Onko työelämä murroksessa vai jatkuuko kaikki niin kuin ennenkin?
Me täällä UKKO.fi:ssä uskomme vahvasti siihen, että työelämä on suuren murroksen kynnyksellä.
Meidän näkökulmastamme asiat muttuvat hyökyaallon lailla. Tämän puolesta puhuu esimerkiksi se, että palvelullamme on jo miltei 50 000 rekisteröitynyttä käyttäjää. Emmekä ole edes ainoa Suomessa kevytyrittäjyyttä tarjoava palvelu. Kevytyrittäjyyspalveluita on Suomessa laskentatavasta riippuen noin 30–40.
Voidaankin siis hyvin nopeasti todeta, että kevytyrittäjiä on Suomessa ainakin 100 000. Onko tämä 100 000 sitten iso vai pieni määrä?
Vale, emävale, tilasto
Tilastoja voidaan esitellä aikalailla juuri siinä valossa kuin niiden käsittelijä tahtoo. Esimerkiksi työllisten määrä voi olla hiukan hämärä käsite. On siis hyvä käydä läpi, millaisista ihmisistä Suomen väestö koostuu.
Suomessa on 5,5 miljoonaa ihmistä. Näistä työllisiä on 2,45 miljoonaa.
Työllisen määritelmä on seuraavanlainen:
Työllinen on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään tunnin rahapalkkaa tai luontaisetua vastaan tai voittoa saadakseen. Myös tutkimusviikolla työstä tilapäisesti pois ollut palkansaaja lasketaan työlliseksi, jos poissaolon syy on äitiys- tai isyysvapaa tai oma sairaus tai jos poissaolo on kestänyt alle 3 kuukautta. Yrittäjä tai samassa kotitaloudessa asuvan perheenjäsenen yrityksessä palkatta työskentelevä lasketaan työlliseksi riippumatta poissaolon pituudesta tai syystä.
Työttömiä on Suomessa on Tilastokeskuksen mukaan 233 000 ihmistä (virhemarginaali +-19 000).
Kuten näistä luvuista huomataa työllisten ja työttömien lisäksi Suomessa on valtava joukko ihmisiä, jotka eivät kuulu kumpaankaan ryhmään. Heitä kutsutaan työvoiman ulkopuolella oleviksi ihmisiksi. Työvoiman ulkopuolella on tilastokeskuksen mukaan 1 413 000 ihmistä.
Ketä nämä ihmiset sitten ovat?
Työvoiman ulkopuolella olevista valtaosa, noin 60 prosenttia, oli vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeellä tai pitkäaikaisesti sairaita. Hieman alle neljännes työvoiman ulkopuolella olevista oli päätoimisia opiskelijoita tai koululaisia. Työvoiman ulkopuolella olevista vajaa kymmenesosa ilmoitti olevansa työtön tai lomautettu, mutta joita ei kuitenkaan työvoimatutkimuksen määritelmän mukaan luokiteltu työttömiksi . Omia lapsia tai muuta omaista hoitavia oli noin 6 prosenttia.
Nämä asiat on hyvä ottaa huomioon tutkittaessa Suomen työllisyystilastoja.
Yrittäjyys Suomessa
Tilastokeskus pitää yritysrekisteriä Suomessa perustetuista ja lopetetuista yrityksistä. Vuoden 2016 tietojen mukaan Suomessa on 283 563 yritystä. Huomionarvoista on se, että vaikka yrityksistä puhuttaessa usein tulee mieleen suuret korporaatiot, tosiasiassa 93,3 % yrityksistä on mikroyrityksiä, eli ne työllistävät alle kymmenen henkeä. Yhteensä näitä yrityksiä on 264 519. Eli käytännössä suomalaiset yritykset ovat hyvin pieniä.
Kevytyrittäjyys Suomessa
Kevytyrittäjyydellä tarkoitetaan sitä, että henkilö käyttää laskutukseen toisen yrityksen y-tunnusta. Esimerkiksi UKKO.fi on tällainen kevytyrittäjyyspalvelu. Kevytyrittäjyyspalveluista puhutaan usein myös laskutuspalveluina. Kevytyrittäjyyspalveluiden suosiosta ei ole virallista tilastoa. Tämä johtuu erityisesti siitä, että kevytyrittäjän ei tarvitse rekisteröidä omaa yritystä.
Meillä UKKO.fi:ssä on vajaa 50 000 aktivoitunutta käyttäjää. Emme kuitenkaan ole alan ainoa toimija, vaan vastaavanlaisia yrityksiä on laskentatavasta riippuen 30–40 kappaletta. Julkisesti jaetuista käyttäjämääristä voidaan arvioida, että kevytyrittäjien kokonaismäärä Suomessa on noin 100 000. Toki henkilö voi liittyä useaan laskutuspalveluun, joten lukumäärä voi helposti olla joitain kymmeniä prosentteja pienempi. Toisaalta taas alan kasvutahti on huimaavaa ja käyttäjien määrä kasvaa vähintään 25 % vuodessa. Eli jos kevytyrittäjien määrä ei vielä ole 100 000, niin hyvin todennäköisesti vuoden päästä tämä määrä on täyttynyt.
Kevytyrittäjyys on luonteeltaan sellaista, että osa kevytyrittäjistä lähettää laskuja viikoittain, osa kuukausittain, osa vain sesonkitöiden yhteydessä ja jotkut lähettävät vain yhden laskun. Toisaalta tämä ei poikkea toiminimellä toimivista yrittäjistä.
Monet kevytyrittäjistä toimivat sivutoimisesti. Heillä saattaa olla vakituinen työ muualla, mutta osaamiselle on kysyntää myös oman firman ulkopuolella. Tällaisissa tapauksissa tilastoissa kevytyrittäjät voidaan merkitä tavallisiksi palkansaajiksi.
Tämän vuoksi kevytyrittäjyyden ja muiden uuden työn muotojen kasvusta on paljon erilaisia mielipiteitä. Kunnollisia julkisia tilastoja ei ole olemassa, joten jokainen tulkitsee asiaa omasta näkökulmastaan.
Otan nyt käsittelyyn muutaman tilastoja varsin vapaasti tulkitsevan kirjoituksen:
Totta vai tarua työelämästä
STTK:n ekonomisti Antti Koskela kirjoittaa blogikirjoituksessaan ”Totta vai tarua työelämästä” seuraavasti:
”Start-up-yritykset ja ”kevytyrittäjyys” ovat nousseet viime vuosina suomalaiseen sanastoon. Onko yrittäjiä enemmän tai vähemmän kuin aiemmin?
Väite on suurimmaksi osaksi epätotta. Elanto ansaitaan useimmiten palkansaajana, kuten ennenkin.”
Koskela käyttää lähteenä Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoa. Pitääkin paikkansa, että tämän tilaston mukaan yrittäjien määrä on pysynyt 300 000 tietämillä siten, että vaihtelua on ollut noin 10 % suuntaansa. Tämä kyseinen työssäkäyntitilasto ottaa kuitenkin huomioon ainoastaan y-tunnukselliset yrittäjät. Tältä osin on hieman kummallista, että kirjoituksessa ensin puhutaan kevytyrittäjistä, mutta tilastoista heidät on jätetty kokonaan pois.
Kevytyrittäjyyden mahdollistavien yritysten oma arvio on, että kevytyrittäjiä on Suomessa noin 100 000. Alan kasvu on tapahtunut viimeisen kuuden vuoden aikana. Näin ollen kevytyrittäjien ja yrittäjien kokonaismäärän on lähempänä 400 000 kuin 300 000. Tämä kasvu taas on varsin merkittävää, varsinkin, kun se on tapahtunut vain muutaman viimeisen vuoden aikana.
Osa-aikaisuus on kasvussa
Koskelan tekstissä viitataan myös mielenkiintoiseen tilastoon, jonka mukaan osa-aikaisessa työsuhteessa työskentelevien ihmisten määrä on 2000-luvulla kasvanut 100 000 ihmisellä.
Miltä tulevaisuus näyttää?
Nuoret päättävät millaiseksi tulevaisuus muodostuu. Suomessa on tehty itsensätyöllistäjiä käsittelevä tutkimus viimeksi viisi vuotta sitten. Tämä tutkimus on nimeltään Itsensätyöllistäjät Suomessa 2013.
Tässä tutkimuksessa otetaan varovaisesti kantaa freelancereiden ja apurahansaajien määrän kasvuun ikäjakaumaan pohjautuen. Nykyisistä kevytyrittäjistä suuri osa lasketaan kuuluvan tähän ryhmään.
Ikärakenteeltaan nuorin ryhmä ovat freelancerit ja apurahansaajat, joista yli 40 % on alle 35-vuotiaita. Nuorta ikäjakaumaa voi selittää se, että yrittäjänä työskentely aloitetaan freelancerina, mistä edetään oman yrityksen perustamiseen toiminnan vakiinnuttua – tai sitten päädytään palkkatyöhön. Voi olla, että freelancerina työllistyminen on tyypillistä juuri nuorille ja siksi nuorten osuus tässä ryhmässä on näinkin iso.
On myös mahdollista, että freelancereiden nuori ikäjakauma heijastaa uutta työllistymisen trendiä, joka tulee näkyviin ensimmäisenä nuorimpien keskuudessa. Tämä tarkoittaisi sitä, että tämän päivän nuoret freelancerit jatkavat freelancertyötään myös iän karttuessa, jolloin heitä tulevaisuudessa on yhä enemmän.
Oheisessa taulukossa esiteltynä freelancerien ja apurahansaajien normaalista väestörakenteesta poikkeava ikäjakauma:
Myös UKKO.fi:n vuonna 2017 teettämässä kyselyssä saatiin samankaltaisia tuloksia:
21–40-vuotiaiden ryhmään kuuluu yli 51 % kyselyyn vastaajista.
Tästä voidaan vetää jompikumpi seuraavista johtopäätöksistä:
- Yhä useampi työuransa aloittava valitsee kevytyrittäjyyden/yrittäjyyden/freelancerina toimimisen.
- Kevytyrittäjyys/yrittäjyys/freelancerina toimiminen on nuorten muoti-ilmiö, joka kaikkoaa iän myötä.
Molemmat johtopäätöksistä ovat ihan yhtä perusteltuja, koska ne perustuvat tulevaisuuden tapahtumiin. Tulevaisuuden ennustaminen tunnetusti on melko hankalaa.
Nuorten yrittäjyyshaluista kertoo myäs GEM-tutkimus, jonka mukaan 15 vuodessa suomalaisten nuorten yrittäjyyshalukkuus on kymmenkertaistunut. Nyt yrityksen aikoo seuraavien kolmen vuoden aikana perustaa jo joka nuori.
Keskustelu jatkuu
Keskustelu työelämän murroksesta varmasti jatkuu. Kuten edellä esitellyistä tilastoista huomaa, voi tulkintoja tehdä vähän joka suuntaan. Mediassa esiintyviä kannanottoja lukiessa on syytä aina pohtia, kenen asiaa puhuja haluaa edistää. Työelämässä ammattiliitot, työnantajaliitot ja hallitus saattavat kaikki käyttää samoja tilastoja, mutta tehdä niistä jopa täysin vastakkaisia tulkintoja.
Me UKKO.fi:ssä kuitenkin vakaasti uskomme, että työelämä muuttuu. Se mikä pysyy, on kuitenkin ihmisten halu toteuttaa itseään.
Yrityksemme toiminta perustuu siihen, että haluamme auttaa ihmisiä tekemään sitä mitä he rakastavat, ilman että byrokratian muurit tukahduttavat tekemisen intoa.
Olemme kuuden vuoden toimintamme aikana tunnistaneet sen, että kevytyrittäjyys ei ole jokaiselle ihmiselle paras ratkaisu jokaiseen tilanteeseen. Tämän vuoksi olemme perustaneet toiminimien kirjanpidon automaattisesti hoitavan UKKO Toiminimiyrittäjyyden.
Haluamme olla mukana edistämässä suomalaista työtä. Haluamme purkaa työntekemisen esteet ja varmistaa, että kaikki työntekemiseen liittyvät velvoitteet hoidetaan oikein.