaan. Laskutuspalvelu myös huolehtii kirjanpidosta ja muista yrittäjän paperitöistä kevytyrittäjän puolesta.

Toiminta kevytyrittäjänä on myös muita yritysmuotoja riskittömämpää, sillä se ei vaadi alkuinvestointeja. Laskutuspalveluihin rekisteröityminen on myös tavallisesti ilmaista, eikä niissä ole juoksevia kuluja; kevytyrittäjä maksaa palvelumaksua ainoastaan silloin, kun hänellä on ollut työkeikkoja. Kun hän laskuttaa työstä palvelussa, perii palvelu asiakkaan maksamasta palkasta tietyn prosentin.

Lisää kevytyrittäjyydestä löydät tietoa Kevytyrittäjyysoppaastaamme!

Kevytyrittäjyys vai toiminimiyrittäjyys – kumman valitsisin?

Siihen, kumpi tapa yrittää on kenellekin sopivampi, vaikuttaa muutama asia. Näitä ovat muun muassa seuraavat:

• Myytkö palvelua vai tavaroita
• Kuinka paljon liikevaihtoa on
• Kuinka usein laskutettavaa työtä on,
• Kuinka paljon työhön liittyviä hankintoja ja kuluja on
• Kuinka paljon hallinnollisia asioita on ulkoistettava, jos perustaisit yrityksen

Kevytyrittäjyys voisi olla sinulle sopiva vaihtoehto, jos työskentelet joustavasti tai keikkamuotoisesti, etkä välitä käyttää aikaasi yrittäjän paperitöihin ja byrokratiaan. Se on kannattavaa myös silloin, kun sinulla on hyvä liikeidea, mutta et haluaisi hypätä suoraan yrittäjyyteen, vaan mieluummin testaisit ideaasi turvallisesti ja riskittömästi. Kevytyrittäjyys on kätevää myös silloin, jos sinulla on satunnaisia keikkatöitä, joista haluat vain rahat nopeasti tilille.

Kaikkiin töihin kevytyrittäjyys ei kuitenkaan sovi; kevytyrittäjänä voi myydä palveluita, mutta tuotemyynti ei ole mahdollista. Et esimerkiksi voi valmistaa ja myydä itse tekemiäsi vaatteita, mutta vaatteiden korjaus- ja ompelupalvelua voit. Tästä voit lukea tarkemmin Usein kysytyt kysymykset -sivuiltamme.

Toiminimiyrittäjyys on sinua varten, kun toimintasi on sellaista, että tarvitset sitä varten Y-tunnuksen ja aiot toimia yrittäjänä säännöllisesti. Siinä, missä kevytyrittäjyys on yrittäjyyden testaamiseen, toiminimiyrittäjät tietävät jo, millaista toimintaa he haluavat harjoittaa. Toiminimiyrittäjyys on oikea valinta myös silloin, kun sinulla on paljon hankintoja, joiden arvonlisäverot haluat vähentää, ja jos haluat hakea starttirahaa toimintasi aloittamiseen.

Tarkemmin voit vertailla näitä yritysmuotoja artikkelissamme Toiminimi vai kevytyrittäjyys – Kumpi valita?

Millaista yritystoimintaa pienyrittäjällä voi olla?

Pienyrittäjänä voi toimia hyvin monipuolisilla aloilla; tähän vaikuttaa se, toimiiko pienyrittäjä kevytyrittäjänä vai toiminimellä. Kuten mainitsimme jo yllä, kevytyrittäjä ei voi toimia missä tahansa töissä, kuten tietyillä luvanvaraisilla aloilla.

Tietyn alan asiantuntija, rakennusmestari, konsultti, urheilija, terapeutti, valokuvaaja, journalisti, artisti, siivooja, sosiaalisen median vaikuttaja, kauppias, näyttelijä, graafikko, ammattijärjestäjä, valmentaja, esiintyjä, ravintolayrittäjä, käsityöyrittäjä…

Tuossa muutama toimi, johon pienyrittäjyys sopii mainiosti; todellinen lista on pitkä. Voit kuitenkin katsoa inspiraatiota esimerkiksi julkaisemistamme yrittäjätarinoista. Niissä haastatelluista yrittäjistä suurin osa toimii nimenomaan pienyrittäjänä, tai on ainakin aloittanut toimintansa sellaisena.

Pienyrittäjän verot

Kerromme seuraavaksi hieman siitä, millaisia veroja pienyrittäjän tulee maksaa. Verotusasiat eivät ole monimutkaisia – mutta kuten yleensäkin, kannattaa yrittäjän olla niissä tarkka harmillisten virheiden välttämiseksi.

Yrittäjän verotukseen vaikuttaa hänen yhtiömuotonsa ja toimialansa. Kerromme seuraavaksi toiminimiyrittäjän ja kevytyrittäjän verotusasioista!

Toiminimiyrittäjän verotus pähkinänkuoressa

Palkkatyössä olevat ovat tottuneet siihen, että he voivat vain vilkaista omaa veroilmoitustaan ja todeta, että kaikki on verotuksen osalta kunnossa. Yrittäjä joutuu kuitenkin huolehtimaan veroasioistaan vähän enemmän itse.

Tiivistettynä toiminimiyrittäjän kannattaa verotuksessaan huomioida 4 tärkeää asiaa: tulovero, arvonlisävero (eli ALV) ja sen alarajahuojennus sekä verovähennykset.

Toiminimiyrittäjä ei maksa varsinaista palkkaa itselleen. Sen sijaan hän voi tehdä yrityksestään yksityisottoja rajoituksessa. Yksityisotoista ei tarvitse maksaa veroja nostohetkellä, vaan toiminimiyrittäjä maksaa tuloveroa, joka useimmiten maksetaan ennakkoveroina. Tuloveron maksaminen perustuu yrittäjän tuloarvioon, joka laaditaan etukäteen tilikauden alussa. Toiminimiyrittäjä maksaa ennakkoveroa 1–3 kuukauden välein.

Vähintään vuoden ajan toimineen toiminimiyrittäjän ennakkoverojen määrän arvioi verottaja, joka tekee arvion yrittäjänä edellisenä tilikautena tekemän tuloksen perusteella. Toimintansa vasta aloittanut yrittäjä kuitenkin tekee tuloarvion itse ja maksaa ennakkoverot sen perusteella. Tässä yrittäjä arvioi paitsi omaa realistista tulotasoaan, myös yrityksen kiinteitä ja muuttuvia kuluja. Yrittäjän realistiseen tulotasoon vaikuttavat muun muassa hänen kykynsä työskennellä sekä hänen keskimääräinen laskutuksensa ja asiakkuuksiensa määrä kuukausittain.

Toisinaan yrittäjä saattaa huomata, että etukäteen laadittu tuloarvio ei täysin vastaa nykytilannetta; tällöin hänen kannattaa tehdä verottajalle muutosilmoitus. Jos yrittäjä on maksanut tuloveroa liian vähän, joutuu hän maksamaan niitä jälkikäteen. Mikäli hän on taas maksanut liikaa, palauttaa Verohallinto nämä maksut hänelle veronpalautuksena.

Suuri osa toiminimiyrittäjistä maksaa myös arvonlisäveroa; tähän ovat velvollisia kaikki yrittäjät, joiden liikevaihto on vuodessa 15 000 euroa tai enemmän. Voit lukea tästä lisää artikkelistamme, jossa kerrotaan kaikki toiminimen ALV-ilmoituksesta.

Jos liikevaihto on vähäistä, voi toiminimiyrittäjä hyötyä verottajan tarjoamasta arvonlisäveron alarajahuojennuksesta. Sen voivat saada yrittäjät ja yritykset, jotka kuuluvat ALV-rekisteriin ja joiden tilikauden (12 kk) liikevaihto on vähemmän kuin 30 000 euroa.

Alarajahuojennuksen hakeminen onnistuu kalenterikauden tai tilikauden viimeisen verokauden arvonlisäveroilmoituksella. Siinä tulee ilmoittaa verokauden arvonlisäverot ja alarajahuojennus koko tilikauden ajalta. Yrityksen verokauden pituus määrittelee sen, milloin alarajahuojennusta tulee hakea; verokauden pituus voi olla kuukausi, neljännesvuosi tai vuosi.

UKKO Toiminimiyrittäjyys -palvelussa alarajahuojennus lasketaan automaattisesti kaikille siihen oikeutetuille käyttäjille. Palvelun käyttäjän ei siis tarvitse itse huolehtia siitä.

Toiminimiyrittäjän ei kannata myöskään unohtaa verovähennyksiä. Ne ovat yritystoiminnassa merkittävä etu, ja kaikki verovähennyskelposet kulut kannattaakin ehdottomasti hyödyntää! Verovähennyksellä tarkoitetaan verotettavasta tulosta vähennettävää todellisia kuluja vastaavaa rahamäärää; verotettava summa pienenee vähennyksen avulla, mikä siis vähentää maksettavien verojen määrää.

Jotta yrittäjä voisi saada verovähennyksen, tulee hänen säilyttää kaikki kuitit ja tositteet sekä toimittaa ne joko kirjanpitäjälle tai kirjanpitosovellukseen liiketoimintaan liittyvistä menoista. Toiminimiyrittäjä voi laittaa verovähennyksiin monia asioita, muun muassa seuraavat:

• Toimistotarvikkeet, työkalut ja pienhankinnat
• Työhuonevähennys
• Auto- ja matkakulut
• Tietokoneohjelmistot, lisenssit ja muut verkkopalvelut
• Markkinointi- ja mainoskulut
• Kirjanpitokulut – myös UKKO-palvelumaksut
• Ammattiliiton jäsenmaksut
• Työvaatteet
• Työterveyshuolto

Lisää tietoa toiminimiyrittäjän verotuksesta ja verovähennyksistä löydät muun muassa seuraavista artikkeleistamme: Toiminimen verovähennykset – Näillä säästät selvää rahaa!

Kevytyrittäjän verot

Kuten useissa muissakin asioissa, myös verotuksessa kevytyrittäjällä on toiminimiyrittäjään verrattuna vähemmän huolehdittavaa. Muutama asia myös kevytyrittäjän on kuitenkin otettava siinä huomioon.

Tavallisesti laskutuspalvelut huolehtivat veroasioista kevytyrittäjän puolesta; näin tekee myös UKKO Kevytyrittäjyyspalvelu, joka saa lähtökohtaisesti käyttäjiensä verotiedot suoraan verottajalta. Joskus tietojen saaminen ei kuitenkaan onnistu, jolloin kevytyrittäjä voi toimittaa verokorttinsa sähköisenä palvelumme kautta.

Vaikka kevytyrittäjä on yrittäjä, käyttää hän kuitenkin palkansaajan verokorttia.

Kevytyrittäjän laskujen summasta tulee myös maksaa arvonlisäveroa – lukuun ottamatta tiettyjä poikkeuksia. Kevytyrittäjän siis tulisi huomioida arvonlisäveron osuus jo silloin, kun hän hinnoittelee palveluaan; näin hänelle myös jää työstä käteen riittävä määrä.

Laskulla tulisi aina erotella ALV:n osuus hinnasta. Kevytyrittäjyyspalvelumme lomakkeella kevytyrittäjän on mahdollista ilmoittaa yksikköhinta joko ilman arvonlisäveroa tai niin, että ALV sisältyy siihen.

Verovähennykset koskevat myös kevytyrittäjää: hän on oikeutettu hakemaan tulonhankkimisvähennyksiä henkilökohtaisessa verotuksessaan. Vähennyskelpoisia kuluja ovat lähtökohtaisesti esimerkiksi UKKO Kevytyrittäjyys -palvelun palvelumaksu, UKKO-turva, matkakulut ja sairausvakuutusmaksu. Myös esimerkiksi maskit ja työhön liittyvät tarvikkeet – kuten tietokone ja ammattikirjallisuus – ovat vähennettäviä kuluja.

Kuten mainittu, verovähennykset pienentävät veron määrää, eli toisin sanoen kevytyrittäjän käyttöön jää enemmän rahaa. Yksittäiset verotuspäätökset tekee kuitenkin loppujen lopuksi aina verottaja.

Lue lisää: Kevytyrittäjän verovähennykset – muistathan ottaa nämä ylös! 

Millaista rahallista tukea pienyrittäjä voi saada?

Suomessa yrittäjän on mahdollista saada erilaisia tukia ja rahoituksia. Moni tuista on sellainen, että kuka tahansa voi hakea niitä; jotkut on kuitenkin tarkoitettu nimenomaan toimintaansa aloitteleville yrittäjille, ja toisiin taas vaikuttaa muun muassa maantieteellinen sijainti sekä yrityksen toimiala.

Pienyrittäjän ei siis tarvitse yksinään tuskailla taloudellisten vaikeuksien kanssa tai jättää toimintaansa kokonaan aloittamatta, jos omat varat eivät riitä! Tässä muutama varsin yleinen yrittäjän tuki, joita yksinyrittäjät ja pienet yritykset voivat hakea.

Starttiraha

Tämä on kenties kaikkein tyypillisin aloitteleville yrittäjille. Starttirahaa myöntävät esimerkiksi ELY-keskus, Uusyrityskeskus ja Työ- ja elinkeinotoimisto.
Starttiraha on tarkoitettu nimenomaan yrittämisen alkuvaiheeseen, ja sitä voi saada enintään 12 kuukauden ajan; tämän jälkeen yrityksen tuottojen tulisi jo riittää toimeentuloon. Starttirahan hakeminen on myös tehtävä nimenomaan ennen varsinaista yrityksen perustamista; jälkikäteen sitä ei voida enää myöntää.

Ehdot starttirahan saamiselle ovat seuraavat:

• hakijan on oltava päätoiminen yrittäjä,
• työtön työnhakija,
• sivutoiminen yrittäjä, joka on siirtymässä päätoimiseksi yrittäjäksi, tai
• henkilö, joka on siirtymässä päätoimiseksi yrittäjäksi opiskelun, palkkatyön tai kotityön tekemisen jälkeen
• hakijan toiminnan tai sen suunnitelman tulee olla vakaata, kannattavaa ja uskottavaa; iso etu on, jos hänellä on jo liiketoimintasuunnitelma laadittuna
• starttiraha on yrittäjän toimeentulon kannalta tarpeellinen

Kevytyrittäjäkin voi saada starttirahaa, mutta edellytyksenä tähän on, että hänellä on Y-tunnus. UKKO Kevytyrittäjille ja muille laskutuspalveluita käyttäville kevytyrittäjille sitä ei siis voida myöntää.

Starttirahaa on kuitenkin mahdollista hakea myöhemmin, vaikka aikaisemmin olisikin laskuttanut töitään laskutuspalvelun kautta; menestyksekäs kevytyrittäjyystoiminta saattaa jopa edesauttaa starttirahan saamista. Jokainen starttirahahakemus käsitellään kuitenkin erikseen, ja sen myöntämiseen vaikuttaa moni tekijä. Asia kannattaa siis varmistaa omasta TE-toimistosta.

Lue lisää: Starttirahan hakeminen – Vältä yleisimmät virheet!

Maaseudun yritysrahoitus

Tätä julkista tukea yrittäjän on mahdollista saada, vaikka hän ei harjoittaisikaan maataloutta; sen myöntämisen edellytyksenä kuitenkin on, että yrittäjä toimii maaseudulla. Maaseudun yritysrahoituksen tarkoituksena on tukea yritysten perustamista ja toimintaa, ja tätä kautta tuoda maaseudulle elinvoimaa yritystoiminnan sekä uusien työpaikkojen kautta.

ELY-keskuksen kehittämisavustus

Tämä ei ole aloittelevan yrittäjän tuki, vaan tarkoitettu enemmänkin pienen yrityksen toiminnan kasvattamiseen ja kehittämiseen. Sillä tuetaan merkittäviä kehityshankkeita, joista yrityksen itsensä tulisi rahoittaa ainakin puolet. Kehittämisavustus kannattaa muistaa, jos yrittäjän tarkoituksena on laajentaa omaa toimintaansa.

Näiden tukien lisäksi yrittäjä voi saada tukia työntekijän palkkaamiseen. Näitä ovat muun muassa palkkatuki ja oppisopimuskoulutukseen kohdistuva palkkatuki.

Jos kaipaat lisää tietoa rahoituksista, kurkkaa artikkelimme Yrityksen perustamisen rahoitus – Mistä rahoitus yritykselle?

Pienyrittäjä, näin teet hyvää (ja kustannustehokasta) markkinointia

Ei vielä riitä, että yrittäjän tuote tai palvelu on erinomainen. Yritys ei pyöri ilman asiakaskuntaa, ja siksi yrittäjän tulisikin tehdä asiakashankintaa. Parhaiten tämä onnistuu markkinoinnilla; se tukee yrityksen myyntiä ja tuloksellisuutta, ja sitä olisi tärkeää suunnitella laadukkaasti.

Markkinoinnin suunnittelu auttaa yrittäjää pysymään kärryillä siinä, mitä toimenpiteitä tehdään ja minkä takia.

Suunnittelu on tärkeää niin suurille organisaatioille kuin yksin toimivalle pienyrittäjälle – tosin yritysmuodosta riippuen sitä tietysti tehdään hieman eri mittakaavassa. Pienyrittäjän markkinointibudjetti ei monesti ole kovin suuri, ja siksi hänen kannattaakin tutustua kustannustehokkaaseen verkkomarkkinointiin!

Pienyrittäjä voi löytää verkosta useita kanavia, joilla hän tavoittaa suuren yleisömäärän tehokkaasti ja helposti. Esittelemme alla muutaman lukuisan joukon kustannustehokkaan verkkomarkkinointikanavan, joihin sinun pienyrittäjänä kannattaa ehdottomasti tutustua.

Verkkosivut

Nykyisin lähes kaikki yritykset toimivat netissä, ja niillä tulisi olla vähintääkin verkkosivut; tämä siksi, että netissä ovat myös asiakkaat ja etsivät mielellään yrityksistä tietoa sen kautta. Ellei yrityksellä siis ole omia sivuja, voi 2020-luvun kuluttaja jopa kokea tämän epäluotettavana.

Yksinkertaisten verkkosivujen luominen on onneksi melko helppoa. Yrityksen sivustosta kannattaa tehdä ammattimainen, mielenkiintoinen ja selkeä; lisäksi asiakkaan tulisi olla helppoa navigoida siellä. Myös hakukoneoptimointiin kannattaa kiinnittää huomiota, sillä sen avulla sivustosi sijoittuu hyvin Google-hauissa.

Lue lisää verkkosivujen rakentamisesta täällä: Täydelliset kotisivut ilmaiseksi – opas yrittäjälle.

Sähköpostimarkkinointi

Jotkut verkossa markkinoivat yritykset saattavat pitää perinteistä sähköpostimarkkinointia jo hieman vanhanaikaisena – onhan sitä tehty jo jopa 1990-luvun puolella. Moni taitava copywriter kuitenkin hehkuttaa sähköpostia yhtenä parhaimmista markkinointikanavista: tehokkaiden sähköpostijärjestelmien kautta sähköposteja voi helposti lähettää tuhansille vastaanottajille vain muutamalla klikkauksella. Tämän lisäksi niiden lähettämisprosesseja voi kätevästi automatisoida.

Sähköpostimarkkinoinnissa laadukkaalla ja myyvällä tekstillä eli copylla on valtava vaikutus. Pienyrittäjän kannattaakin tutustua ainakin copyn perusteisiin, jos hän aikoo kirjoittaa markkinointisähköpostejaan itse. Tietyillä sanavalinnoilla on suuri merkitys, sillä niillä voidaan vaikuttaa paljonkin kuluttajien ostokäyttäytymiseen. Markkinoijan onkin tärkeää tuntea copyn tehokkaimmat keinot, jotta hän voi kirjoittaa mahdollisimman myyvää tekstiä.

Lue lisää: Näin kirjoitat parempaa tekstiä verkkosivuille

Some- ja mobiilisovellusmarkkinointi

Sosiaalisesta mediasta eli somesta ja mobiilisovellusten maailmasta löytyy nykyisin useita tehokkaita markkinointikanavia. Yrittäjän kannattaa ottaa haltuunsa sopivimmat kanavat oman kohderyhmänsä mukaan; jos hän haluaa tavoittaa nimenomaan nuoria kuluttajia, ovat erityisesti Instagram– ja TikTok -sovellukset hyviä kanavia markkinoinnille.

TikTok on valtavan suosittu erityisesti alle 20-vuotiaiden keskuudessa ja sitä pidetäänkin Z-sukupolven nopeatempoisena kanavana. Muita sosiaalisen median suosittuja markkinointikanavia, jotka tavoittavat nopeasti suuren määrän yleisöä, ovat muun muassa Facebook ja Pinterest.

Vaikuttajamarkkinointi

Vaikuttajamarkkinointi nykyisin erityisen suosittu markkinointitapa, tosin suosituimpien vaikuttajien kanssa tehtävät yhteistyöt voivat tulla yllättävän kalliiksi. Vaikuttajamarkkinointi tarkoittaa sitä, että esimerkiksi suosittu bloggaaja ja tiktokkaaja suosittelee luontevalla tavalla yrityksen palveluja tai tuotteita.

Suosituksia on mahdollista jakaa blogin lisäksi esimerkiksi vaikuttajan some-kanavilla. Suositun vaikuttajan suosituksilla on yllättävän paljon vaikutusta kuluttajien kulutuskäyttäytymiseen, mikä ei ole suinkaan jäänyt markkinoijilta huomiotta.

Suunnittelu tekee markkinoinnista helpompaa!

Kuten mainittu, markkinointi ja sen seuranta sujuvat huomattavasti jouhevammin, jos markkinoinnille on tehty suunnitelma. Pienyrittäjänkin olisi tärkeää laatia sellainen itselleen; hänellä ei suurten yritysten tavoin ole tukenaan suurta markkinointikoneistoa tai usein tiimiäkään, jonka kanssa hän voisi ideoida markkinointia tai jolle jakaa vastuita.

Markkinointisuunnitelma kuitenkin auttaa yrittäjää pysymään markkinoinnin suhteen "kartalla" ja tekemään siinä oikeita ratkaisuja. Markkinointisuunnitelma on konkreettinen suunnitelma markkinoinnin tekemiseen. Siinä kerrotaan, kuinka markkinoinnin strategia viedään käytäntöön laadittuja tavoitteita noudattaen.

Mitään erityisen suurta, yksityiskohtaista tai monimutkaista suunnitelmaa ei kuitenkaan ole tarpeen lähteä laatimaan – etenkään pienyrittäjän, jonka aika ja resurssit ovat rajallisia. Suunnitelma voi olla hyvinkin kevyt, ja tärkeintä siinä ovat selkeät tavoitteet ja yksinkertaisuus sekä se, että keskitytään oikeisiin asioihin.

Pienyrittäjä voi lähteä laatimaan markkinointisuunnitelmaansa miettimällä esimerkiksi alla olevia seikkoja. Jos suunnitelma tarjoaa vastauksen näihin kysymyksiin, ollaan jo oikeilla jäljillä!

• Kohderyhmä: Ketkä ovat asiakkaitasi?
• Kilpailija-analyysi ja kilpailijaedut: Ketkä ovat merkittävimpiä kilpailijoitasi? Miksi tuotteesi tai palvelusi on parempi kuin heidän?
• Hinnoittelu: Kuinka määrittelet tuotteidesi/palvelujesi hinnan?
• Asiakkaiden pitäminen: Kuinka saat asiakkaat palaamaan takaisin tuotteidesi/palvelujesi pariin?
• Resurssit: Millainen markkinointibudjettisi on? Paljonko sinun tulee käyttää resursseja markkinoinnillisiin toimenpiteisiin ajassa ja rahassa?
• Markkinointikanavat: Millä kanavilla aiot markkinoida tuotettasi/palvelujasi?
• Toimenpiteet: Millaisia toimenpiteitä sinun tulisi tehdä, jotta saavutat asettamasi tavoitteet?
• Tulosten mittaaminen: Miten seuraat ja raportoit tuloksia?

Katso lisää vinkkejämme markkinointisuunnitelman laatimiseen artikkelistamme Markkinointisuunnitelma itsenäiselle yrittäjälle. Tutustu myös laatimaamme Markkinointioppaaseen!

Mitä pienyrittäjyys vaatii?

Yrittäjyyttä miettiessä monelle tulee ajatus, että siinä saisi mukavasti vapautta ja mahdollisuuden olla oma pomonsa. Vapauden mukana tulee kuitenkin myös vastuuta. Tässä muutama asia, joita pienyrittäjä ainakin toiminnassaan tarvitsee:

Yritysidea. Toisin sanoen: mitä haluat yrittäjänä tehdä?

Yritteliäisyys ja kunnianhimo. Vaikka pienyrittäjä toimisikin yksinään, tulee hänen uskoa omiin kykyihinsä ja omata tarmoa viedä asioita eteenpäin.

Ahkeruutta ja tunnollisuutta. Yrittäjä vastaa itse omista aikatauluistaan ja työnsä onnistumisesta; oma-aloitteisuus, päättäväisyys ja itsekuri ovatkin tarpeen. Tämän ohella yrittäjän tulisi kuitenkin myös ylläpitää hyvinvointiaan ja järjestää aikaa omalle palautumiselleen.

Joustavuutta ja muutoskykyä. Yrittäjyys tarkoittaa usein pitkiksi venyviä päiviä, ja muuttuva maailma vaikuttaa myös hänen työtapoihinsa. Yrittäjän onkin oltava valmis oppimaan uutta ja kehittymään.

Hyviä sosiaalisia taitoja. Ilman näitä yrittäjä ei voi toiminnassaan onnistua, sillä sosiaaliset taidot varmistavat asiakaskunnan pysyvyyden. Ja tuleehan yrittäjän toki hallita myös verkostoitumisen jalo taito.

Sitoutuminen. Tämä tosin riippuu siitä, haluaako pienyrittäjä toimia toiminimiyrittäjänä vai kevytyrittäjänä – ja päätoimisena vai sivutoimisena. Päätoiminen yrittäjä saa toimeentulonsa yritystoiminnasta, joten hänen tulee olla valmis uurastamaan sen eteen.

Myös toiminimen aloittaminen ja lopettaminen vaatii tiettyjä toimenpiteitä, vaikka yrittäjyys olisikin sivutoimista. Sen sijaan kevytyrittäjä voi hakea työkeikkoja vain halutessaan ja jättää yritystoimintansa pitkiksikin ajoiksi tauolle. Kevytyrittäjän ei myöskään tarvitse tehdä toiminnalleen tiettyjä aloitus- tai lopetustoimenpiteitä.

Olisitko sinäkin tämän artikkelin luettuasi vihdoin valmis aloittamaan pienyrittäjänä? Jos vastasit edes orastavasti kyllä tai ehkä, jatka seuraavaksi luetuimpien artikkeleidemme pariin, jotka koostimme sinulle alapuolelle uuden alkusi tueksi. Onnea ja menestystä matkaan!

Lue myös

Kaipaatko lisätuloja? —30 konkreettista vinkkiä

Yrityksen perustaminen vaihe vaiheelta – muista nämä asiat!

Kahdeksan tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa? – Yrittäjän euro palkansaajaan nähden, eli kuinka paljon yrittäjän tulee ansaita?

Oman työn hinnoittelu – 7 vinkkiä joilla tienaat enemmän

Näin irtisanomisilmoitus hoidetaan pois alta ennen yrittäjäksi lähtemistä

Liiketoimintasuunnitelma pohjana toiminnan aloittamiselle – mieti nämä kuntoon ennen yrityksen perustamista!