Arvioitu lukuaika: 3 minuuttia

Työura koostuu nykyisin monesta urasta – sitoutuvatko nuoret enää työnantajiinsa?

iloinen_freelancer_säkkituolissa

Ei ole päivää, jolloin mediassa, joko sosiaalisessa tai perinteisessä, ei puhuttaisi työelämän muutoksesta ja murroksesta. Keskustelussa on paljon eri näkökulmia. Keskustelua käydään työkulttuurin muuttumisesta, robotisaation ja digitalisaation vaikutuksista, kohtaanto-ongelmasta, rekrytoinneista, alustataloudesta tai nuorten yrittäjämäisen asenteen ja yrittäjäinnostuksen kasvusta.

Nuoret tulevat ja menevät

Kuvassa nuoria kevytyrittäjiä

Organisaatioiden työkulttuureissa näkyvä muutos onkin todella kiinnostava ilmiö. Nuoret ovat tulleet työelämään erilaisella asenteella kuin aiemmat sukupolvet, suuret ikäluokat sekä esimerkiksi jo laman aikaan työssä olleet. Työelämään ei enää samalla tavalla kuulu pitkät työsuhteet ja eläkevirat sekä yhden työnantajan palveluksessa työskentely. Tämä on aiheuttanut sen, että nuoret vastikään työelämään siirtyneet ajattelevat usein enemmän työpaikan tai työtehtävien vaikutusta omaan uraansa kuin omaa panostaan suhteessa työnantajaan.

 

Nuoria onkin monesti kritisoitu siitä, että he eivät sitoudu kulloiseenkin työnantajaansa ja vaihtavat työpaikkaa aiempia sukupolvia useammin – ja pelkästään itsekkäistä lähtökohdista. Moitteet voivat tuntua osittain aiheellisilta, mutta kun asiaa tarkastellaan nuorten omasta näkökulmasta, nousee esiin kysymys, että mikä oikein on se, johon nuoret sitoutuisivat. Onko se epävarmuus, pätkätyöt, lyhyet työsuhteet ja toimeksiannot, vuokratyöt vai nollatuntisopimukset?

Nuorille on jo ennen työelämään siirtymistä toitotettu työelämän muuttumisesta ja siitä, että nykyään miltei jokaisen työuraan kuuluu monta eri ammattia ja jatkuvaa oman osaamisen ja ammattitaidon päivittämistä. Tämä selittänee osaltaan myös nuorten valtavan yrittäjämyönteisyyden; halutaan sitoutua omaan itseen, omaan työuraan ja oman osaamisen maksimaaliseen hyödyntämiseen. Oman ammattitaidon hyödyntäminen on viime vuosina näkynyt myös kevytyrittäjäilmiön valtavana kasvuna.

Nuori työelämään siirtynyt sukupolvi kyllä siis sitoutuu, mutta sitoutumisen kohde on eri kuin aiemmilla sukupolvilla.

Miten nuoret saadaan jäämään?

Kuvassa nuori kevytyrittäjä

Onko työnantajalla sitten mitään mahdollisuutta koittaa saada isolla rahalla rekrytoituja ja perehdytettyjä nuoria osaajia viipymään organisaatiossa? Vastaus on, että tietysti!

Työnantajan pitää viimeistään nyt alkaa kiinnittää huomiota omaan työnantajakuvaansa. Yksinkertaisimmillaan se on tekoja hyvän työilmapiirin ja positiivisen yhteisön luomiseksi tai ylläpitämiseksi. Nuorten mielestä työpaikalla pitää olla viihtyisää ja kivaa, työn pitää olla haastavaa ja joustavaa, työyhteisön pitää toimia avoimesti ja kannustavasti ja organisaatiorakenteen pitää mielellään olla matala ja esimiehen arvostava. Takaamalla kuvatun kaltaiset työolot, voidaan nuori ammattilainen sitouttaa sekä työyhteisöön, esimieheen että työnantajaan.

Nuorten peräänkuuluttama viihtyisyys työssä ja hyvät suhteet kollegoihin eivät ole mitään turhanpäiväistä. Erinomaiset sosiaaliset suhteet työpaikalla vaikuttavat positiivisesti koko työyhteisön innostumiseen, sitoutumiseen, hyvinvointiin ja tehokkuuteen. Työkulttuuria ja siihen liittyvää johtajuutta, oppimista ja kehitystä kannattaakin pitää yrityksen kilpailuvalttina.

Asenne ratkaisee

kuvassa nuoria kevytyrittäjiä

Nuorten sitoutumisen ohella puheenaiheena on usein myös asenne työhön. Nuoret eivät elä tehdäkseen työtä, vaan päinvastoin; tekevät töitä elääkseen tai ainakin nauttiakseen elämästä. Toki omien intohimojen toteuttaminen onnistuu monella myös töissä – tällöin sekä asenne että sitoutuminen ovat varmasti kohdallaan iästä riippumatta. Nuorten arvostus työtä kohtaan ei ole vähentynyt, vaikka heidän elämäänsä on tullutkin myös muita osa-alueita työn lisäksi.

Työelämän digitalisoituessa yhä useammin myös työn ja vapaa-ajan raja sekoittuu. Tällöin onkin pelkästään hyvä, että perhe, ystävät ja harrastukset katkaisevat passiivistakin työasioiden miettimistä, viesteihin vastaamista ja jatkuvaa valmiustilassa olemista. Tasapainoilu kiinnostavan, motivoivan työn ja muun elämän välillä onkin nykyisin haaste nuorten sukupolvien lisäksi muillekin ikäluokille.

Omaa itseä halutaan toteuttaa 2010-luvulla vapaa-ajan lisäksi myös työpaikalla ja töitä tehdessä. Nuoret odottavatkin työtlä miellyttäviä puitteita itsensä toteuttamiseen; samaan aikaan he eivät hyväksy merkityksetöntä palkkatyötä välttämättömäksi elämän rakennuspalikaksi. He mieluummin rakentavat työuransa ja työmahdollisuutensa itse.

Eli työnantaja, jos haluat pitää kiinni rekrytoidusta nuoresta ammattilaisesta, kuuntele häntä ja rakenna työyhteisöstä sekä organisaatiostasi niin houkuttava, että osaajat eivät jätä sinua parempien mahdollisuuksien toivossa.

Lue myös kirjoituksemme työhyvinvoinnista sekä monista työurista.

Kirjoittaja
Piia Peiponen
Piia on viestinnästä innostuva somenautiskelija ja lempeä kieliniuho, jota kiinnostavat muuttuva työ ja työelämä. Inspiraation lähteinä kirjoituksiin ja elämään toimivat ilmiöt ja ihmiset.

Muita artikkeleita aiheesta Työelämä:

  • Työelämä Työpaikkakiusaaminen – pistä sille stoppi!

    Tänään 7.10. vietetään Maailman kiusaamisen vastaista päivää – tosin aiheen pitäisi olla ajankohtainen päivittäin. Kiusaaminen on yleistä myös työelämässä, ja sen aiheuttajana voi olla niin kollega kuin esimies tai alainenkin. Jos kiusaamista havaitaan, tulisi siihen puuttua ensi tilassa. Helppoa tämä ei aina ole, mutta on tärkeää, ettei tilanne pääse kehittymään ja laajentumaan. Uransa aikana meistä suurin osa joutuu valitettavasti näkemään…

    Lue lisää
  • Työelämä Alan vaihto – uusi ura houkuttelee monia

    Elinikäinen oppiminen on avaintermi, kun pohditaan tulevaisuuden työelämää. Ammatit, teknologiat ja työelämä muuttuvat niin nopeasti, että tämän päivän tutkinnot eivät mitenkään voi vastata tarpeeseen, joka jollakin alalla on vaikkapa 30 vuoden kuluttua. Omaa osaamista pitää syventää, laajentaa ja päivittää työuran edetessä, vaikka pysyisikin saman ammatin parissa vuosikymmeniä – mitä merkittävä osa suomalaisista ei tule tekemään. Elinikäisestä oppimisesta on puhuttu mediassa…

    Lue lisää
  • Työelämä Rekrytoitko vielä 80-luvun mallin mukaan?

    Ovatko yrityksesi rekrytointikäytännöt jämähtäneet 80-luvulle? Pitäisikö yrityksen rekrytoida HR-vastaava, jotta rekrytointi olisi edes mahdollista? Te rekrytoitte näin Firmassasi mietitään uuden henkilön palkkaamista. Tarve on olemassa, nyt pitäisi löytää sopiva työntekijä. Johto antaa tehtävän tiiminvetäjälle. Ylityöllistetty tiiminvetäjä kyselee ensin vinkkejä muilta ja sen jälkeen päätyy kopioimaan kilpailijan vastaavan työpaikkailmoituksen. Muutamat muutokset tekstiin ja ilmoitus sisään MOL:iin. Sitten vain odotellaan hakemusten ryöpsähtelyä.…

    Lue lisää