Ammatillinen kehittyminen: kuinka toteuttaa sitä tietoisesti?
Opiskeluaikana saa työelämälleen tietopohjan ja lähtölaukauksen – mutta suurin kehitys tapahtuu vasta ammattia harjoittaessa. Nykyisessä työelämässä harvoin jämähdetään paikalleen, vaan uutta pääsee oppimaan jatkuvasti.
Työn mukana kehittymistä ja oppimista tapahtuu huomaamattakin, mutta näihin voi itsekin vaikuttaa paljon!
Ammatillinen kehittyminen on niin työnantajan kuin työntekijän itsensäkin vastuulla. Työntekijällä se voi tarkoittaa hänen sen hetkiseen toimeensa liittyvää osaamisen laajentamista, syventämistä tai tiedon päivittämistä; hän voi viedä kehitystä myös aivan uuteen suuntaan, jos tavoitteena on organisaatiossa eteneminen tai alan vaihto.
Työnantajan taas tulisi mahdollistaa alaistensa kehittyminen luomalla sille mahdollisimman hyvät puitteet. Työntekijät tietoineen ja taitoineen ovat organisaatioille tärkeä pääoma, joka on pidettävä hyvässä kunnossa ja ajan tasalla!
Muuttuva työelämä vaatii elinikäistä oppimista
Eläkeikään asti ulottuvat urat saman organisaation sisällä ovat vähenemään päin. Työelämä on muuttunut “pätkittäiseksi” koostuen erilaisista vaiheista; toimenkuva ja työnantaja voi vaihtua monesti, ja tyypillinen aika pysyä samassa työssä on nykyisin noin 3–5 vuotta.
Moni pitää ensimmäistä “oikeaa” työpaikkaansa etappina, jossa opiskeluaikoina opitut asiat pääsevät konkretisoitumaan ja työelämätaitoja saa opetella käytännössä. Tämän jälkeen voidaan siirtyä astetta vaativampaan toimeen.
Teknologia muuttuu nopeaan tahtiin, ja työntekijöiden on mukauduttava tähän muutokseen. Jotkin ammatit jäävät kokonaan historiaan niiden siirtyessä roboteille, ja toisaalta taas koneiden rinnalle tarvitaan ihmisiä hoitamaan aivan uudenlaisia vastuita.
Keinoja uuden oppimiseen löytyy kuitenkin runsaasti. Työntekijöiden kannattaa pysyä ajan tasalla omasta ammattikentästään esimerkiksi kuuntelemalla siihen liittyviä podcasteja ja lukemalla relevanttia kirjallisuutta tai artikkeleita. Hän voi myös käydä kursseilla tai seminaareissa, jotka liittyvät suoraan hänen ammattiinsa tai laajemminkin työelämän trendeihin.
Oppimalla pysyy taatusti varmemmin mukana kehityksessä!
Podcastit
Podcastit ovat nousseet Suomessa todella kovaan suosioon viimeisen vuoden aikana. Jokaisella arvonsa tuntevalla bloggaajalla, yrityksellä ja julkisella organisaatiolla on nyt oma podcast. Jo pelkästään suomalaisia podcasteja selatessa voi iskeä runsauden pula, sillä valinnanvaraa on enemmän kuin kylliksi.
Podcastit ovat oivallinen tapa kehittää itseä, sillä niitä voi kuunnella aina itselle sopivassa paikassa itselle sopivana aikana.
Työaiheisista podcasteista voi saada vertaistukea omaan tilanteeseen tai apua itsereflektointiin. Podcasteja kuuntelemalla saa halutessaan oppia esimerkiksi keinoälystä, digitalisaatiosta, taloudesta, työelämästä, markkinoinnista ja politiikasta. Hieman kevyempiä aiheita käsittelevistä podcasteista taas saa vähintäänkin inspiraatiota ja niiden avulla saa laskettua omaa stressitasoa.
Olemme koonneet jo aiemmin tässä artikkelissa vinkkejä valtavassa podcast-meressä luovimiseen.
Mentorointi
Mentorointi ja sparraus ovat nykypäivänä suosittuja tiedon jakamisen tapoja. Mentoroinnissa kokenut ja osaava mentori neuvoo ja tukee kehityshaluista ja innokasta aktoria työssä tai opinnoissa. Mentorointiohjelman tarkoitus onkin kehittää nuorta ammatillisesti ja auttaa häntä ymmärtämään vahvuuksiaan työelämässä ja työnhaussa.
Mentorointeja on erilaisia ja monet niistä toimivat vapaaehtoisuuteen perustuen. Oman mentorin voi löytää omalta työpaikalta tai sitten vaikkapa järjestön tai oman verkoston kautta.
Mentoroinnin vahvuudet ovat sen vapaamuotoisuus sekä osuvuus; mentorin kanssa voi keskustella juuri niistä asioista, joihin itse kaipaat apua ja selkeyttä. Oli se sitten työelämään astuminen, työpaikan vaihtaminen, johtaminen tai yrittäjyys. Omanlaistaan mentorointia on myös esimerkiksi pienyrittäjille suunnattu yrityskummijärjestelmä.
Koulujen avoimet verkkokurssit
Monet korkeakoulut sekä Suomessa että ulkomailla järjestävät ilmaisia ja kaikille avoimia verkkokursseja. Verkkokurssilla voit oppia vaikkapa koodaamaan kotoasi käsin – eikö olekin mahtavaa?
Ja onhan kirjainyhdistelmä MOOC jo sinulle tuttu? Se tarkoittaa nimensä massive open online course mukaan juuri tällaista avointa verkkokurssia.
Esimerkiksi Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen osasto tarjoaa avoimia laadukkaita ja ilmaisia verkkokursseja ihan kaikille. Itse innostuin kollegani vinkistä Helsingin yliopiston ja Reaktorin yhdessä järjestämästä avoimesta tekoälykuyrssista.
Webinaarit
Webinaarit ovat 2000-luvun hitti. Verkon välityksellä saat oppia ammattilaiselta ja monesti voit myös olla suoraan vuorovaikutuksessa kouluttajan kanssa. Monet tahot, kuten korkeakoulut, järjestöt ja yritykset, tarjoavat ilmaisia webinaareja esimerkiksi sisäänheittotarjouksina.
Kannattaa toki myös kysyä, josko työnantajasi kustantaisi osallistumisesi sisällöltään hyödylliseen webinaariin.
Monesti myös kiinnostavista seminaareista ja keskustelutilaisuuksista on nykyisin saatavilla livestream – sinun ei siis enää tarvitse ehtiä paikan päälle saadaksesi kuulla oman alasi gurujen puheenvuoroja reaaliajassa.
Ammattikirjallisuuden ja -lehdet
Tiesithän, että voit ilmoittaa verotuksessa tulonhankkimiskuluihin verottajan ohjeen mukaan ammattikirjallisuutta tai lehtiä? Oman alan lehdistä ja tuoreista opetusmateriaaleista saa ajantasaista ja spesifiä tietoa juuri oman alan osaamisen kehittämiseksi! Lueskele siis säännöllisesti alasi lehtiä, jotta pysyt perillä uusimmista tuulista ja kuumimmista trendeistä.
Verkostoituminen somessa
Vertaisoppiminen ja keskustelu sosiaalisessa mediassa on myös aikamme ilmiö. Sekä LinkedInissä, Twitterissä että erilaisssa Facebookin ryhmissä saa helposti neuvoja ja apua omiin työelämään liittyviin kysymyksiin. Voit hyvin saada vinkkejä uuden ohjelman käyttöön, tietoa tulevista koulutustilaisuuksista tai löytää vaikkapa itsellesi mentorin someverkostoistasi.
Sosiaalinen media on myös vaivaton tapa verkostoitua ihmisten kanssa. Voitte käydä mielenkiintoisia keskusteluja ajasta ja paikasta riippumatta ja aihetunnisteita käyttämällä keskustelunne tavoittaa myös muut samanmieliset.
Mitä muuta ammatillinen kehittyminen edellyttää työntekijältä?
Kirjoittaja itse tietää pari tapausta, joissa työntekijän toimenkuva on muuttunut radikaalisti hyvinkin lyhyessä ajassa. Vain pari vuotta hänen työnaloituksensa jälkeen hän on siirtynyt aivan toisenlaisiin tehtäviin – eikä hän ollut koskaan opiskellut mitään näihin liittyvää, vaan omaksunut kaikki taidot työssään!
Miten tällainen sitten onnistuu?
Itsensä ammatillisessa kehittämisessä olennaista on omaksua growth mindset -ajattelu. Siinä uskotaan ponnistelujen tuomiin tuloksiin sekä siihen, että epäonnistumisistakin on hyötyä – ne kun opettavat uutta. Virheitä ei ajattelun mukaan kuulu hävetä ja peitellä; sen sijaan on pohdittava niiden tuomaa tietoa sekä sitä, mitä ensi kerralla kannattaa tehdä toisin.
Itseään kehittäessä omien taitojen tunnistamisesta on niin ikään hyvä lähteä liikkeelle. Tällöin voi tiedostaa, millaiset asiat kaipaavat kehitystä ja mihin suuntaan haluaisit niitä viedä. Jokaisen tulisi tämän lisäksi tunnistaa oma työminänsä tietääkseen, millaisten töiden parissa ja millaisissa työyhteisöissä viihtyy parhaiten.
Paljon puhuttu itseohjautuvuus on kehitysprojektissa valttia! Aseta itsellesi tavoitteita ja ota työpaikallasi vastaan sellaisia vastuita ja tehtäviä, joissa sinun on otettava uusia taitoja käyttöösi. Haasteita ei kannata vältellä ja peltätä, vaan ne kannattaa ottaa vastaan avoimin mielin.
Verkostoituminen ja niin sanotut poikkitoiminnalliset projektit organisaation sisällä ovat niin ikään valtava hyöty – niin sinulle itsellesi kuin koko työpaikalle!
Jos tarjolle siis tulee sellaisia projekteja, joissa kaivataan osaamista organisaation eri osastoilta, liity mukaan. Opit näin uutta ja pääset ymmärtämään työpaikkasi toimintaa kokonaisvaltaisemmin, mutta sen lisäksi kollegasi saavat olennaista tietoa ja näkemystä sinulta.
Verkostointi kannattaa pitää mielessä myös silloin, kun käyt alasi koulutuksissa, seminaareissa tai muissa tapahtumissa! Koskaan ei tiedä, kenen kanssa tulee juteltua ja millaisiin yhteistöihin tai muihin mahdollisuuksiin se voikaan johtaa.
Entä työnantajalta?
Ammatillinen kehittyminen ja oppimisen kulttuuri toteutuvat työpaikalla parhaiten silloin, kun työnantaja mahdollistaa ne. Vaikka elinikäistä oppimista ja kehittymistä runsaasti korostetaankin, on tästä huolimatta yhä runsaasti organisaatioita, joissa tämä jää puheen tasolle; käytännössä niille ei anneta aikaa ja tilaa.
Työnantaja voi luoda alaistensa kehittymiselle puitteet jo sillä, että hän suhtautuu uuden opetteluun positiivisesti ja korostaa puheessaan sen tärkeyttä. Hän voi myös hankkia työpaikalle alan teoksia ja oppaita alaistensa luettavaksi, ja suositella heille hyödyllisiä koulutuksia.
Työnantajan tulisi myös antaa tilaa alaistensa ideoille ja ehdotuksille sekä kehottaa heitä kokeilemaan uusia asioita!
Kaikkein tärkeintä olisi kuitenkin se, että työyhteisön ilmapiiri pidetään avoimena ja turvallisena. Kuinka alaiset voisivat innostua kokeilemaan uusia asioita, jos he pelkäävät epäonnistumisia tai esimiehensä reaktiota? Esimiehen tulee rohkaista alaisiaan haasteissa sekä tukea ja auttaa heitä.
Kuten mainittu, tukee omien taitojen tunnistaminen kehittymistä ja uuden oppimista – ja tunnistaminen taas onnistuu parhaiten palautteen avulla. Jokainen voi tunnistaa niin vahvuutensa kuin heikkoutensakin helpommin saadessaan niistä kommentteja muilta.
Turvallisen ilmapiirin lisäksi työyhteisöissä pitäisikin ylläpitää hyvää palatekulttuuria.
Palaute-sanalla on valitettavasti usein negatiivinen kaiku; jos esimies mainitsee haluavansa antaa vähän palautetta, tekisi meistä monen mieli juosta karkuun. Työyhteisöissä pitäisikin turvallisen ilmapiirin lisäksi ylläpitää hyvää palatekulttuuria; esimies voi alkaa toteuttaa tätä esimerkiksi pyytämällä kommentteja alaisiltaan ja järjestämällä kyselyjä sekä kahdenkeskisiä kehityskeskusteluja jokaisen työntekijän kanssa.
Muun muassa näillä toimilla ammatillinen kehityminen onnistuu – ja siitä tulee jopa huomaamaton, luonnollinen osa työntekoa!