Arvioitu lukuaika: 3 minuuttia

Yhteen vai erikseen? – Yleisimmät oikeinkirjoitusmokat työelämäviestinnässä

yhteen-vai-erikseen2

Kirjoitetaanko kielet isolla vai pienellä, tuleeko lopputervehdyksen jälkeen pilkku? Nuorten ja jo työelämässä olevien kirjoitustaidon on mollattu katoavan pikaviestimien ja sosiaalisen median myötä. Moni työkseen kirjoittava pinnisteleekin muistaakseen koulussa opetellut oikeinkirjoitussäännöt – toiset paremmin tuloksin ja toiset laihemmin.

Onneksi nykyisin käytännössä mitään ei tarvitse osata ulkoa, sillä apu löytyy kirjoittamalla hakukoneeseen: viikon jatkoa yhteen vai erikseen. Avuksi voi myös ottaa jokaisen viestijän parhaan kaverin eli Kielitoimiston ohjepankin.

Monelle väärät kirjoitustavat ovat kuitenkin juurtuneet niin syvään, ettei niitä edes tiedosteta vääriksi. Toiset taas painiskelevat samojen oikeinkirjoituspulmien kanssa kerta toisensa jälkeen; tuliko niiden kielten nimien kanssa iso kirjain ja kirjoitettiinko ne yhteen?

Mikään ei kuitenkaan ilahduta paatuneen lingvistin mieltä niin kun oikeakielinen ja sujuvasanainen teksti, joka on kirjoitettu lukijaa ajatellen. Päätinkin jakaa vinkkejä tavallisimpiin kielimokiin sekä paljastaa yleiset väärät käsitykset työelämän viestinnästä.

Lue alta valikoidut viestintävinkit ja ota oppi talteen!

Alkutervehdys

Vaikka sähköpostien määrä ja merkitys työelämän ykkösviestimenä on laskussa, lähetämme kaikki silti kasoittain maileja päivittäin. Ja miltei jokainen näistä sähköposteista alkaa tervehdyksellä. Monelle on jo jostakin muinaisilta ATK-tunnilta jäänyt mieleen se, että alkutervehdyksen jälkeen laitetaan pilkku ja sitten varsinaiseen asiaan mennään toisella rivillä.

Usein tuo toinen rivi alkaa isolla alkukirjaimella, vaikka näin ei suomeksi pitäisi. (Tähän voi toki vaikuttaa myös sähköpostiohjelman automaattisen tekstinkorjauksen asetukset. Englanniksi kirjoitettaessa toinen rivi tosiaankin tavataan aloittaa isolla kirjaimella.)

Suomeksi toinen rivi alkaa pienellä kirjaimella, jos alkutervehdys päättyy pilkkuun, koska virke ikään kuin jatkuu. Jos alkutervehdys päättyy päättövälimerkkiin, alkaa toinen rivi toki aivan normaaliin tapaan isolla kirjaimella, kuten muutkin lauseet.

Lopputervehdys

Lopputervehdyksen jälkeen ei tule pilkkua. Usko pois, näin se on. Varmaan yhdeksän kymmenestä sen pilkun sinne laittaa, mutta oikeasti sitä ei suomen kielellä käytetä. Kas näin:

Ystävällisin terveisin
Piia

Tervehdystä voi varioida toki mielen tai vastaanottajan mukaan — sen sijaan voi kirjoittaa myös toivotuksen. Oikeinkirjoitukseen ja pilkuttomuuteen tämä ei kuitenkaan vaikuta.

Päivämäärät

Suomeksi viikonpäivät, kuukaudet ja juhlapyhät kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella. Kun päivämäärät kirjotetaan numeroin, merkitään sekä päivän että kuukauden loppuun piste.

Esimerkiksi 21.2.

Nykyisin monesti näkee erityisesti jälkimmäisen pisteen puuttuvan; tällä tavalla päivämäärät ilmaistaan muun muassa ruotsiksi, ja sieltä tapa lienee saapunut myös Suomeen.

Yhteen vai erikseen - iloinen mies kirjoittaa puhelimella

Yhdysmerkki ja ajatusviiva

Yhdysmerkki eli yhdysviiva on “se lyhyempi” vaakaviiva, jota käytetään erilaisten yhdyssanan osien välissä ja tavuviivana. Ajatusviiva puolestaan on yhdysmerkkiä pidempi vaakaviiva, jota käytetään esimerkiksi rajakohtailmauksissa, (kuten ilmoitettaessa vaikkapa aukioloaikoja,) virkkeen välimerkkinä ja poiston merkkinä.

Tämä on yhdysmerkki – ja tämä ajatusviiva —.

Ajatusviivan voi tietokoneella kirjoitettaessa tuottaa usealla eri tavalla. Monissa Windows-ohjelmissa sen voi joko etsiä ohjelman merkkivalikosta tai näppäillä Ctrl + numeropaneelin miinusmerkki (ilman Num Lock -toimintoa). Ajatusviivan saa tehtyä myös yhdistämällä Alt-näppäimen ja numerosarjan 0150. Word-ohjelmalla ajatusviivan saa myös usein tuotettua vähemmän tehokkaasti kirjoittamalla sana[väli]-[väli]sana.

Kielet ja kansalaisuudet

Jos työnhakijalta työpaikkailmoituksessa toivotaan sujuvaa suomen kieltä, kannattaa muistaa kirjoittaa sanat toisistaan erilleen ja pienellä. Kielet ja kansalaisuudet kirjoitetaan siis suomeksi pienellä. Jotta asia ei olisi näin helppo muistaa, kirjoitetaan kielestä tehty adjektiivi suomenkielinen yhteen, vaikka sanan kieli kanssa esiintyessä kielien nimet kirjoitetaan vanhan käytännön mukaan erilleen.

Maat ja kaupungit kirjoitetaan erisnimien tavoin tietysti isolla kirjaimella.

Mutta kerrottaessa, että ollaan kotoisin joltakin paikkakunnalta (olen keravalainen), kirjoitetaan tämä pienellä.

Onko oikeinkirjoituksen osaaminen tärkeää?

Moni varmasti miettii, että onko tämä kaikki nyt muka niin tärkeää osata? Ja miksi tästä kannattaa edes puhua? Pilkun lisääminen väärään paikkaan ei maailmaa kaada ja hyvin harvoin se edes vaikeuttaa kirjoitetun viestin ymmärtämistä. Tämä on totta ja olen ehdottomasti sitä mieltä, että kaikkein tärkeintä on, että kirjoittaja saa viestinsä vastaanottajille perille siten, kun se on tarkoitettu.

Huoliteltu ja oikeakielinen kirjoitus antaa kuitenkin aina ammattimaisemman vaikutelman kuin rönsyilevä ja virheitä vilisevä teksti. Oikeakielisyys ei myöskään koskaan haittaa lukumukavuutta, mutta virheet taas saattavat sitä haitata.

Kirjoittaja: Piia Peiponen

Artikkeli on julkaistu ensi kerran 21.2.2019.

Kevytyrittäjyys vai oma yritys?

Kevytyrittäjyys sopii sinulle kun:

  • Toimintasi on sivutoimista tai keikkaluontoista
  • Haluat testata liikeideaasi
  • Et halua miettiä ennakkoveroja, alveja tai muita ilmoituksia
  • Sinulla on keikka, josta haluat rahat nopeasti tilille
  • Haluat säästyä tilitoimiston kuukausimaksuilta
  • Haluat valita perustatko Y-tunnuksen vai et

Yrittäjyys on sinua varten kun:

  • Aiot toimia yrittäjänä päätoimisesti tai säännöllisesti
  • Sinulla on valmis yritysidea
  • Sinulla on paljon hankintoja, joiden arvonlisäverot haluat vähentää
  • Haluat perustaa toiminimen tai osakeyhtiön tai siirtää kirjanpitosi meille
  • Haluat hakea starttirahaa toimintasi alkuun
  • Tarvitset toimintaasi varten oman Y-tunnuksen tai sinulla on jo sellainen
Askarruttaako jokin? Jätä meille yhteydenottopyyntö >>

Muita artikkeleita aiheesta Työelämä:

  • Työelämä Naistenviikon kolumni: En valita, vaan totean

    Kuvitelkaa tilttiin mennyt puhelin, joka jumiutuu toistamaan biisin kertosäettä. Juuri siltä minusta tuntuu puhuessani joskus siitä, että tasa-arvon eteen pitäisi tehdä vielä enemmän töitä. Olen väsynyt, koska aihe on kerrassaan kulunut. Kulunut siksi, että samoja asioita toistetaan vuodesta toiseen. Silti muutos on ollut hidasta. Siksi olen päättänyt, että enää en valita, vaan totean. On ensiarvoisen tärkeää alleviivata sitä, että haluan…

    Lue lisää
  • Työelämä Selätä stressi työssäsi – hallitse arkesi

    Varmasti monella muullakin on näin kesän kynnyksellä tunne, että maailma pitää saada valmiiksi ennen kesälaitumille kirmaamista. Työtehtäviä kuitenkin ilmaantuu työpöydälle sitä mukaan, kun TO DO -lista lyhenee toisesta päästä. Projektit venyvät ja viivästyvät, mutta silti sijainen pitää perehdyttää ja asiakkaat tehdä tyytyväisiksi. Omaa työhön paluutakin pitäisi miettiä etukäteen – kirjoittaa vaikka muistilista ja piirtää tervetulotoivotus itselle. Moni kokee stressiä toki…

    Lue lisää
  • Työelämä Vieraskynä: Etätyö – Haasteet ja mahdollisuudet

    Etätyö on ollut pinnalla jo jonkin aikaa ja sen tarjoamat mahdollisuudet ovat saaneet yhä useammat yritykset vähintäänkin kokeilemaan sen käyttöä. Eikä turhaan, sillä onhan etätyö oikein johdettuna tehokas vaihtoehto tarkasteltuna ihan millä mittarilla hyvänsä. Parhaimmillaan se nostaa tehokkuutta, parantaa työntekijöiden tyytyväisyyttä ja pienentää toiminnasta koituvia kustannuksia. Aivan kaikilla yrityksillä etätyömahdollisuutta ei vielä ole, vaikka suoranaista estettä sille ei olisikaan. Yleisiä…

    Lue lisää