Vuoden viimeinen postaus – muutoskyvykkyyttä ensi vuodelle
UKKO.fi:n kulunut vuosi on ollut vauhdikas. Vuonna 2017 olemme oppineet ja tehneet paljon ja vuoteen on mahtunut yllättäviäkin käänteitä, joihin sekä työntekijöidemme että kevytyrittäjiemme on pitänyt sopeutua ripeästi.
Haluammekin kiittää aktiivisia ja ahkeria käyttäjiämme, joita on jo yli 42 000! Teidän ansiostanne mennyt vuosi oli jälleen edellistä menestyksekkäämpi. Ensi vuonna me aiomme olla entistä joustavampia, ripeämpiä ja parempia siinä, mitä teemme. Tämän vuoksi ajattelimme jakaa myös sinulle inspiraation lähteeksi hieman tietoa siitä, kuinka omaa muutoskyvykkyyttä voi kehittää.
Mitä on resilienssi?
Muutoksiin sopeutuminen, selviytymiskyvykkyys eli resilienssi on nyt tärkeämpää kuin koskaan aiemmin, sillä maailma ja työelämä muuttuvat nopeammin ja arvaamattomammin kuin ennen. Resilienssi merkitsee siis joustamiskykyä, henkistä vahvuutta ja vaikeuksien kohtaamista ja niistä selviytymistä. Se tarkoittaa muutoskestävyyttä, soveltamista ja ennakointia.
Suomalaiset ovat tunnetusti täynnä sisua, mutta sisukkuus ei ole aivan sama asia kuin resilienssi. Sisukas on useimmiten jääräpäinen ja yksinyrittävä, kun taas resilientti ihminen osaa pyytää apua sitä tarvitessaan. Kevytyrittäjätkin toimivat usein itsenäisesti, mutta sen ei tarvitse tarkoittaa sitä, että he olisivat silloin yksin. Apua ja tukea on saatavilla ja sitä kannattaa hyödyntää.
Resilienssi on tärkeää siksi, että kaikkeen tulevaan ei ole mahdollista varautua ennalta. Ideaalimaailmassa asioita ennakoidaan ja kaikki menee näiden suunnitelmien mukaan. Käytännössä asiat kuitenkin harvoin menevät aivan niin kuin oli suunniteltu ja tämän vuoksi on kehitettävä joustavuutta. Työelämässä tulee päivittäin meille jokaiselle eteen uusia ja pulmallisia tilanteita, joista pitää selvitä.
Resilienssi on kyky, jota voi kehittää
Kun työ tai tehtävä ei etene suunnitellun mukaisesti, saattaa se aiheuttaa tekijässään harmistumista. Harmituksen ohi olisi kuitenkin tärkeä nähdä ja tunnistaa kyseinen häiriötilanne, joka aiheuttaa ennakoidusta poikkeamisen. Ongelman tunnistamisen jälkeen tilanne onkin jo helppo nähdä mahdollisuutena kehittyä tai kehittää toimintaa sekä oppia uutta. Jos siis saat asiakkaaltasi palautetta palvelusi tai järjestelmäsi toiminnasta, ota se kiitollisena vastaan, sillä se on paras mahdollisuutesi kehittää palveluasi ja itseäsi.
Resilienssiä voi siis myös kehittää. Kehittää voi sekä yksilön että ryhmän muutoskykyä ja -kyvykkyyttä. Työelämässä resilienssi lisää voimaa, kun oman osaamisen lisäksi hyödynnetään kollegojen apua; ei ole päivääkään, etteikö täällä UKKO.fi:n toimistollakin turvauduttaisi kollegan asiantuntemukseen. Työpaikan tiimeissä onkin hyvä keskustella siitä, miten selvitään esimerkiksi sesonkiruuhkista ja ongelmatilanteista. Resilienssiä lisää myös työntekijöiden kyky tiedostaa tekemisen kannalta relevantit asiat, jotta vaikeista tilanteista selvitään, kun hyödyttömät tehtävät jätetään tekemättä ja kiireettömät siirretään myöhemmäksi.
Kun työyhteisöissä ennakoidaan ja joustetaan, saavat asiakkaat tarvitsemansa palvelun, työhyvinvointi säilyy riittävällä tasolla ja toiminta on tehokasta ja tuottavaa. Ja nämä kaikki voidaan resilienssin myötä saavuttaa, vaikka alkuperäinen suunnitelma ei toteutuisikaan.
Työprosessin sujuvuudessa on kuitenkin aina useampia. Tämän takia prosessia ja siihen tehtäviä muutoksia ja kehityskohtia kannattaakin tarkastella eri näkökumista usean eri toimijan kanssa. Toisen mielestä parannusehdotus on mahtava onnistuminen, kun toisesta näkökulmasta katsottaessa se voikin olla pahempi ongelma kuin alkuperäinen pulma.
Resilienssia on kaikilla, muttei saman verran
Toiset ihmiset näyttävät selviytyvän lukuisista vaikeista vastoinkäymisistä helposti, kun taas jotkut tuntuvat lannistuvan pienemmästäkin koettelemuksesta. Kaikilla resilienssi lisääntyy elämänkokemusten myötä ja sitä voi omalla kohdallaan myös kehittää. Ongelmista selviytymiseen vaikuttaa nimenomaan resilienssi eli selviytymiskykyisyys. Hyvään resilienssiin liittyy stressinsietokyky, ongelmanratkaisukyky sekä kuten jo mainittiinkin, matala kynnys avun pyytämiseen ja sen vastaanottamiseen.
Selviytymiskyky ja -kyvykkyys liitetään optimismiin, kykyyn nähdä vaikeissakin asioissa myönteistä ja siihen, että ymmärtää omat mahdollisuutensa vaikuttaa myös hankalissa tilanteissa.
Liike-elämässä on viime vuosikymmeniltä paljon esimerkkejä siitä, kuinka pitkäksi aikaa paikalleen jääminen, staattisuus ja muuttumattomuus ovat kaataneet suuriakin yrityksiä. Jälkeen päin katsoen vaikuttaa miltei uskomattomalta, että yrityksissä ei ole ymmärretty tehdä tarvittavia siirtoja ajoissa yritystoiminnan pelastamiseksi. Organisaation sisällä asia on voinut näyttäytyä kuitenkin toisin: toimintaa on ohjannut mietitty strategia, jota on johdonmukaisesti noudatettu siihen saakka, että todellisuus on osoittanut strategian toimimattomaksi. Osa yrityksistä on pelastunut viime hetkinä, koska vihdoin joku on kysynyt oikeat kysymykset.
Yksilön ja yhteisön resilienssin kehittämisen lähtökohta on tiedon ja tietoisuuden lisääminen. Emme muutu, jos emme näe muutokselle tarvetta. Monesti olemme kuitenkin tiedostamatta jättäneet vastaanottamatta juuri niitä viestejä, jotka laajentaisivat tietoisuuttamme ja tehostaisivat ennakointiamme eli kasvattaisivat muutoskyvykkyyttämme. Omaa resilienssiäsi voit kehittää esimerkiksi seuraavilla tavoilla:
- Haasta itseäsi.
- Ole utelias ja kysy.
- Vietä aikaa eri tavalla ajattelevien ja eri aloilla toimivien ihmisten kanssa.
- Opettele dialogia.
- Ole läsnä hetkessä.
- Jätä sattumalle tilaa.
- Seuraa laajasti eri tietolähteitä, myös oman “kuplasi” ulkopuolelta.