Työpaikkakiusaaminen – pistä sille stoppi!

Tänään 7.10. vietetään Maailman kiusaamisen vastaista päivää – tosin aiheen pitäisi olla ajankohtainen päivittäin. Kiusaaminen on yleistä myös työelämässä, ja sen aiheuttajana voi olla niin kollega kuin esimies tai alainenkin.

Jos kiusaamista havaitaan, tulisi siihen puuttua ensi tilassa. Helppoa tämä ei aina ole, mutta on tärkeää, ettei tilanne pääse kehittymään ja laajentumaan.

Uransa aikana meistä suurin osa joutuu valitettavasti näkemään työpaikallaan kiusaamista tai kokemaan sitä itse. Tämä voi olla hyvin monenlaista puhumattomuudesta tai ulkopuolelle jättämisestä suoraan nimittelyyn tai mustamaalaamiseen; yleisiä kiusaamistapoja ovat myös vallan väärinkäyttö ja häirintä.

Raja kiusaamisen ja huonon käytöksen välillä on sumea, ja toisinaan kiusaamista onkin vaikea tunnistaa.

Voimakkaana ja pitkään jatkuneena kiusaaminen voi aiheuttaa sen kohteelle fyysisiä tai psyykkisiä oireita, ja hän todennäköisesti joutuu jättämään työpaikkansa. Ääritapauksissa kiusattu menettää työkykynsä jopa pysyvästi.

Jokaisen tulisi muistaa, ettei omalla työpaikalla tapahtuva kiusaaminen koske vain kiusaajaa ja kiusattua; sillä on negatiivinen vaikutus koko työyhteisöön ja sen ilmapiiriin. Siksi siihen tulisi tarttua heti – ja tässä kirjoituksessa neuvomme, miten sen teet.

Tunnista kiusaaminen

Kaikki työpaikalla ilmenevät erimielisyydet, leikinlaskut, unohtelut tai tiuskimiset eivät ole kiusaamista. Töissä on usein kiireistä ja stressi kiristää hermoja, ja se saa itse kunkin käyttäytymään joskus vähän huonosti.

On kuitenkin melko helppo huomata, jos joku työkavereistasi – tai sinä itse – joutuu jatkuvasti sättimisen kohteeksi tai hänet toistuvasti jätetään tapahtumien ulkopuolelle. Tällöin on todennäköisesti kyse jostain muusta, etenkin jos tekijöinä ovat samat henkilöt.

Älä jää passiiviseksi

Kiusaamiseen puuttuminen tuntuu aina vaikealta, oli kyse sitten itsestä tai jostakusta toisesta. Helposti pelätään, että tilanne pahenee enstisestään, jos siihen puututaan; yleensä käy kuitenkin aivan päinvastoin!

Hiljaisen sivustakatsojan rooliin on helppo päätyä. Suurin osa ihmisistä tuntee kyllä myötätuntoa kiusattua kohtaan, mutta on samalla helpottunut, ettei kiusa kohdistu häneen itseensä; moni yrittääkin olla huomioimatta koko asiaa, jotta ei päätyisi kohteeksi. Kiusattu ei kuitenkaan yleensä koe ”hiljaisia hyväksyjiä” neutraaleina, vaan uskoo heidän olevan kiusaajan puolella.

Moni yrittää olla huomioimatta koko asiaa, jotta ei joutuisi itse kohteeksi.

Kiusaamista ei koskaan tule sallia tai edesauttaa, eikä kiusaajaa päästää niskan päälle. Kuten mainittu, kahdenkin hengen välillä tapahtuva kiusaaminen vaikuttaa tavalla tai toisella yleiseen ilmapiiriin ja työskentelyn sujuvuuteen; siksi kukaan ei saisi ajatella, ettei asia kuulu itselle.

Suoraan asiaan vai hienovaraista selvittelyä?

Pohdi, mikä olisi sopivin tapa lähteä selvittelemään kiusaamistilannetta. Keinot riippuvat paljon kiusaamisen laadusta ja tilanteesta ylipäänsä.

Olet todella rohkea, jos päätät ottaa asian esille esimerkiksi työpaikan yhteisessä palaverissa. Moni kollegasi tai esimiehesi ei ole välttämättä edes huomannut kiusaamista tapahtuvan; jos asia kuitenkin otetaan yhteisesti puheeksi, osaavat hekin jatkossa pitää silmät ja korvat auki.

Kiusaajaa voi myös puhutella suoraan, ja helpointa tämä on tilanteen ollessa käynnissä. Voit esimerkiksi kysyä häneltä: “mitä oikein tarkoitit tuolla?” tai “miksi olet noin hyökkäävä – etkö osaa esittää asiaa kohteliaammin?”. Voit myös huomauttaa, ettei kiusaajan kommentti tuntunut mielestäsi kovin kivalta.

Jos läsnä on muitakin, he eivät voi olla kiinnittämättä huomiota tilanteeseen.

Monesta asiaan puuttuminen näin suoraan kuitenkin tuntuu pelottavalta tai epämukavalta, eikä se onneksi olekaan ainoa tapa. Tilannetta voi lähteä selvittelemään myös hiljaisemmin.

Keskustele ja ole kiusatun tukena

Eräs hyvä lähestymistapa on mennä juttelemaan suoraan sen työkaverin kanssa, jonka uskot kokevan kiusaamista; tässä ei oikeastaan ole mitään menetettävää. Jos kiusattu on tilanteessa yksin, saattaa hän kokea aiheuttaneensa tilanteen itse tai kuvittelevansa koko asian. Jos työkaverit hänen ympärillään vielä ottavat hiljaisen hyväksyjän roolin, on kiusatun vaikea lähteä etsimään tukea heiltä.

Kiusattu kollega on varmasti kiitollinen ja helpottunut, jos joku ottaa asian puheeksi hänen kanssaan ja osoittaa näin tukensa.

Vaikeita tilanteita on huomattavasti helpompi käsitellä yhdessä kuin yksin! Voitkin jutella myös lähimpien työkavereidesi kanssa ja kysyä, ovatko he huomanneet kiusaamista tapahtuneen; näin saat vahvistuksen omille havainnoillesi. Suunnitelkaa yhdessä, miten asiaa voisi lähteä hoitamaan.

Työkavereiden kanssa ongelma on myös helpompi nostaa koko työyhteisön nähtäväksi. Asian voi ottaa puheeksi koko työpaikan yhteisessä tapaamisessa – mielellään ehkä asianomaisten nimiä mainitsematta.

Eräs tapa hoitaa tilannetta on myös toteuttaa anonyymi kysely. Sen kautta voi selvittää, kuinka kiusaamiskokemukset työyhteisössänne ovat, ja asioita voi näin lähteä käsittelemään laajemmalti.

Selvitys juuria myöten

Monimutkaisissa tilanteissa on aina hyvä selvittää, mistä ne varsinaisesti ovat saaneet alkunsa; tämä pätee myös työpaikkakiusaamiseen. Ihannetilanteessa ongelma ratkeaa sillä, että se otetaan kunnolla puheeksi kiusaajan ja kiusatun kanssa.

Kaikki on voinut alkaa puhtaasta väärinkäsityksestä. Osapuolten välillä on saattanut olla esimerkiksi huonoa viestintää, minkä ”uhri” on kokenut kiusantekona. ”Kiusaaja” on myös saattanut ymmärtää väärin jotain, mitä toinen osapuoli on sanonut tai tehnyt, ja alkanut sen vuoksi kohdella häntä tympeästi.

Syyksi voi paljastua väärinkäsitys tai huono viestintä!

On huomioitava, että moni kiusaajaksi nimitetty ei itse koe itseään tällaiseksi eikä ole edes tunnistanut toimintaansa kiusanteoksi. Tämänkin takia asian selvittäminen on tärkeää; usea “kiusaaja” on sen jälkeen korjannut asennettaan ja tehnyt kiusatun kanssa sovinnon.

Muistettava on sekin, että meitä on moneen junaan ja ihmiset reagoivat asioihin hyvin erilaisin tavoin. Toiset ovat luonnostaan äänekkäitä, äkkipikaisia tai suorapuheisia töksäyttelijöitä, eivätkä he aina tarkoita pahaa. Jotkut taas ovat herkempiä ja saattavat nähdä kiusaamista sellaisissa tilanteissa, joissa sitä ei tosiasiassa ole.

Myös ihmisten tausta ja aiemmat kokemukset vaikuttavat heidän tapoihinsa reagoida asioihin; kenekään kokemuksia ei siis tule tuomita tai väheksyä.

Kun kiusaamistilannetta lähdetään selvittelemään, on molemminpuolinen ymmärrys tärkeää. Kiusatun puolelle on helppo asettua, mutta oletettua kiusaajaakaan ei tulisi tuomita suin päin. Olennaista on, että kummankin osapuolen näkemys asioista kuunnellaan kärsivällisesti.

Kiusaamiskokemukset voivat syntyä myös työpaikan yleisestä menosta, kuten jälleen kovasta kiireestä ja heikosta viestinnästä. Tämä aiheuttaa enemmän virheitä, stressiä ja riitatilanteita. Tällöin asiaa on paras lähteä korjaamaan koko työyhteisön kesken, ja tarvittaessa voidaan turvautua konsulttiin tai muuhun ulkopuoliseen asiantuntijaan.

Vie asia eteenpäin

Valitettavasti kiusaamiskuviot voivat olla hyvinkin monimutkaisia tai pitkään jatkuneita, eivätkä ne aina selviä näin suoraviivaisesti. Asian hoitaminen vaikeutuu usein siksi, että kiusaava osapuoli ei suostu kohtaamaan tilannetta.

Kiusaaja voi myös tiedostaa toimintansa varsin hyvin ja olla sen suhteen salakavala. Hän saattaa toisia alentamalla vain pyrkiä pönkittämään omaa itsetuntoaan; tällainen henkilö harvemmin tunnustaa toimineensa väärin eikä asiasta puhumisella ole vaikutusta häneen.

Tarvittaessa kiusaamistapaukset on vietävä esimiehen käsiteltäväksi, sillä esimiehen vastuulle kuuluu aina hänen työyhteisössään tapahtuvaan kiusaamiseen puuttuminen. Mikäli esimies itse toimii kiusaajana, on asiasta tiedotettava ylempää johtoa.

Kiusaamisesta voi puhua myös työpaikan HR-osastolle tai luottamushenkilölle tai omaan ammattiliittoon.

Yksittäisen kiusaamiskuvion selvittäminen ei usein poista ongelmaa, vaan vastaavien tilanteiden estämiseksi kannattaa tehdä toimenpiteitä. Työyhteisössä voidaan miettiä HR:n tai esimiehen johdolla, millaisia asioita ja toimintatapoja työyhteisössä olisi hyvä kehittää.

Yksinyrittäjänkään ei tarvitse jäädä yksin!

Yksinään töitä tekevät harvemmin kokevat varsinaista työpaikkakiusaamista. He saattavat kuitenkin joutua kohtaamaan hankalia yhteyshenkilöitä, kuten asiakkaita. Tilanteen selvittely saattaa olla monimutkaisempaa kiusaajan ja kiusatun toimiessa eri työyhteisöissä, mutta mahdotonta se ei ole.

Yksinyrittäjä voi esimerkiksi olla yhteydessä häntä kiusaavan yhteyshenkilön esimieheen ja ilmoittaa asiattomasta kohtelusta. Jos tarve vaatii, voi esimies määrätä tilalle jonkun toisen yhteyshenkilön.

Yrittäjänä kannattaa myös aina muistaa, että asiakkaansa voi ainakin jossain määrin valita itse! Jos asiakas aiheuttaa vain harmaita hiuksia ja käyttäytyy jatkuvasti ikävästi, voi hänen tilalleen lähteä etsimään uutta vastaavaa asiakasta.

Yksinyrittäjät voivat niin ikään etsiä ratkaisuja kiusaamistilanteisiin omalta liitoltaan.

Työpaikkakiusaamisen ja hankalien kollegojen sijaan yksinyrittäjiä saattaa vaivata sosiaalisten suhteiden puute. Tuolloin kannattaakin luoda ja ylläpitää kontakteja ja verkostoja sekä hakeutua halutessaan yhteisölliseen työtilaan!

Jos koet tai todistat omalla työpaikallasi kiusaamista, ryhdy toimeen! Kaikista ei voi eikä tarvitsekaan pitää, mutta mikään ei oikeuta toisten kiusaamista tai ahdistelua.

Työpaikalla kaikkien kanssa on tultava toimeen ja vastuut hoidettava asiallisesti; näin työskentely sujuu ja koko henkilöstö pääsee paremmin etenemään kohti yhteistä määränpäätä. Pidetään siis työyhteisöt siistinä!